En enää jaksa kuluttavaa miesten metsästystä

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän olevani se kuuntelija ja kannustaja, seuraa silloin kun ei muuta ole tarjolla. Seksiä minulta ei edes haluta. Olen turvallinen äitihahmo, kivaa seuraa lenkille tai pitsalle. Jos osoitan tunteita miehelle, loppuu kaikki yhteydenpito miehen toimesta. Olen siro, elovena-tyyppinen, amk-tasoinen, en tupakoi, juon joskus. Viimeisin tapailu kahden kk ajalta päättyi siihen, kun mies totesi, että henkisesti tuntee vetoa minua kohtaan, mutta ei mitään fyysistä. Halusi ilmeisesti satuttaa minua ja onnistuikin hetkeksi. Nyt olen korjannut itseni. Ja alkuun tuo mies piiritti minua kuin haukka, toi lahjoja, kehui, suunnitteli tulevaa. 

Tähän olisi kiva saada ihan oikea selitys, joltain muulta kuin palstan markkinateoreetikolta. Miksi sinua kohdellaan noin ja monet naiset taas kelpaavat seksiin, mutteivät muuhun? En oikeasti usko, että kyse on pohjimmiltaan edes ulkonäöstä vaan jostain muusta. Mutta mistä?

Niin, haluaisin itsekin tietää. Jos henkisesti olen miehen kanssa samalla tasolla ja hänen silmissään kaunis, tuntuu aika pahalta, kun en kelpaa seksiin, vaikka itse sitä haluaisin juuri hänen kanssaan.

Seksuaalinen kiinnostus on niin monimutkainen asia, ettei mitään vastausta pysty antamaan tässä. Mutta lähdetään nyt siitä, että siinä missä vaikka miehen kireys ja epävarmuus voi tappaa naisen seksuaalisen kiinnostuksen, on naisilla ihan samanlaisia juttuja, jotka voivat viedä miehen kiinnostuksen. Itselleni esim. vakvavuus, tosikkomaisuus, huono huumorintaju, kaikenlainen jäykkyys, mutta toisaalta myös liika luonnonlapsimaisuus, tietynlaisista poliittisista mielipiteistä vaahtoaminen jatkuvasti jne.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän olevani se kuuntelija ja kannustaja, seuraa silloin kun ei muuta ole tarjolla. Seksiä minulta ei edes haluta. Olen turvallinen äitihahmo, kivaa seuraa lenkille tai pitsalle. Jos osoitan tunteita miehelle, loppuu kaikki yhteydenpito miehen toimesta. Olen siro, elovena-tyyppinen, amk-tasoinen, en tupakoi, juon joskus. Viimeisin tapailu kahden kk ajalta päättyi siihen, kun mies totesi, että henkisesti tuntee vetoa minua kohtaan, mutta ei mitään fyysistä. Halusi ilmeisesti satuttaa minua ja onnistuikin hetkeksi. Nyt olen korjannut itseni. Ja alkuun tuo mies piiritti minua kuin haukka, toi lahjoja, kehui, suunnitteli tulevaa. 

Kyllä se miehen kiinnostuskin voi pysähtyä kuin seinään ja usein ihan hyvästä syystä. Mistä ihmeestä päättelet että hän halusi satuttaa sinua? Rehellisestä puheestako?

Tosi rakkaus ei katso ulkonäköä. Tottakai joku Tero Pitkämäki on absoluuttisesti paremman näköinen kuin mieheni tai joku pornopimu (ja moni muukin) on paremman näköinen kuin minä. Mutta kun se rakkaus on muutakin. Ehkä ollaan niin aikuisia että ymmärretään ettei vaihtamalla hotimpaan mikään parane. Ja me molemmat pidämme toisiamme hyvännäköisinä.

Minua jäi vaivaamaan miehen kommentti, että henkisesti haluaa minua, muttei fyysisesti. Itselläni kyllä hakut lähtevät nimenomaan korvien välistä eli henkisen tutustumisen kautta tulee fyysiset halut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän olevani se kuuntelija ja kannustaja, seuraa silloin kun ei muuta ole tarjolla. Seksiä minulta ei edes haluta. Olen turvallinen äitihahmo, kivaa seuraa lenkille tai pitsalle. Jos osoitan tunteita miehelle, loppuu kaikki yhteydenpito miehen toimesta. Olen siro, elovena-tyyppinen, amk-tasoinen, en tupakoi, juon joskus. Viimeisin tapailu kahden kk ajalta päättyi siihen, kun mies totesi, että henkisesti tuntee vetoa minua kohtaan, mutta ei mitään fyysistä. Halusi ilmeisesti satuttaa minua ja onnistuikin hetkeksi. Nyt olen korjannut itseni. Ja alkuun tuo mies piiritti minua kuin haukka, toi lahjoja, kehui, suunnitteli tulevaa. 

Kyllä se miehen kiinnostuskin voi pysähtyä kuin seinään ja usein ihan hyvästä syystä. Mistä ihmeestä päättelet että hän halusi satuttaa sinua? Rehellisestä puheestako?

Mutta syyn voi kertoa. 

Minusta on jotenkin hellyyttävää että joku nainen sentään sanoo metsästäneensä miehiä jännittäen. Tulee sympaattinen kuva, koska kyllähän jokainen mieskin joutuu itku kurkussa metsästämään naisia edes yhtä yötä varten.

Ootko ap varma että oot "tavisnainen" etkä vaan yksinkertasesti ruma?

Tämmöinen on ihan turhaa. Minä olen ilmeisesti sitten kaunis, jos on kehuja uskominen, ja kyllähän parhaimpina päivinä näen sen itsekin, mutta olen aina tosi pikkutarkka naamani kanssa. Hoikka en ole, en valtavakaan. Isompi kuin aiemmin, that's it. Mutta kelpaan itselleni tällaisena. Mutta olenko suosittu? Olen ja en.

Olen ollut todella maassa. Kyllähän ulkokuoreni on useinkin suosittu, mutta minä ihmisenä en. Vaikka luonteestani saan vähemmän kehuja, osaan itse mainita montakin hyvää puolta itsestäni. Huumorintaju, sitkeän positiivinen asenne, kyky nauraa vaikka elämä potkii päähän... En ole 24/7 duracell ja ilopilleri, mutta kovin sitkeä olen vastoinkäymisistä huolimatta.

En silti koe olevani IHMISENÄ suosittu. Tai tässäkin päästään taas tähän samaan: saan helposti kavereita ja miehiä, mutta en saa ketään pysymään vierellä.

Ei tämäkään mitään auvoista aina ole, mutta olen tottunut jo olemaan hetken ilo.

Viestini loppu kuulosti itsesääliltä, mutta en todellakaan tarkoittanut niin. Mutta kun olen vuodesta toiseen käynyt läpi samaa kaavaa. Siihen turtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän olevani se kuuntelija ja kannustaja, seuraa silloin kun ei muuta ole tarjolla. Seksiä minulta ei edes haluta. Olen turvallinen äitihahmo, kivaa seuraa lenkille tai pitsalle. Jos osoitan tunteita miehelle, loppuu kaikki yhteydenpito miehen toimesta. Olen siro, elovena-tyyppinen, amk-tasoinen, en tupakoi, juon joskus. Viimeisin tapailu kahden kk ajalta päättyi siihen, kun mies totesi, että henkisesti tuntee vetoa minua kohtaan, mutta ei mitään fyysistä. Halusi ilmeisesti satuttaa minua ja onnistuikin hetkeksi. Nyt olen korjannut itseni. Ja alkuun tuo mies piiritti minua kuin haukka, toi lahjoja, kehui, suunnitteli tulevaa. 

Kyllä se miehen kiinnostuskin voi pysähtyä kuin seinään ja usein ihan hyvästä syystä. Mistä ihmeestä päättelet että hän halusi satuttaa sinua? Rehellisestä puheestako?

Mutta syyn voi kertoa. 

Ai ihan niin kun naisetkin kertoo aina... tai no ainakin joskus... niin no ei oikeestaan koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Minua jäi vaivaamaan miehen kommentti, että henkisesti haluaa minua, muttei fyysisesti. Itselläni kyllä hakut lähtevät nimenomaan korvien välistä eli henkisen tutustumisen kautta tulee fyysiset halut.

No miehillä se on usein toisinpäin. Ensin on fyysiset halut, sitten henkinen tutustuminen. Luultavasti mies on tuossa ihan rehellinen.

Ehkä olen sitten tyhmä nainen ja tulkinnut väärin miehen kiinnostuksen; valtavat kukkakimput ja koruja, ehdottaa tapaamisia, kertoo elämänsä tarinan, kuuntelee minua, halailee, soittelee perään, kiittää ihanasta illasta jne. Kun kerron tunteistani ja haluaisin enemmän, kertoo mies, ettei halua enää tavata, kun en miellytä tarpeeksi. Tämän kokemuksen jälkeen on hyvin vaikea uskoa yhtäkään miestä. Ehkä aikaa tuosta pettymyksestä on kulunut liian vähän, mutta kyllä se luottamuksen on vienyt pitkäksi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua jäi vaivaamaan miehen kommentti, että henkisesti haluaa minua, muttei fyysisesti. Itselläni kyllä hakut lähtevät nimenomaan korvien välistä eli henkisen tutustumisen kautta tulee fyysiset halut.

No miehillä se on usein toisinpäin. Ensin on fyysiset halut, sitten henkinen tutustuminen. Luultavasti mies on tuossa ihan rehellinen.

Mä en ainakaan lähde tutustumaan keneenkään fyysistä reittiä myöten.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen sitten tyhmä nainen ja tulkinnut väärin miehen kiinnostuksen; valtavat kukkakimput ja koruja, ehdottaa tapaamisia, kertoo elämänsä tarinan, kuuntelee minua, halailee, soittelee perään, kiittää ihanasta illasta jne. Kun kerron tunteistani ja haluaisin enemmän, kertoo mies, ettei halua enää tavata, kun en miellytä tarpeeksi. Tämän kokemuksen jälkeen on hyvin vaikea uskoa yhtäkään miestä. Ehkä aikaa tuosta pettymyksestä on kulunut liian vähän, mutta kyllä se luottamuksen on vienyt pitkäksi aikaa.

Tuollaisella miehellä on panoseuraa muualla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selkeästi suosittelen unohtamaan parisuhteet kokonaan. Mikä helpotus! Ei tarvitse etsiä ketään ja voi tehdä, mitä huvittaa. Jos sattuu joku tulemaan elämässä eteen, niin kattoo sitten.

Juuri näin. Nettitreffailu on työlästä ja turhauttavaa. Ei mun kohdalla pelitä. En käy baareissa ja lenkillä ei kukaan pysäytä. Jos joku ihme tapahtuu ja oikea mies osuu kohdalle, niin tilannearvio uusiksi. Tällä hetkellä miehet ovat aiheuttaneet vain pettymyksiä. Jos kuukauden tapailun jälkeen mies ei innostu seksistä ja halaillessa ja suudellessa kangistuu muuten kuin jalkovälistä ja haluaa omaan sänkyyn, tuntuu oma naiseuskin suht olemattomalta.

Voihan se olla, että mies on epävarma itsestään. Kokematon tjs.  Joillekin kuukausi voi hyvinkin olla liian lyhyt aika. 

Itsekään en löytänyt miestä, vaikka deittailinkin ahkerasti muutama vuosi sitten. Miesten kiinnostus loppui aina seinään kun halusin tutustua enkä harrastaa vain seksiä. Yhteisten kiinnostusten kautta löysin kuitenkin ihanan alfa-miehen, tosin hän on ulkomaalainen. Hän arvostaa suuresti koulutustani ja nauttii olostaan kanssani ja nauramme usein yhdessä. Minulla kävi uskomaton tuuri, että sain komean, lihaksikkaan, varakkaan, kansainvälisessä yrityksessä työskentelevän ja romanttisen miehen, josta aion kyllä pitää kiinni. Suomalaisuudesta ja miehen pituudesta 178cm jouduin kyllä tinkimään, mutta rakastan miestäni ja hän rakastaa minua. Naimisiin menemme loppukesällä.

Itse en todellakaan ole se kedon kaunein kukka, vaan hyvin tavallisen näköinen nainen. Jos ei ole missiainesta, kannattaa olla itse aloitteellinen ja mennä juttelemaan niitä näitä kiinnostavalle miehelle. Viestit samalla miehelle, että olet mukavaa ja helposti lähestyttävää seuraa, koska ne miehet, jotka lähestyvät naisia, eivät yleensä hae parisuhdetta, vaan yhden yön seuraa.