Tylsän ihmisen ominaisuuksia
Omien unien kertominen. Etenkin sellaisten joihin ei liity mitään erikoisen hauskaa/omituista/myös kuulijaa koskettavaa.
Pikkutarkka epäolennaisuuksiin keskittyvä jaarittelu asiassa, jossa riittäisi pelkkä "pointti". Esimerkkinä "Naapurin Marjatta kertoi, että omenat ovat Cittarissa euron kilo. Kävin sitten niitä ostamassa" vs. "Olikohan tuossa puolenpäivän aikoihin, kun naapurin Marjatta soitti, että kannattaa käydä Cittarissa, koska eilen oli tullut tarjouslehtinen, että siellä on omenat euron kilo. Oli poikansa kyydillä käynyt ostoksilla ja kamala ruuhka oli ollut. Rupesin sitten miettimään, että nyt on niin hyvä tarjous jotta voisinpa käydä niitä hakemassa jne. plaa plaa. Krooh.
Ei seuraa koskaan uutisia, ajankohtaisohjelmia tai lue edes iltapäivälehtiä netissä. On siis usein aivan pihalla ajankohtaisista tapahtumista enkä nyt tarkoita, että pitäisi olla perillä kaikesta.
Yksipuolinen tai olematon huumorintaju.
Suppea maailmankatsomus ja ylimielinen "kyllä minä tiedän"-asenne.
Liian hillitty ja hallittu käytös. Ei sano/tee mitään spontaanisti, ei ns. heittäydy mihinkään tai "repäise" koskaan.
Kommentit (38)
Varmasti jonkun mielestä olenkin :D Tässä oli vaan minun mielestäni tylsien ihmisten käytöstä/ominaisuuksia kuvaavia asioita. -Ap-
Anoppi on just tollanen epäolennaisuuksien kertoja ja lisäksi vielä hidas änkyttäjä. Vittuuuu sitä on raskasta kuunnella.
Kertoo unet. Kertoo lapsenlapsistaan. Kertoo liikaa lapsistaan. Kertoo lemmikistään. Pätee puolison ominaisuuksilla. Kertoo kokkailuista, remontista, vaatehankinnoista ja muusta mitättömästä.
Ei tiedä kulttuurista, politiikasta, talousasioista. Jauhaa julkkiksista, huhuista, turhuudesta.
Kaiuttaa itsestäänselvyyksiä, esim. kauhistelee pedofileja.
Minä taas arvostan tuollaista jollottamista. Sehän on siis lähinnä tilanteisiin joissa yritetään luoda jotain kontaktipintaa antamatta liikaa itsestään ihmisille, joita ei ole vapaaehtoisesti valinnut ystävikseen. Kuten esimerkiksi työkavereille, opiskelukavereille tai lapsen jalkapallojoukkueen muille huoltajille.
Omenoihin on aina jotain sanottavaa, samoin ruuuanlaittoon. Siivoamiseen, lemmikeihin, muotiin ja sisustukseen. Voidaan puhua asioista jotka ei nosta kenenkään verenpainetta eikä loukkaa ketään ja antaa ymmärtää, ettei tää ihminen tullut tähän tilanteeseen nyt oma ego edellä vaan miettii muitakin. On turvallinen olo, kun joku on ostanut mustavalkoiseen kotiinsa ihan räyhäkkään sinapinkeltaisen torkkuhuovan tuomaan vähän särmää ja siinä on sen hetken hurjin uutinen. Ja mitenkäs niitä kukkapenkin perennoja nyt hoidettiinkaan. Muistellaanpas yhdessä kuinka vanha pioni kelläkin on ja kukkiiko vaiko eikö kuki kun se on niin herkkä kaikelle tuo pioni että heittää helposti kukkimasta.
Mitä tylsempi turisija kahvitauolla, sen parempi ja tyynempi työkaveri niissä työtilanteissa, joissa ei saa hermostua.
Suurin osa nuorista naisista on tylsiä mutta kun heillä on pimppi niin ovat kuitenkin toisaalta ihan hirveän mielenkiintoisia.
Tylsyyden asiantuntijat täällä kokoontuvat? Siinäpä vasta mielenkiintoista sakkia..
Ei käytä päihteitä tai juhli. Booooriiiing!
Small talk ja kaikki neutraalinsävyinen mutta mitäänsanomaton jutustelu on mielestäni ylivoimaisen tylsää. Olisi kyllä hyvä taito hallita nuo, mutta itseltäni ei vaan onnistu. Usein sorrun siis pitämään myös aika tylsinä näitä jutustelijoita, vaikka oikeastaan kyse on ehkä enemmän käyttäytymisnormeista.
Ihminen, joka ei käy ikinä tai juuri koskaan juuri missään kotinsa ulkopuolella tai ainakaan lähintä kauppaa kauempana (edes kotimaan matkailun osalta) tai kunnolla edes koskaan harrastamassa missään. Ja tuosta päästääkin toiseen ominaisuuteen, ihminen joka ei harrasta mitään/jolla ei ole mitään harrastuksia.
Tällä liikumattomuudella ja matkustamattomuudella tarkoitan lähinnä tavallisia ihmisiä, en liikuntarajoitteisia tai vakavasti sairaita/vakavasti vammaisia, joilla kotona ja sen lähiympäristössä pysymiseen on painavat syyt.
Oletko aiemminkin kirjoitellut unista kertomisen tylsyydestä? Minun mielestäni se ei ole tylsää, mutta niistä ei tule puhuttua ellei niissä ole tapahtunut jotain. Viime aikoina mies on nähnyt muutaman kerran sellaisia unia, joissa minä sanon asioita, joita olen oikeasti ajatellut... Poimiiko hänen alitajuntansa minulta sanattomia signaaleja, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei käy ikinä tai juuri koskaan juuri missään kotinsa ulkopuolella tai ainakaan lähintä kauppaa kauempana (edes kotimaan matkailun osalta) tai kunnolla edes koskaan harrastamassa missään. Ja tuosta päästääkin toiseen ominaisuuteen, ihminen joka ei harrasta mitään/jolla ei ole mitään harrastuksia.
Tällä liikumattomuudella ja matkustamattomuudella tarkoitan lähinnä tavallisia ihmisiä, en liikuntarajoitteisia tai vakavasti sairaita/vakavasti vammaisia, joilla kotona ja sen lähiympäristössä pysymiseen on painavat syyt.
Tuollaisella ihmisellä voi olla vaikka mielenkiintoinen työ ja rikas ajatusmaailma.
Sitä sanotaan ulkomailla small talkiksi .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei käy ikinä tai juuri koskaan juuri missään kotinsa ulkopuolella tai ainakaan lähintä kauppaa kauempana (edes kotimaan matkailun osalta) tai kunnolla edes koskaan harrastamassa missään. Ja tuosta päästääkin toiseen ominaisuuteen, ihminen joka ei harrasta mitään/jolla ei ole mitään harrastuksia.
Tällä liikumattomuudella ja matkustamattomuudella tarkoitan lähinnä tavallisia ihmisiä, en liikuntarajoitteisia tai vakavasti sairaita/vakavasti vammaisia, joilla kotona ja sen lähiympäristössä pysymiseen on painavat syyt.
Tuollaisella ihmisellä voi olla vaikka mielenkiintoinen työ ja rikas ajatusmaailma.
Mikä työ on sellainen, että siitä ei olisi koskaan vapaata niin, että olisi aikaa käydä jossain?
Mielensäpahoittajat, tosikot ja jankkaajat ovat tylsääkin tylsempää seuraa. Koko ajan pitää olla varuillaan mitä suustansa päästää eikä niin mitään voi ottaa huumorilla. Saman asian toisto jankkajien kanssa on raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei käy ikinä tai juuri koskaan juuri missään kotinsa ulkopuolella tai ainakaan lähintä kauppaa kauempana (edes kotimaan matkailun osalta) tai kunnolla edes koskaan harrastamassa missään. Ja tuosta päästääkin toiseen ominaisuuteen, ihminen joka ei harrasta mitään/jolla ei ole mitään harrastuksia.
Tällä liikumattomuudella ja matkustamattomuudella tarkoitan lähinnä tavallisia ihmisiä, en liikuntarajoitteisia tai vakavasti sairaita/vakavasti vammaisia, joilla kotona ja sen lähiympäristössä pysymiseen on painavat syyt.
Tuollaisella ihmisellä voi olla vaikka mielenkiintoinen työ ja rikas ajatusmaailma.
Mikä työ on sellainen, että siitä ei olisi koskaan vapaata niin, että olisi aikaa käydä jossain?
Miksi vapaa pitäisi käyttää käymällä jossain?
Voisin kuvitella, että ap olisi mun mielestä tylsä ihminen.
Tylsä ihminen ei innostu mistään eikä halua kokeilla mitään uutta. Ei osallistu koskaan mihinkään eikä ole mitään mieltä mistään...
Minusta tylsä ihminen on sellainen, joka tekee asioita niin kuin muutkin vaikka ehkä haluaisi tehdä toisin. Sama pukeutumisessa ja muussa materiassa. Suurin osa porukasta on tylsää matkijaa. Kiinnostavuus löytyy erilaisista mielipiteistä, tavoista toimia ja omanlaisestaan tyylistä.
On tämän ketjun aloittaja