Lue keskustelun säännöt.
Suomalaislapset eivät viihdy koulussa, koska....
08.04.2016 |
Uskon että suomalaislasten huono kouluviihtyvyys ei johdu opettajista, opetussisällöistä tai -menetelmistä. Vaan oppilaista itsestään. Nimittäin siitä, että Suomessa suhtaudutaan perusvihamielisesti toisiin ihmisiin ja tämä siirtyy myös lapsiin. Homma ei vaan toimi sosiaalisesti.
Suomessa myös lakataan leikkimästä varhaisemmin kuin muualla, siitä tulee "noloa".
Kommentit (38)
Olen samaa mieltä. Opettajat eivät pysty luomaa luokkahenkeä, koska lapset suhtautuvat toisiinsa niin vihamielisesti ja epäkohteliaasti. Puhuminen on tiuskimista ja ohikulkijaa lyödä napsautetaan. yms. Itse olen monesti ajatellut, etten kestäisi sellaista ilmapiiriä ollenkaan. Ja lapset laittavat siinä itsensä likoomaan. Kuka uskaltaa vastata väärin tai mennä kouluun "väärillä" vaatteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitänee paikkansa. Omakin yläasteikäinen tykkää koulusta ja opettajista, mutta luokassa oppilaiden välillä on huono henki. Onneksi tyttö on kovapäinen, uskaltaa pitää puolensa ja olla oma itsensä.
Britanniassa lapset kasvavat "isoksi" paljon aikaisemmin kuin täällä ja joku leikkiminen koulussa on ihan out. Siellä pissis-sana saa aivan eri merkityksen:D Meillä täällä ollaan vielä ihan eri tasolla ja lapset saavat olla lapsia, vaikkakin kiusaaminen on hirvittävä ongelma.
Koska koulu ei enää voi kilpailla nopeaa tyydytystä tuovan vapaa-ajan kanssa.
Pojat ovat koulussa huomattavasti tyttöjä aktiivisempia ja saavat reilusti enemmän huomiota kuin tytöt. Silti he pitävät koulua turhana ja esimerkiksi lukemista akkojen juttuna. Vanhemmat eivät arvosta koulua ja opettajia enää samalla tavalla kuin ennen. Opettajien tekemiä päätöksiä kyseenalaistetaan lapsille, lapsen värittyneen kertomuksen perusteella. Lapsilta ei myöskään nykyään saa vaatia mitään. Kun koulu vaatii huoltajaa vahtimaan, että teini nukkuu yönsä, pidetään sitä täysin kohtuuttomana.
Vierailija kirjoitti:
Koska koulu ei enää voi kilpailla nopeaa tyydytystä tuovan vapaa-ajan kanssa.
Pojat ovat koulussa huomattavasti tyttöjä aktiivisempia ja saavat reilusti enemmän huomiota kuin tytöt. Silti he pitävät koulua turhana ja esimerkiksi lukemista akkojen juttuna. Vanhemmat eivät arvosta koulua ja opettajia enää samalla tavalla kuin ennen. Opettajien tekemiä päätöksiä kyseenalaistetaan lapsille, lapsen värittyneen kertomuksen perusteella. Lapsilta ei myöskään nykyään saa vaatia mitään. Kun koulu vaatii huoltajaa vahtimaan, että teini nukkuu yönsä, pidetään sitä täysin kohtuuttomana.
Kyllä mä sanoisin, että tämä sama ongelma on ollut jo silloin, kun mä olin koulussa (aloitin koulu-urani 1987).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen herravihaan valveutunut nuoriso kokee koulun ja opettajat vihollisina. Koulusta pitäminen on luokkapetturuutta, ne jotka pärjäävät ovat "eliittiä" jota sopii vihata.
Vierailija kirjoitti:
Suomen herravihaan valveutunut nuoriso kokee koulun ja opettajat vihollisina. Koulusta pitäminen on luokkapetturuutta, ne jotka pärjäävät ovat "eliittiä" jota sopii vihata.
En usko lasten ajattelvan tavallasi.
Meillä on ollut jo pari median pilaamaa sukupolvea koulussa. Lapset ovat viihteellistyneet pienestä pitäen ja koulu ei kiinnosta, koska siellä edellytetään ajattelemista, mikä onm ikävää ja vaivalloista selliasille, jotka ovat viihteen kyllästämät.
Oli syy mikä tahansa, niin yksi asia on varma; Suomen Pisa-tulokset tulevat romahtamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen herravihaan valveutunut nuoriso kokee koulun ja opettajat vihollisina. Koulusta pitäminen on luokkapetturuutta, ne jotka pärjäävät ovat "eliittiä" jota sopii vihata.
En usko lasten ajattelvan tavallasi.
Ei ollut mikään uskon asia ainakaan minun koulussani. Tuskin on mihinkään muuttunut.
Hyvät tavat taas muotiin vanhemmista alkaen. Ehkä koulun maksullisuus saisi taas koulutusta arvostamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä pari poimintoa tutkimuksista
- aikaisempien tutkimusten mukaan suomalaisten lasten heikko kouluviihtyvyys ja verrattain negatiivinen asennoituminen kouluun ja opiskeluun todettiin jo peruskoulun alkuvuosina tehdyissä tutkimuksissa, ja myöhemmissä tutkimuksissa on havaittu suoranaista koulukielteisyyttä
Harinen ja Halme (2012, 12−16)
- useita syitä sille, että suomalaislasten kouluviihtyvyys on huono tai että he ainakin valitsevat kyselytutkimuksessa negatiiviset vastausvaihtoehdot: suomalaislasten ei ole sopivaa pitää koulunkäynnistä, koulunkäynti on muodostunut itsestäänselvyydeksi, koulunkäynti on suhteellisen vaativaa ja Suomessa vallitseva paternalistisen pedagogiikan perinne saa aikaan negatiivisia asenteita
Antikainen, Rinne ja Koski (2013, 356)
"Paternalistisen pedagogiikan perinne" ?! Eikös nykykoulu ole nimenomaan tyttöjä suosiva maternalistinen laitos, jossa miespuolinen ei pärjää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiväthän aikuisetkaan viihdy työssä (kiva tahti, kiusataan, huonoa johtamista) eikä ainakaan omasta maasta voi olla ylpeä ( ollaan vaan tällaisia juntteja eikä yhtään kansainvälisiä) ja valitetaan kaikesta. Niin mistä lapset oppisivat myönteisyyttä?
Nuo tutkimustulokset varmasti osaltaan pitävät paikkansa. Mutta kiinnostaisi tietää onko tätä sosiaalista puolta tutkittu ja mitä on löydetty?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo tutkimustulokset varmasti osaltaan pitävät paikkansa. Mutta kiinnostaisi tietää onko tätä sosiaalista puolta tutkittu ja mitä on löydetty?
ap
Onhan sitä tutkittu vaikka kuinka. Tässä yksi netissä saatavilla oleva tutkimus: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/Hyva_paha_koulu.pdf
Nro11
No mä en viihtynyt koulussa siksi, että mua kiusattiin rajusti koko yläaste.
Ennen yläastettä ei kiusattu, mutta mollattiin, haukuttiin erityisesti ulkonäköä, jätettiin ulkopuolelle jne. mutta silloin ei määrä kuinka paljon sain haukkuja eronnut merkittävästi lähes kaikkien muiden haukkumisen määrästä.
Suomessa lapset vaan on ihan helvetin huonotapaisia. Mutta mitä te odotatte, kun täällä palstallakin vaan mammat kirjottelee, että tietenkin voi kutsua koko luokan paitsi yhden synttäreille, ei kaikista tarvi pitää niiq
Tuosta Nuorisotutkimusseuran julkaisusta saksittua:
"Yksin jääminen on peruskoululaisen itsensä näkökulmasta katkerin sosiaalisen syrjäyty- misen muoto, ja kouluarjessa yksinjäämisen välttely käy työstä. Yksinäisellä on koulussa paha olla, mutta yksinäisyyttä on suomalaisessa lapsuuden ja nuoruuden tutkimuksessa tarkasteltu hyvin vähän, kenties siksi, että sen tutkiminen on metodologisesti haastavaa – yksinäiset eivät tarjoudu haastateltaviksi eivätkä liiku paikoissa, jotka olisivat tutkijan näkökulmasta ”helppoja” (ks. Harinen 2008; Kangasniemi 2008). Lapsiasiavaltuutetun kyselyssä (n=607, Tuononen 2008) lapset itse nostavat yksinäisyyden yhdeksi merkit- tävimmistä heille surua tuottavista asioista, joten yksinäisyystutkimukselle olisi kyllä tilausta. "
Ym tutkimuksessakin puhutaan paljon kouluvihaamisen kulttuurista ym., mutta aika vähälle jää tämä sosiaalisen puolen analyysi - kuten itse tuossa toteavat, esim yksinäisyyttä kouluissa on tutkittu vain vähän.
ap
Valitettavasti monet suomalaislapset kasvatetaan valittaviksi, epäsosiaalisiksi kiusaajiksi. Ei kai sellaisessa ympäristössä viihdy muutkaan. Samasta syystä suomalaiset eivät viihdy työpaikoillaan, kaupungeissa tai ylipäätään Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksessasi on varmasti perää. Olen ollut vaihto-oppilaana, ja siellä tuli ihan erilainen kokemus koulusta: oppilaat olivat ylpeitä koulustaan ja heillä oli sellaista yhteishenkeä, joka Suomesta puuttuu. Se on varmasti monen asian summa, mutta Suomessa on kyllä tosi vähän yhteisöllisyyttä.
Juu, ja yksi erinomainen osoitus tästä on juuri tällaiset "miksei Suomessa kun kerran muuallakin"-, "kyllä kaikissa muissa maissa on paljon paremmin kuin Suomessa, koska..."- ja "kyllä suomalaiset ovat sitten juntteja ja hävettää olla suomalainen, koska..." -keskustelut. Etpä tunnu itsekään olevan kovin ylpeä kotimaastasi...
Ajatuksessasi on varmasti perää. Olen ollut vaihto-oppilaana, ja siellä tuli ihan erilainen kokemus koulusta: oppilaat olivat ylpeitä koulustaan ja heillä oli sellaista yhteishenkeä, joka Suomesta puuttuu. Se on varmasti monen asian summa, mutta Suomessa on kyllä tosi vähän yhteisöllisyyttä.