Suomalaislapset eivät viihdy koulussa, koska....
Uskon että suomalaislasten huono kouluviihtyvyys ei johdu opettajista, opetussisällöistä tai -menetelmistä. Vaan oppilaista itsestään. Nimittäin siitä, että Suomessa suhtaudutaan perusvihamielisesti toisiin ihmisiin ja tämä siirtyy myös lapsiin. Homma ei vaan toimi sosiaalisesti.
Suomessa myös lakataan leikkimästä varhaisemmin kuin muualla, siitä tulee "noloa".
Kommentit (38)
Mullapa on outo lapsi... hän tykkää käydä koulua, hänellä on mukava opettaja, kavereita ja ei ole kuuden vuoden aikana kokenut kiusaamista. Joskus ollut kavereiden kanssa riitaa, mutta aika harvoin. Hän menestyy koulussa ja on tunnollinen.
Joo-oo ja ollaan ihan syntyperäisiä suomalaisia :)
Höpöhöpö. Suurin ongelma Suomen koulujärjestelmässä on hidas mukautuvaisuus nykyaikaan. Ehkä ennen ihmiset oppi tuijottamalla taulua 8h päivässä, mutta nykyisin yhteiskuntarakenne kuten tulevaisuuden sukupolvet ovat lähtökohtaisesti erilaisia, ei heitä voi opettaa lyömällä karttakepillä sormille. Enemmän soveltavaa opettamista, kriittisyyttä, lupaa vähän rikkoa rajoja ja olla innovatiivinen. Osallistamista enemmän, passiivisella pesusieni-oppimisella tulee aika kapea näkökulma katettua. Vasta nyt yo-kirjoitukset alkavat siirtyä sähköisiksi, onko ehkä vähän hidasta muutosta? Ei tällä mitään tulevaisuuden osaajia kyllä kasvateta.
22: Olen kateellinen. Ja ilmeisesti aika moni muukin suomalaisvanhempi on kateellinen, sillä kouluviihtyvyys tosiaan on ihan ala-arvoista Suomessa. Eli vaikka teillä on kaikki hyvin, niin liian moni lapsi elää aivan toisenlaista kouluarkea. Teille on sattunut lottovoitto.
Siis esiintyykö Suomessa keskivertoa enemmän esimerkiksi koulukiusaamista? Vai miten se perusvihamielisyys ilmenee? Jos jotakin tilastoa löytyy, niin olisi mielenkiintoista tietää missä maissa koulukiusaamista esiintyy vähemmän.
Aika jännä juttu... oman lapseni luokalla tuntuvat viihtyvän lähes kaikki paria lukuun ottamatta, joilla on ilmeisesti kotona ongelmia/oppimisvaikeuksia. Heillä on napakka ja oikeudenmukainen opettaja, jolla on pitkä työkokemus. Vanhemmat arvostavat koulua ja opettajaa :)
Mielestäni "perusvihamielisyys" ei välttämättä ole kiusaamista, mutta yleistä nyreyttä, epäystävällisyyttä ym. Sitä että 9-vuotiaat eivät keksi mitään tekemistä, kun kukaan heistä ei kehtaa ehdottaa mitään - peläten että muut lyttäävät idean. Lopulta ainoa mitä kehdataan tehdä on pelata kännykällä tai tietokoneella.
Sitä ettei tervehditä toisia iloisesti tai edes kohteliaasti, vaan mulkoillaan toisen perään suupielet alaspäin (tai käännetään kasvot kokonaan pois).
Sitä että pienemmän lapsen hymyä tai halausta nauretaan tai pilkataan. Hymyileminen on lapsellista.
Sitä että joku on aina, joka kerta, alimpana "kasassa" kun riehutaan koulun pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Siis esiintyykö Suomessa keskivertoa enemmän esimerkiksi koulukiusaamista? Vai miten se perusvihamielisyys ilmenee? Jos jotakin tilastoa löytyy, niin olisi mielenkiintoista tietää missä maissa koulukiusaamista esiintyy vähemmän.
Suomi asettuu keskivaiheille koulukiusaamistilastoissa (vaikka vertailu vaikeaa johtuen kulttuurieroista, miten määritellään kiusaaminen ym.). Ruotsi vertailujen kärjessä (eli vähän koulukiusaamista).
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä juttu... oman lapseni luokalla tuntuvat viihtyvän lähes kaikki paria lukuun ottamatta, joilla on ilmeisesti kotona ongelmia/oppimisvaikeuksia. Heillä on napakka ja oikeudenmukainen opettaja, jolla on pitkä työkokemus. Vanhemmat arvostavat koulua ja opettajaa :)
Oletko käynyt kysymässä kaikilta lapsilta? ;) Varmasti voi olla niin että kaikki viihtyvät, mutta aika vaikea sitä on vanhemman nähdä miten kaikki luokassa voivat.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni "perusvihamielisyys" ei välttämättä ole kiusaamista, mutta yleistä nyreyttä, epäystävällisyyttä ym. Sitä että 9-vuotiaat eivät keksi mitään tekemistä, kun kukaan heistä ei kehtaa ehdottaa mitään - peläten että muut lyttäävät idean. Lopulta ainoa mitä kehdataan tehdä on pelata kännykällä tai tietokoneella.
Perusvihamielisyys tai "yleisnyrpeys" ja ennen kaikkea tuo lytätyksi tulemisen pelko tiivistää hyvin minusta monien suomalaisten, tai yleisemmin suomalaisen kulttuurin, kaikkein ikävimmän puolen.
Onneksi tämä ei koske läheskään kaikkia ja onneksi sen nyrpeän naaman takaa löytyy hyvin usein oikein mukava ihminen. Harmi, että se pitää piilottaa.
Vierailija kirjoitti:
Eiväthän aikuisetkaan viihdy työssä (kiva tahti, kiusataan, huonoa johtamista) eikä ainakaan omasta maasta voi olla ylpeä ( ollaan vaan tällaisia juntteja eikä yhtään kansainvälisiä) ja valitetaan kaikesta. Niin mistä lapset oppisivat myönteisyyttä?
myönteisyys ja kielteisyys opitaan jo kotona. Koulua ja opettajia tulee arvostaa niin tulee hyviä tuloksia. Näin meillä.
Koulu ei ole viihdytyslaitos, siellä on tarkoitus oppia. Kotona pidetään koulua tärkeänä ja opettajia arvossa niin lapsikin oppii että kopulussa todella opiskellaan ja kotona voi vielä ruokkia sitä oppimista. Riittävä lepo, terveellimnen ruoka, aikaa lapsille ja pelit ja härvelit välillä naftaliiniin.
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole viihdytyslaitos, siellä on tarkoitus oppia. Kotona pidetään koulua tärkeänä ja opettajia arvossa niin lapsikin oppii että kopulussa todella opiskellaan ja kotona voi vielä ruokkia sitä oppimista. Riittävä lepo, terveellimnen ruoka, aikaa lapsille ja pelit ja härvelit välillä naftaliiniin.
Just meinasin kirjoittaa samaa. Olen käynyt kansakoulun 60-luvulla ja oppikoulun 70-luvulla eikä kouluun menty tosiaankaan viihtymään. Olin ihan hyvä oppilas, mutta ei koulussa ollut tarkoituskaan viihtyä vaan oppia opetettavat asiat. Linnanmäellä viihdyttiin. Tai kavereiden kanssa pihalla. Tai vaikka kotona telkkarin ääressä. Mutta koulussa oltiin oppimista varten, viihtyminen hoidettiin koulun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Opettajat eivät pysty luomaa luokkahenkeä, koska lapset suhtautuvat toisiinsa niin vihamielisesti ja epäkohteliaasti. Puhuminen on tiuskimista ja ohikulkijaa lyödä napsautetaan. yms. Itse olen monesti ajatellut, etten kestäisi sellaista ilmapiiriä ollenkaan. Ja lapset laittavat siinä itsensä likoomaan. Kuka uskaltaa vastata väärin tai mennä kouluun "väärillä" vaatteilla.
Opettajana allekirjoitan tämän täysin! Itselläni on kolmas luokka ja jo tuon ikäiset puhuvat todella rumasti, luokalla on useampi, joka katsoo oikeudekseen lyödä tai tönäistä aina ohimennessään toisia. Joka ikinen päivä saa olla selvittelemässä jotakin riitaa ja kärhämää. Lapsista huomaa, millaiset puhetavat ja asenteet kotona on. Aika usein negatiiviset ja vihamieliset, empatiakyky puuttuu monilta lapsilta täysin...
Minusta syy on vaan siinä, millainen kasvatus ja ympäristö lapsilla on vs. koulutodellisuus. Koulussa on tylsää, tehdään tylsiä asioita, istutaan paikallaan, ei saa jakamatonta huomiota just sillä hetkellä kuin kiljaisee, ei saa päättää tekemisiään jne. Valitettavasti mikään koulu ei missään päin maailmaa voi sopeutua nykykasvatuksen lasten miellyttämiseen, jos tarkoitus on kuitenkin opettaa asioita ja opettaa lapset työntekoon. Ennen muksut laitettiin sokerijuurikaspellolle raatamaan yksitoikkoista työtä jo pienenä tmv., niin olivat tottuneet arkiseen puurtamiseen. Nykylapset shoppailee huveja vailla huolta tylsistä rutiineista.
Kaikesta huolimatta työelämä ja aikuisuus vaatii rutiinien ja tylsyyden sietokykyä. Sitä tulee koulun opettaa myös, mutta tässä kohtaa juuri tavoitteet ja realiteetit ja toisaalta lasten oma ympäristö.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Opettajat eivät pysty luomaa luokkahenkeä, koska lapset suhtautuvat toisiinsa niin vihamielisesti ja epäkohteliaasti. Puhuminen on tiuskimista ja ohikulkijaa lyödä napsautetaan. yms. Itse olen monesti ajatellut, etten kestäisi sellaista ilmapiiriä ollenkaan. Ja lapset laittavat siinä itsensä likoomaan. Kuka uskaltaa vastata väärin tai mennä kouluun "väärillä" vaatteilla.
Jokseenkin samaa mieltä, mutta erittäin taitava opettaja pystyy luomaan ja ylläpitämään luokkahenkeä, sitä varmasti edistäisi se ettei opettajat vaihdu joka luokalla jolloin opettaja oppii tuntemaan lapset ja ryhmän toiminnan paremmin, ja lapsen ja opettajan välille muodostuu vahvempi hoito/kasvatussuhde.
En jaksa ruveta lukemaan ketjua, totean vain, että lapseni viihtyy koulussa loistavasti ja sama pätee hänen koko luokkaansa. Tarvitaan vain hyvällä seulalla valittu samanhenkinen, fiksu ja kiva porukka.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa ruveta lukemaan ketjua, totean vain, että lapseni viihtyy koulussa loistavasti ja sama pätee hänen koko luokkaansa. Tarvitaan vain hyvällä seulalla valittu samanhenkinen, fiksu ja kiva porukka.
Kerrotko vielä millä seulalla lapset on valittu? :) Musiikkiluokka, kielikylpyluokka... mikä?
Mielenkiintoista kuitenkin, että nimenomaan ilmeisesti siihen eliittiin itsensä mieltävä ottaa ensimmäisenä puheeksi sosiaaliluokkaan liittyvät asiat ;)