Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Seurustelen siskoni ex-miehen kanssa.. Tilanne aiheuttaa kärhämää perheessämme :(
06.04.2016 |
Siskoni oli tämän miehen kanssa yhdessä reilut 4 vuotta. Olivat naimisissa ja asuivat yhdessä, mutta lapsia ei kuitenkaan vielä ollut tullut. Heidän välinsä alkoivat rakoilemaan ja päätyivät lopulta eroon, koska kasvoivat yksinkertaisesti erilleen. Ehdin ystävystyä miehen kanssa heidän suhteen aikana ja olin ehkä vähän ihastunutkin häneen, mutta en tietysti tehnyt asialle suhteen aikana mitään. Kun he olivat asumiserossa, mies turvautui minuun, koska hänellä ei ollut muita lohduttaija. Siinä sitten kävi niin, että ihastuimme toisiimme, yritimme pitää suhteen salassa koska en halunnut satuttaa siskoani, mutta oli selvää, että meidän pitäisi jossain kohtaa tulla "ulos kaapista". Noh, tämä tapahtui muutama kuukausi takaperin ja välini siskooni ja muuhun perheeseeni on sen jälkeen mennyt alamäkeen. Sukulaiseni luulevat, että minä olin munahaukkana miehen kimpussa ja että aiheutin heidän eron, vaikka siitä ei missään nimessä ollut kyse.. Me vain klikkasimme ja kun ihminen rakastuu, ei sille mitään voi.
Siskoni on hyvin rakas minulle enkä halua menettää häntä elämästäni, hän kuitenkin kertoo valheita vanhemmillemme ja muille sukulaisille ja minusta tuntuu, että tätä menoa minut potkitaan ulos suvusta! :(
Onko mitään keinoa, jolla saisin asiat suoristettua ja perhesuhteemme takaisin oikeille raiteille?
Kommentit (55)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toista ihmistä ei voi omistaa, ei suhteen aikana eikä varsinkaan sen jälkeen.
Mitä väliä, onko siskon vai kenen entinen? Kun on entinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoasi sun olisi pitänyt tukea eikä exäänsä. Varsinainen kusipää.
Tuin häntäkin..
Ja ilmeisesti täällä on nyt monia teinejä paikalla elämänviisauksineen.. Kun sitten josku itse koette aidon rakkauden, tiedätte, että siitä ei voi vain kävellä pois.
AP
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Aito rakkaus on jotain jolle ei voi kääntää selkäänsä. Tilanne on hivenen kuvitteellinen koska olen onnellisesti naimisissa samoin kuin pikkusiskoni. Mutta jos eroaisin ja siskoni myös niin aito rakkaus, välittäminen ja huolenpito, jota tunnen pikkusiskoni kohtaan pitäisi huolen siitä, että en sekaantuisi hänen aviomiehensä ja lapsensa isään eli olen tosiaan samaa mieltä kanssasi: rakkaus on jotain josta ei voi vain kävellä pois. Siksipä jäisinkin siskoni rinnalle häntä elämänmuutoksessaan tukien ja ymmärtäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa edes lukea viestiä vaan vastaan pelkkään otsikkoon: No mitäs vittua odotit?
Itsekin ihmettelen että miksi et ole tukenut siskoasi vaan olet luuhannut miehen luona? Ja miehethän usein vaihtaa lennosta vaikka ei toisesta välitäkään, koska ei kestä olla ittekseen. Itse pidän todennäköisenä että se vaan käyttää sua nyt hyväkseen kun on rikki erosta. Saattaahan se itsekin uskoa olevansa ihastunut tosin. Tuommosissa suhdetuiskuissa ei pitäisi ikinä kiirehtiä seuraavaan.
Jos sinä välittäisit siskostasi (ja siitä miehestä) niin olisit edes odottanut että tilanne tasoittuu.
Hyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun siskolla oli suhde ex-poikaystäväni kanssa. Olen antanut siskolle anteeksi, koska sisko oli alaikäinen ja poikaystävä hyvin manipuloiva. En ole koskaan päässyt yli tapahtuneesta kokonaan, ilman tuota loppua ensirakkaus voisikin olla jo mukava, hyvä muisto.
Miksi et ole yhtään ajatellut siskoasi? Etkö välitä, miltä hänestä tuntuu?
Ootko varma, ettei mies ole kanssasi vaan koska haluaa edelleen nähdä siskoasi? Tämä mulle tulisi heti mieleen tilanteessasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko varma, ettei mies ole kanssasi vaan koska haluaa edelleen nähdä siskoasi? Tämä mulle tulisi heti mieleen tilanteessasi.
Tai haluaa näpäyttää siskoasi?
Olkaa vaan yhdessä, jos siltä tuntuu, mutta siskosi tuskin pystyy antamaan sinulle anteeksi, turha edes yrittää. Sen verran pitäisi ymmärtää kuitenkin pinkkien lasien takaa, välinne ovat varmasti pitkään tulehtuneet, jos koskaan paranevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkään minä en ole teini.
Minusta on outoa että pystyy rakastumaan siskon tai parhaan ystävän mieheen. Oli sitten ex tai mitä tahansa.
Mun aivot ei vain antaisi periksi tuollaiselle "rakkaudelle ".
Olen 48v. Ehkä nykyään sitten on sallittua kaikki?
onneksi mun sisko on lesbo, ei ainakaan koskaan käy noin. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoasi sun olisi pitänyt tukea eikä exäänsä. Varsinainen kusipää.
Tuin häntäkin..
Ja ilmeisesti täällä on nyt monia teinejä paikalla elämänviisauksineen.. Kun sitten josku itse koette aidon rakkauden, tiedätte, että siitä ei voi vain kävellä pois.
AP
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Aito rakkaus on jotain jolle ei voi kääntää selkäänsä. Tilanne on hivenen kuvitteellinen koska olen onnellisesti naimisissa samoin kuin pikkusiskoni. Mutta jos eroaisin ja siskoni myös niin aito rakkaus, välittäminen ja huolenpito, jota tunnen pikkusiskoni kohtaan pitäisi huolen siitä, että en sekaantuisi hänen aviomiehensä ja lapsensa isään eli olen tosiaan samaa mieltä kanssasi: rakkaus on jotain josta ei voi vain kävellä pois. Siksipä jäisinkin siskoni rinnalle häntä elämänmuutoksessaan tukien ja ymmärtäen.
Ihanaa että on ihmisiä jotka ymmärtää. Kyllä silloin kun aito rakkaus tulee kohdalle, on vain otettava kiinni ja vähät välitettävä mitä muut ajattelee. Minunkin elämäni olisi ihan erilaista jos olisin kuunnellut suvun vastalauseita. Nyt olen onnellinen!
Minä taas jäin miettimään seuraavaa: Suhde oli vielä tuore, avioliittoon kuitenkin oli menty ja todellista syytä erolle ei ollut. Jossen tietäisi loppua, niin olisin kuvitellut tarinan jatkuvan niin, että asumuserossa pohdittiin miksi ollaan ns. kasvettu erilleen ja sitten jatkettu paremmin eväin. Kun kerta avioliittoon oli kuitenkin menty vasta ihan muutama vuosi sitten. Kyllä muakin ottaisi päähän kun tässä suhteen suvantovaiheessa oma siskoni hyppäisi haaroväli auki mieheni päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoasi sun olisi pitänyt tukea eikä exäänsä. Varsinainen kusipää.
Tuin häntäkin..
Ja ilmeisesti täällä on nyt monia teinejä paikalla elämänviisauksineen.. Kun sitten josku itse koette aidon rakkauden, tiedätte, että siitä ei voi vain kävellä pois.
AP
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Aito rakkaus on jotain jolle ei voi kääntää selkäänsä. Tilanne on hivenen kuvitteellinen koska olen onnellisesti naimisissa samoin kuin pikkusiskoni. Mutta jos eroaisin ja siskoni myös niin aito rakkaus, välittäminen ja huolenpito, jota tunnen pikkusiskoni kohtaan pitäisi huolen siitä, että en sekaantuisi hänen aviomiehensä ja lapsensa isään eli olen tosiaan samaa mieltä kanssasi: rakkaus on jotain josta ei voi vain kävellä pois. Siksipä jäisinkin siskoni rinnalle häntä elämänmuutoksessaan tukien ja ymmärtäen.
Ihanaa että on ihmisiä jotka ymmärtää. Kyllä silloin kun aito rakkaus tulee kohdalle, on vain otettava kiinni ja vähät välitettävä mitä muut ajattelee. Minunkin elämäni olisi ihan erilaista jos olisin kuunnellut suvun vastalauseita. Nyt olen onnellinen!
Mitä?? Kun aito rakkaus siskoasi kohtaan tuli kohdallesi niin sukusi vastusti mutta nyt olet onnellinen. Mitä??
Mä en iki maailmassa tekisi noin omalle siskolleni, vaikka tulisi mikä. No iteppä oot korttis pelannu ja en yhtään ihmettele että siskosi inhoaa sua ja ei tule varmasti koskaan antamaan anteeksi tai edes luota suhun. Hyi vttu sun kanssas! 😷😷
Alue: Aihe vapaa
Olen alkanut seurustelemaan kaverini entisen poikaystävän kanssa. Kaveri tietenkin pani välit poikki ja haukkui minut kaikille huoraksi.
No ihan sama. Olemme olleet 20 vuotta naimisissa ja lapsiakin on. Olisiko pitänyt jättää elämänsä mies ottamatta vastaan ja perhe hänen kanssaan perustamatta, koska hänen ja kaverini seurustelusta ei tullut mitään.
Ap.lla hankala tilanne, mutta ketään ei voi omistaa, ei varsinkaan eron jälkeen.