Aika moni on saanut (kesä)työpaikkansa suhteilla, vaikka itse luulee ettei ole

Lähin esimerkki löytyy perhepiiristä. Poikani haki kesätöihin paikkaan, jossa rekrytoija oli kaverin äiti. Poika ei tiennyt asiaa etukäteen vielä hakiessaan, vaikka tiesi kaverin äidin olevan siellä töissä, mutta eiköhän asiaan vaikuttanut aika paljon, että päätöksentekijä oli tuttu.

Sitten pikkupaikkakunnalla, mistä olen kotoisin. Kyllä ne työt menivät aina ensisijaisesti vanhempien ammatin perusteella, vaikka nuoret hakivatkin paikkoja itse. Esim. veljeni oli työkkärissä, siihen aikaan työkkäri vielä välitti töitä. Hänelle oli sanottu, ettei täällä mitään ole. Mutta sitten oli tullut viereiselle tiskille kunnanhallituksen puheenjohtajan poika, niin hänelle oli sanottu, että tottakai sinulle jotain löydetään, ihan veljeni kuullen.

Sekin vaikuttaa, että jos on tunnetun ja arvostetun julkkiksen tai paikkakuntalaisen jälkikasvua, on työnsaanti varmasti helpompaa kuin nobodyn. Vanhempien työttömyys tai muut ongelmat saa ihmiset myös aliarvostamaan nuoria, vaikka nämä olisivat miten ahkeria ja tunnollisia itse.