Lue keskustelun säännöt.
Valehteleeko valtionjohto Suomen "sietämättömästä velkataakasta"?
31.03.2016 |
EU-maiden velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vuoden 2015 puolessavälissä: http://www.statista.com/statistics/269684/national-debt-in-eu-countries…
Voisi se Suomi huonommassakin kohdassa olla, eikö? Tässä vielä maiden kokonaisvelat vuoden 2015 syyskuussa: http://www.statista.com/statistics/274179/national-debt-in-eu-countries/
Toki huomionarvoinen ja huolestuttava asia on bruttokansantuotteen muutos vuoden 2015 lopulla vuotta aikaisempaan verrattuna: http://www.statista.com/statistics/263008/gdp-growth-in-eu-countries-co… Mutta saadaanko tämä nousemaan säästöillä, vai sittenkin taloutta elvyttämällä?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Miksi syytät minua kokoomuksen teoista kun en kyseistä puoluetta edes kannata? Kyse oli siitä eetä Suomessa on laman alettua nostettu palkkoja reippaasti, mutta talous ei ole kasvanut, vaikka sinä siihen haluatkin uskoa. Ja kuten jo edellä oleva kommentoija mainitsikin, Suomi on vientiriippuvainen pieni maa.
En suinkaan syytä, kunhan muistutin, mistä homma alkoi.
Unohditko kokonaan heikon ostovoimamme? Ja sen, että kotimarkkinoillakin tulee tapahtua investointeja, jotta saadaan talouskasvua. Paras keino siihen on rakentaminen, joka itse asiassa odottaakin aivan nurkan takana, osittin se on jo aloitettu. Kasvukeskuksissa tarvitaan kipeästi lisää asuntoja. Rakentaminen poikii aina töitä sitä tukevilla aloilla. Tähän perustuu Ruotsinkin talouden kasvu suurelta osin.
Kuten jo mainitsinkin, niin vientiongelmat ovat globaaleja. Kiinan talouskasvu hiipuu, Saksankaan vienti ei vedä enää entiseen tapaan. Silloin ainoaksi keinoksi jää kotimarkkinat.
Suomen vientiongelmista voisimme varmaan keskustella koko yön, mutta yksi asia on varma; palkka-ale ja työehtojen heikennykset eivät tule mitenkään parantamaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Sen ongelmat ovat huomattavasti syvemmällä.
Ja heikon ostovoiman syynä ovat korkea verotus ja sosialismi jotka nostavat hintoja. Vähemmän veroja ja sosialismia-> talous elpyy kun raha alkaa taas kiertää ja ihmisillä on varaa kuuttaa.
Taisit tarkoituksellisesti unohtaa, että vähemmän veroja tarkoittaa vähemmän julkisia palveluja.
Mistä tingitään silloin, kun valtio saa vähemmän verotuloja?
Sinä tietysti uusliberaalina esität, että jokainen ostakoon palvelut yksityisiltä. Kuten USA:ssa. Niinpä voimme ottaa tämän paljon puhutun terveydenhoidon esimerkiksi. USA:n terveydenhoito on maailman kallein ja tehottomin.
Verokertymä ei ole suoraan verrannollinen verojen määrään. Verokertymä voi kasvaa kun veroja alennetaan jos talous elpyy.
Aika vähän on historiassa esimerkkejä joissa laskusuhdanteen aikana leikkaamalla olisi kasvua saavutettu. Päinvastaisia sen sijaan löytyy lukuisia.
Argumenttisi voi myös helposti kääntää toisin päin: Valtion suhteellinen velkataakka voi tosiasiallisesti kasvaa, mikäli huonosti ajoitettu leikkauspolitiikka supistaa taloutta enemmän kuin säästöt vähentävät velkaantumista.
Yhteisöveroa alennettiin pari vuotta sitten vajaalla miljardilla. Onko sillä saavutettu mielestäsi taloudellista kasvua yhtään missään? Alunperin arvio oli, että veroalen dynaamiset vaikutukset paikkaisivat jo seuraavana vuonna puolet tuosta vajaasta miljardista (samalla logiikalla kuin mitä sinä viestissäsi tarjoat), mutta mitä tapahtuikaan todellisuudessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edes pahin Keyenes-Tuomioja fani ei väitä, että elvytystä voisi jatkaa 7 vuotta niin kuin nyt on kyse. Velkaelvytys toimii puolivuotta tai jotain tosi lyhyen aikaa.
Suomen velka on kasvanut 40 miljardista 100 miljardiin tämän taantuman aikana. Velkaantumisvauhti on kiihtynyt. Sipilä on tehnyt leikkauksia noin miljardilla, mutta sitten tulivat pakolaiset, jotka tekivät ylimääräisen 1,5-2 miljardin loven.
6 vuoden päästä meillä on suhteellisesti velkaa jo enemmän kuin Kreikalla. Sitten varmaan pahinkin elvyttäjävassari myöntää, että sitä on liikaa.
Jos suomalaiselle kansalaiselle annetaan lisää rahaa, sen vaikutus valuu hiekkaan, koska iso osa rahasta säästetään, sidotaan asuntoon, käytetään ulkomailla, ostetaan tuontituotteita tai tilataan niitä itse suoraan ulkomailta.
Muilla mailla voi olla enemmän velkaa mutta ne myös TEKEVÄT enemmän rahaa jolla maksavat velkaa. Suomi ottaa velkaa vaikka mitään ei tienata. Tämä on se ongelma joka Suomella on. Myös suomalaiset yksityishenkilöt ovat suistaneet itsensä ylivelkaantuneiksi. Suomalaisten omaisuus on teoreettinen summa joka perustuu oletettuun talojen ja asuntojen arvoihin ja joita suomalaiset eivät ole edes maksaneet. Kun tilanne tulee niin raha ei liiku mihinkään suuntaan Suomen maassa koska sitä ei yksinkertaisesti ole. Miettikääpä mikä Suomen tilanne on sitten kun valtio ei pysty rahoittamaan satojen tuhansien ihmisten toimeentuloa enää: opiskelijat, työttömät, vauvalomalaiset, valtion työntekijät jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa kai valehtelemisesta ole kyse, vaan faktojen erilaisesta tulkinnasta.
Ja siitä, että poliittinen valinta esitetään väistämättömänä faktana, mitä se ei suinkaan ole.
Itsekin olen elvytyksen kannalla. Jos säästetään, niin nousukaudella, ei laman aikana!
Esimerkiksi me laskimme, että yhteiskuntasopimuksen myötä meidän perheen tuloista leikataan yli viisi tuhatta euroa ensi vuonna. Se on kaikki pois meidän kulutuksestamme, eli suomalaisten yritysten myynnistä.Jos te olette loisimassa julkisella puolella, niin viiden tonnin leikkaus teille tarkoittaa viiden tonnin ostovoiman lisäystä meille oikeille veronmaksajille.
Joo ei tarkoita. En millään näe, että ottamalla esim. päiväkodin työntekijältä 5000 euroa pois, se jotenkin yllättäen putkahtaisi minun käyttööni. Enkä myöskään mitenkään näe, että minä suuren ylikansallisen metsäyhtiön työntekijänä olisin OIKEA veronmaksaja, ja ihminen, joka hoitaa minun lastani sen aikaa kun minä täällä RAADAN YHTEISKUNNAN HYVÄKSI, ei olisi oikea veronmaksaja.
Mistä näitä pellejä oikein tulee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valehteleehan se. Esim. Usan valtionvelka on todella paljon suurempi kuin Suomen. Mutta mistäpä meillä ei valehdeltaisi? Äkkiseltään tulee mieleen, että huijausta on mm. Talvivaara, Fennovoiman (eli Venäjän) uusi ydinvoimala, ruokavalio-ohjeistus. Yleensäkin kaikki suurten yritysten ympäristölupa-asiat. Että suomalainen ruoka on jotenkin erityisen erinomaista. Että suomalainen koulu on jotenkin erityisen laadukas ja meillä on paras sosiaaliturva. Melkein naurattaa tämä suomalaisten hyväuskoisuus, ellei se olisi niin vakava asia.
Velkapelkoa lietsovan valtionvarainministeriön naamari rakoilee:
"Kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa, että hallituksen ja valtiovarainministeriön taloussuositukset näyttävät usein pohjautuvan johonkin muuhun kuin tutkimustietoon.
Blogissaan Haaparanta nostaa esille valtiovarainministeriön ylijohtaja Markus Sovalan taannoisen kirjoituksen HS:ssä, että hän kertoi "närkästyneensä ajatuksesta korottaa veroja".
"Itse uskon, että veronkorotukset olisivat ajan mittaan tuhoisia ja että julkisen talouden tasapainoa on haettava lähinnä menohillinnän kautta. Yksittäisissä veroissa saattaa kuitenkin olla korottamisen varaa, jos samalla työn verotusta alennettaisiin. Korostan, että tämä on talouspoliittinen kanta, ei tosiasia", Sovala kirjoitti.
Tämä kohta ihmetyttää Haaparantaa.
"Samalla hän tuli, ehkä tahattomasti, osoittaneensa oikeaksi sen VM:öön kohdistuneen arvostelun, että se unohtaa politiikkavalmistelussaan tutkimustulokset, Sovalahan korosti sitä, että hänen kantansa on puhdas mielipide, eikä perustu mihinkään tutkimukseen", Haaparanta kirjoittaa.
Kirjoituksessaan Haaparanta laajemmin esittelee viimeaikaisia tutkimustuloksia, jotka tukevat elvytyksen hyödyllisyyttä sekä todistavat veronkorotusten olevan vähemmän haitallisia talouskasvulle kuin menoleikkausten.
Erityisen huomion ansaitsee hänen mukaansa Henri Keräsen ja Tero Kuusentaannoinen raportti “EU’s Fiscal Targets and Their Economic Impact in Finland”, joka käsittelee finanssipolitiikan vaikutuksia. Yhdistettynä muuhun tutkimustietoon sen tulokset tukevat elvytyksen käyttöä talouskasvun luomiseksi, hän arvioi.
"On selvää, että finanssipoliittinen elvytys nyt tehtynä maksaisi itsensä takaisin pitkällä ajalla. Tämä on hyvä muistaa myös niiden, jotka väittävät velkaantumisen automaattisesti olevan tulevien sukupolvien ryöstämistä, nyt tulevien sukupolvien tulot ovat 1,5 prosenttia pienemmät harjoitetun finanssipolitiikan vuoksi", Haaparanta toteaa."
http://www.talouselama.fi/uutiset/professorilta-piikki-vm-n-virkamiehel…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko maksaa velka pois-pelottelupolitiikka ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan sillä perustellaan hyvinvointivaltion alasajo monessa maassa. Muistaakseni joku sitä sanoi, että koska vallitsevaa harvoille edullista ja köyhyyttä lisäävää järjestystä ei voi enää perustella hyvinvoinnin lisääntymisellä tai kaikille parhaana, sitä tungetaan kurkusta alas moralisoimalla valtionvelasta "olemme pahoja ihmisiä jos emme maksa velkaa pois".
Tällaisessa argumentoinnissa ei tietenkään välitetä siitä, että se on huijausta. Puhutaan valtionvelasta kuin se olisi yksittäisen kotitalouden velka. Yksittäisen ihmisen on pakko vähentää kulutusta jos "elää yli varojen". Valtio ei voi tehdä näin kuin tuhoisin tuloksin, koska valtion saamat tulot ovat riippuvaisia siitä, paljonko kulutetaan. Verotulot pienenee kun ihmisillä on vähemmän rahaa käytössä. Puhumattakaan siitä, että terveyspalveluista karsiminen tulee pidemmän päälle kalliiksi, koska ennaltaehkäisy on aina halvempaa. Muistatteko kun vielä muutama vuosi sitten kauhisteltiin, että kuinka 90-luvun lamassa saatettiin tehdä niin typeriä päätöksiä, jotka tuli lopulta kalliiksi. Nyt ei tästä hiiskuta, koska tarkoitus uskoa että lasten tulevaisuus pelastetaan paskomalla se tulevaisuus leikkaamalla koulutuksesta ja niin edespäin.
Muutaman kymmenen vuoden päästä kysytään: mitähän helvettiä ne oikein mietti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa kai valehtelemisesta ole kyse, vaan faktojen erilaisesta tulkinnasta.
Ja siitä, että poliittinen valinta esitetään väistämättömänä faktana, mitä se ei suinkaan ole.
Itsekin olen elvytyksen kannalla. Jos säästetään, niin nousukaudella, ei laman aikana!
Esimerkiksi me laskimme, että yhteiskuntasopimuksen myötä meidän perheen tuloista leikataan yli viisi tuhatta euroa ensi vuonna. Se on kaikki pois meidän kulutuksestamme, eli suomalaisten yritysten myynnistä.Jos te olette loisimassa julkisella puolella, niin viiden tonnin leikkaus teille tarkoittaa viiden tonnin ostovoiman lisäystä meille oikeille veronmaksajille.
Joo ei tarkoita. En millään näe, että ottamalla esim. päiväkodin työntekijältä 5000 euroa pois, se jotenkin yllättäen putkahtaisi minun käyttööni. Enkä myöskään mitenkään näe, että minä suuren ylikansallisen metsäyhtiön työntekijänä olisin OIKEA veronmaksaja, ja ihminen, joka hoitaa minun lastani sen aikaa kun minä täällä RAADAN YHTEISKUNNAN HYVÄKSI, ei olisi oikea veronmaksaja.
Mistä näitä pellejä oikein tulee?
Näin. Ihmisillä alkaa todella olla häiriintynyt kuva todellisuudesta, OIKEAT veronmaksajat. Julkisen alan työntekijät nähdään kuluerinä ja ali-ihmisinä, kas kun ei seuraavaksi haluta laittaa internointileirille? Ihmeellistä kun ihmiset ei ymmärrä, että opettajat, sairaanhoitajat, lastentarhanopettajat on niitä julkisen puolen työntekijöitä. Me maksetaan veroja siinä missä kaikki muutkin, ja tehdään työtä jota ilman tämä yhteiskunta ei pyöri. Monella on pieni palkka, ja sinä haluat senkin vähän pois, koska koet olevasi arvokkaampi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kusetuksen motiiveita voi miettiä pohtimalla, paljonko Talvivaaraan uppoaa rahaa, ja paljonko siitä itketään verrattuna "liian suuriin palkkoihin".
Odotin että perustulokokeilu toisi jotain valoa ja vaihtelua menoon. Nyt paljastui, että kokeilun rahat riittävät alle kahdelletuhannelle ihmiselle, eikä tuloksia siis voi edes yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Miksi syytät minua kokoomuksen teoista kun en kyseistä puoluetta edes kannata? Kyse oli siitä eetä Suomessa on laman alettua nostettu palkkoja reippaasti, mutta talous ei ole kasvanut, vaikka sinä siihen haluatkin uskoa. Ja kuten jo edellä oleva kommentoija mainitsikin, Suomi on vientiriippuvainen pieni maa.
En suinkaan syytä, kunhan muistutin, mistä homma alkoi.
Unohditko kokonaan heikon ostovoimamme? Ja sen, että kotimarkkinoillakin tulee tapahtua investointeja, jotta saadaan talouskasvua. Paras keino siihen on rakentaminen, joka itse asiassa odottaakin aivan nurkan takana, osittin se on jo aloitettu. Kasvukeskuksissa tarvitaan kipeästi lisää asuntoja. Rakentaminen poikii aina töitä sitä tukevilla aloilla. Tähän perustuu Ruotsinkin talouden kasvu suurelta osin.
Kuten jo mainitsinkin, niin vientiongelmat ovat globaaleja. Kiinan talouskasvu hiipuu, Saksankaan vienti ei vedä enää entiseen tapaan. Silloin ainoaksi keinoksi jää kotimarkkinat.
Suomen vientiongelmista voisimme varmaan keskustella koko yön, mutta yksi asia on varma; palkka-ale ja työehtojen heikennykset eivät tule mitenkään parantamaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Sen ongelmat ovat huomattavasti syvemmällä.
Ja heikon ostovoiman syynä ovat korkea verotus ja sosialismi jotka nostavat hintoja. Vähemmän veroja ja sosialismia-> talous elpyy kun raha alkaa taas kiertää ja ihmisillä on varaa kuuttaa.
Taisit tarkoituksellisesti unohtaa, että vähemmän veroja tarkoittaa vähemmän julkisia palveluja.
Mistä tingitään silloin, kun valtio saa vähemmän verotuloja?
Sinä tietysti uusliberaalina esität, että jokainen ostakoon palvelut yksityisiltä. Kuten USA:ssa. Niinpä voimme ottaa tämän paljon puhutun terveydenhoidon esimerkiksi. USA:n terveydenhoito on maailman kallein ja tehottomin.
En ole tuo johon viittaat, mutta miksi ihmeessä julkisen sektorin "palveluista" ei voisi eikä saisi tinkiä? Se puoli on paisunut jatkuvasti, hyvä jos edes kulujen kasvun kiihtyvyyttä on saatu väännettyä alemmas. Joku 5 miljardin säästö siellä ei pudota "palvelutasoa" kuin muutaman vuoden verran taaksepäin, ja oliko silloin mitenkään onneton tilanne noiden palveluiden suhteen? No eipä tosiaankaan ollut.
Julkispuolella on paljon turhaa ja paljon tehottomuutta, jota pitäisi reippaalla kädellä siivota pois ja laittaa kuntoon nyt kun viulujen maksajat vientialoilla ovat ratkaisevasti vähentyneet.
Mutta onhan se tietysti kauhean pelottavaa, kun valtaosa ihmisistä sillä puolella pukertaa ja pelkää, että mitä sitten.
Olen itse ollut yksityispuolella töissä koko työllisen ikäni ja jo 80-90-lukujen taitteessa meidän silloisessa firmassa oli neljät yt:t peräkkäin, väki väheni 300:sta 60:een. Työtahti ja tuottavuus ovat kasvaneet samassa ajassa hurjasti. Kyllä samaa voi odottaa julkispuolellakin, sitä suuremmalla syyllä, kun rahoitus on ongelmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Miksi syytät minua kokoomuksen teoista kun en kyseistä puoluetta edes kannata? Kyse oli siitä eetä Suomessa on laman alettua nostettu palkkoja reippaasti, mutta talous ei ole kasvanut, vaikka sinä siihen haluatkin uskoa. Ja kuten jo edellä oleva kommentoija mainitsikin, Suomi on vientiriippuvainen pieni maa.
En suinkaan syytä, kunhan muistutin, mistä homma alkoi.
Unohditko kokonaan heikon ostovoimamme? Ja sen, että kotimarkkinoillakin tulee tapahtua investointeja, jotta saadaan talouskasvua. Paras keino siihen on rakentaminen, joka itse asiassa odottaakin aivan nurkan takana, osittin se on jo aloitettu. Kasvukeskuksissa tarvitaan kipeästi lisää asuntoja. Rakentaminen poikii aina töitä sitä tukevilla aloilla. Tähän perustuu Ruotsinkin talouden kasvu suurelta osin.
Kuten jo mainitsinkin, niin vientiongelmat ovat globaaleja. Kiinan talouskasvu hiipuu, Saksankaan vienti ei vedä enää entiseen tapaan. Silloin ainoaksi keinoksi jää kotimarkkinat.
Suomen vientiongelmista voisimme varmaan keskustella koko yön, mutta yksi asia on varma; palkka-ale ja työehtojen heikennykset eivät tule mitenkään parantamaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Sen ongelmat ovat huomattavasti syvemmällä.
Ja heikon ostovoiman syynä ovat korkea verotus ja sosialismi jotka nostavat hintoja. Vähemmän veroja ja sosialismia-> talous elpyy kun raha alkaa taas kiertää ja ihmisillä on varaa kuuttaa.
Taisit tarkoituksellisesti unohtaa, että vähemmän veroja tarkoittaa vähemmän julkisia palveluja.
Mistä tingitään silloin, kun valtio saa vähemmän verotuloja?
Sinä tietysti uusliberaalina esität, että jokainen ostakoon palvelut yksityisiltä. Kuten USA:ssa. Niinpä voimme ottaa tämän paljon puhutun terveydenhoidon esimerkiksi. USA:n terveydenhoito on maailman kallein ja tehottomin.
En ole tuo johon viittaat, mutta miksi ihmeessä julkisen sektorin "palveluista" ei voisi eikä saisi tinkiä? Se puoli on paisunut jatkuvasti, hyvä jos edes kulujen kasvun kiihtyvyyttä on saatu väännettyä alemmas. Joku 5 miljardin säästö siellä ei pudota "palvelutasoa" kuin muutaman vuoden verran taaksepäin, ja oliko silloin mitenkään onneton tilanne noiden palveluiden suhteen? No eipä tosiaankaan ollut.
Julkispuolella on paljon turhaa ja paljon tehottomuutta, jota pitäisi reippaalla kädellä siivota pois ja laittaa kuntoon nyt kun viulujen maksajat vientialoilla ovat ratkaisevasti vähentyneet.
Mutta onhan se tietysti kauhean pelottavaa, kun valtaosa ihmisistä sillä puolella pukertaa ja pelkää, että mitä sitten.
Olen itse ollut yksityispuolella töissä koko työllisen ikäni ja jo 80-90-lukujen taitteessa meidän silloisessa firmassa oli neljät yt:t peräkkäin, väki väheni 300:sta 60:een. Työtahti ja tuottavuus ovat kasvaneet samassa ajassa hurjasti. Kyllä samaa voi odottaa julkispuolellakin, sitä suuremmalla syyllä, kun rahoitus on ongelmissa.
Hyvänen aika, valtionhallintoa on saneerattu jo muutamia vuosia ja jopa aika rankalla kädellä.
Samoin kuntien henkilöstöä on vähennetty. Mistä sinä lähtisit vielä vähentämään, kun
kolme neljäsosaa kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia.
Tulee muistaa, että vähennykset kohdistuvat siis palveluihin, terveydenhoitoon, lastensuojeluun ja opetustoimeen.
Velkaantumistahdista on suurin huoli, se on EU:n kovin.
Verokertymä ei ole suoraan verrannollinen verojen määrään. Verokertymä voi kasvaa kun veroja alennetaan jos talous elpyy.