Lue keskustelun säännöt.
Valehteleeko valtionjohto Suomen "sietämättömästä velkataakasta"?
31.03.2016 |
EU-maiden velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vuoden 2015 puolessavälissä: http://www.statista.com/statistics/269684/national-debt-in-eu-countries…
Voisi se Suomi huonommassakin kohdassa olla, eikö? Tässä vielä maiden kokonaisvelat vuoden 2015 syyskuussa: http://www.statista.com/statistics/274179/national-debt-in-eu-countries/
Toki huomionarvoinen ja huolestuttava asia on bruttokansantuotteen muutos vuoden 2015 lopulla vuotta aikaisempaan verrattuna: http://www.statista.com/statistics/263008/gdp-growth-in-eu-countries-co… Mutta saadaanko tämä nousemaan säästöillä, vai sittenkin taloutta elvyttämällä?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei valtionjohto valehtele, koska Suomen tilanne on se, että eletään koko ajan syömävelalla. Talous sakkaa edelleen, vaikka kaikkialla muualla on kasvua, eikä vienti vedä, yksityinen puoli ei pelitä. Me ei eletä täällä kovinkaan pitkään julkispuolen "palveluilla" ja geelikynsien asentamisilla.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa että vassarit jaksavat jauhaa "uusliberalismista" kun Suomi on maailman vasemmistolaisimpia maita. Monissa "uusliberaaleimmissa" valtioissa on talous paremmassa kunnossa.
Siis ovatko oikestopuolueemme mielestäsi vasemmistopuolueita?
Meillä on ollut LIpposen kahta hallitusta lukuunottamatta oikeistohallitus jo Ahon hallituksesta saakka, eli 90-luvun alusta asti.
Tässä Talouselämän artikkeli vuodelta 2004
Uusliberalismi iskee EU:hun
Esko Rantanen 24.11.2004 12:21 päivitetty 26.8.2015 11:14
Euroopan unionin jäsenmaat ottavat käyttöön uusliberalistisen talouspolitiikan keinot. Vanha komento ja entinen meno ovat EU:n kilpailukyvyn tuho.
Näin ennusti professori Esko Antola tänä aamuna Taloustoimittajien seminaarissa. EU ei takuulla ole maailman kilpailukykyisin talousalue, niin kuin EU:n herrat päättivät vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksesta. Tästä kokoontumisesta nimensä saanut Lissabonin prosessi on mennyt täysin penkin alle. Ensi keväänä tehtävä puolivälitarkastelu tulee varmaankin tähän päätymään, Esko Antola arvioi.
Lissabonin strategia oli pääosin sosiaalidemokraattisten hallitusten keksintö. Ei strategiassa sinänsä mitään vikaa ollut. Useimmat jäsenmaat vain eivät vaivautuneet tai eivät kyenneet panemaan täytäntöön niitä uudistuksia, joita se edellytti. Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo kyseenalaistaa suomalaismallisen tupon.
Poliittinen valta EU:ssa on vuoden 2000 jälkeen heilahtanut oikealle. Tästä melko varmasti seuraa, että EU ja EU-maiden hallitukset ottavat käyttöön liberalistisen talouspolitiikan välineet.
Tämä merkitsee uutta iskua vanhaa Eurooppaa hallitsevalle korporatistiselle järjestelmälle. Erityisesti tämä koskee Saksaa ja Ranskaa. Saksassa on irtautuminen korporatistisesta systeemistä vaikeinta ja liittokansleri Gerhard Schröderillä on suuria vaikeuksia hallita järjestelmän muutosta.
Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo tekee kyseenalaiseksi myös suomalaismallisen kollektiivisen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän. Siitähän jo nykyinen tupo-kangertelu kielii.
Unionin laajennuttua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin osuus EU-kokonaisuudessa on entistä pienempi. ”Yksikään uusista jäsenmaista ei ole sitä omaksunut”, Antola muistutti.
EU:n vanhoista johtavista maista Saksasta ja Ranskasta ei ole suunnannäyttäjiksi talouspolitiikassa.
Poliittisesti EU on entistä hajanaisempi. Mutta vanhalle Saksan ja Ranskan akselille, niin sanotulle kovalle ytimelle, ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Saksa ja Ranska joutuvat kuitenkin ottamaan aina tuekseen jonkin kolmannen suuren. Tässä suhteessa Espanja on syrjäyttänyt Berlusconin johtaman Italian.
Vaikka Saksa ja Ranska eivät talouspolitiikassa sovi Suomen esikuviksi, Suomen on kuitenkin viisainta hengailla niiden johtaman ytimen ympärillä poliittisesti. Koko EU:n koossapysymiselle Saksan ja Ranskan yhteistyöllä on edelleen iso merkitys.
http://www.talouselama.fi/uutiset/uusliberalismi-iskee-eu-hun-3388656
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Eikä Suomea pelasta kotimarkkinoiden "veto". Meitä on vaivaiset 5 miljoonaa, kun japanilaisia on 100, saksalaisia 85, amerikkalaisia 340 miljoonaa, kiinalaisia ja intialaisia yli miljardi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Eikä Suomea pelasta kotimarkkinoiden "veto". Meitä on vaivaiset 5 miljoonaa, kun japanilaisia on 100, saksalaisia 85, amerikkalaisia 340 miljoonaa, kiinalaisia ja intialaisia yli miljardi
No just näin. Mutta mikä meidät pelastaa? Se, että myymme kaiken kertakorvauksella ulkomaille vai pidämme edes jotkut asiat itsellämme ja yritämme keksiä uutta ulkomaanbisnestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa että vassarit jaksavat jauhaa "uusliberalismista" kun Suomi on maailman vasemmistolaisimpia maita. Monissa "uusliberaaleimmissa" valtioissa on talous paremmassa kunnossa.
Siis ovatko oikestopuolueemme mielestäsi vasemmistopuolueita?
Meillä on ollut LIpposen kahta hallitusta lukuunottamatta oikeistohallitus jo Ahon hallituksesta saakka, eli 90-luvun alusta asti.
Tässä Talouselämän artikkeli vuodelta 2004
Uusliberalismi iskee EU:hun
Esko Rantanen 24.11.2004 12:21 päivitetty 26.8.2015 11:14
Euroopan unionin jäsenmaat ottavat käyttöön uusliberalistisen talouspolitiikan keinot. Vanha komento ja entinen meno ovat EU:n kilpailukyvyn tuho.
Näin ennusti professori Esko Antola tänä aamuna Taloustoimittajien seminaarissa. EU ei takuulla ole maailman kilpailukykyisin talousalue, niin kuin EU:n herrat päättivät vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksesta. Tästä kokoontumisesta nimensä saanut Lissabonin prosessi on mennyt täysin penkin alle. Ensi keväänä tehtävä puolivälitarkastelu tulee varmaankin tähän päätymään, Esko Antola arvioi.
Lissabonin strategia oli pääosin sosiaalidemokraattisten hallitusten keksintö. Ei strategiassa sinänsä mitään vikaa ollut. Useimmat jäsenmaat vain eivät vaivautuneet tai eivät kyenneet panemaan täytäntöön niitä uudistuksia, joita se edellytti. Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo kyseenalaistaa suomalaismallisen tupon.
Poliittinen valta EU:ssa on vuoden 2000 jälkeen heilahtanut oikealle. Tästä melko varmasti seuraa, että EU ja EU-maiden hallitukset ottavat käyttöön liberalistisen talouspolitiikan välineet.
Tämä merkitsee uutta iskua vanhaa Eurooppaa hallitsevalle korporatistiselle järjestelmälle. Erityisesti tämä koskee Saksaa ja Ranskaa. Saksassa on irtautuminen korporatistisesta systeemistä vaikeinta ja liittokansleri Gerhard Schröderillä on suuria vaikeuksia hallita järjestelmän muutosta.
Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo tekee kyseenalaiseksi myös suomalaismallisen kollektiivisen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän. Siitähän jo nykyinen tupo-kangertelu kielii.
Unionin laajennuttua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin osuus EU-kokonaisuudessa on entistä pienempi. ”Yksikään uusista jäsenmaista ei ole sitä omaksunut”, Antola muistutti.
EU:n vanhoista johtavista maista Saksasta ja Ranskasta ei ole suunnannäyttäjiksi talouspolitiikassa.
Poliittisesti EU on entistä hajanaisempi. Mutta vanhalle Saksan ja Ranskan akselille, niin sanotulle kovalle ytimelle, ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Saksa ja Ranska joutuvat kuitenkin ottamaan aina tuekseen jonkin kolmannen suuren. Tässä suhteessa Espanja on syrjäyttänyt Berlusconin johtaman Italian.
Vaikka Saksa ja Ranska eivät talouspolitiikassa sovi Suomen esikuviksi, Suomen on kuitenkin viisainta hengailla niiden johtaman ytimen ympärillä poliittisesti. Koko EU:n koossapysymiselle Saksan ja Ranskan yhteistyöllä on edelleen iso merkitys.
http://www.talouselama.fi/uutiset/uusliberalismi-iskee-eu-hun-3388656
Kyllä ainoat "oikeistopuolueemme" Kokoomus ja RKP ovat globaalisti tarkasteltuna vasemmistolaisia. Esim jenkkien demokraattipuoluekin on oikeammalla kuin Kokoomus. Mitään liberalistista talouspolitiikka ei ole Suomessa nähtykään. On vain puolueita jotka haluavat kasvattaa julkisen sektorin mahdollisimman suureksi ja kahmia mahdollisimman paljon rajaa omiin ja eturyhmien taskuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Eikä Suomea pelasta kotimarkkinoiden "veto". Meitä on vaivaiset 5 miljoonaa, kun japanilaisia on 100, saksalaisia 85, amerikkalaisia 340 miljoonaa, kiinalaisia ja intialaisia yli miljardi
No just näin. Mutta mikä meidät pelastaa? Se, että myymme kaiken kertakorvauksella ulkomaille vai pidämme edes jotkut asiat itsellämme ja yritämme keksiä uutta ulkomaanbisnestä?
Että yritämme keksiä uutta ulkomaanbisnestä. Parempia, hightechimpiä tuotteita. Ja myydä enemmän ja paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Miksi syytät minua kokoomuksen teoista kun en kyseistä puoluetta edes kannata? Kyse oli siitä eetä Suomessa on laman alettua nostettu palkkoja reippaasti, mutta talous ei ole kasvanut, vaikka sinä siihen haluatkin uskoa. Ja kuten jo edellä oleva kommentoija mainitsikin, Suomi on vientiriippuvainen pieni maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa että vassarit jaksavat jauhaa "uusliberalismista" kun Suomi on maailman vasemmistolaisimpia maita. Monissa "uusliberaaleimmissa" valtioissa on talous paremmassa kunnossa.
Siis ovatko oikestopuolueemme mielestäsi vasemmistopuolueita?
Meillä on ollut LIpposen kahta hallitusta lukuunottamatta oikeistohallitus jo Ahon hallituksesta saakka, eli 90-luvun alusta asti.
Tässä Talouselämän artikkeli vuodelta 2004
Uusliberalismi iskee EU:hun
Esko Rantanen 24.11.2004 12:21 päivitetty 26.8.2015 11:14
Euroopan unionin jäsenmaat ottavat käyttöön uusliberalistisen talouspolitiikan keinot. Vanha komento ja entinen meno ovat EU:n kilpailukyvyn tuho.
Näin ennusti professori Esko Antola tänä aamuna Taloustoimittajien seminaarissa. EU ei takuulla ole maailman kilpailukykyisin talousalue, niin kuin EU:n herrat päättivät vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksesta. Tästä kokoontumisesta nimensä saanut Lissabonin prosessi on mennyt täysin penkin alle. Ensi keväänä tehtävä puolivälitarkastelu tulee varmaankin tähän päätymään, Esko Antola arvioi.
Lissabonin strategia oli pääosin sosiaalidemokraattisten hallitusten keksintö. Ei strategiassa sinänsä mitään vikaa ollut. Useimmat jäsenmaat vain eivät vaivautuneet tai eivät kyenneet panemaan täytäntöön niitä uudistuksia, joita se edellytti. Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo kyseenalaistaa suomalaismallisen tupon.
Poliittinen valta EU:ssa on vuoden 2000 jälkeen heilahtanut oikealle. Tästä melko varmasti seuraa, että EU ja EU-maiden hallitukset ottavat käyttöön liberalistisen talouspolitiikan välineet.
Tämä merkitsee uutta iskua vanhaa Eurooppaa hallitsevalle korporatistiselle järjestelmälle. Erityisesti tämä koskee Saksaa ja Ranskaa. Saksassa on irtautuminen korporatistisesta systeemistä vaikeinta ja liittokansleri Gerhard Schröderillä on suuria vaikeuksia hallita järjestelmän muutosta.
Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo tekee kyseenalaiseksi myös suomalaismallisen kollektiivisen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän. Siitähän jo nykyinen tupo-kangertelu kielii.
Unionin laajennuttua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin osuus EU-kokonaisuudessa on entistä pienempi. ”Yksikään uusista jäsenmaista ei ole sitä omaksunut”, Antola muistutti.
EU:n vanhoista johtavista maista Saksasta ja Ranskasta ei ole suunnannäyttäjiksi talouspolitiikassa.
Poliittisesti EU on entistä hajanaisempi. Mutta vanhalle Saksan ja Ranskan akselille, niin sanotulle kovalle ytimelle, ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Saksa ja Ranska joutuvat kuitenkin ottamaan aina tuekseen jonkin kolmannen suuren. Tässä suhteessa Espanja on syrjäyttänyt Berlusconin johtaman Italian.
Vaikka Saksa ja Ranska eivät talouspolitiikassa sovi Suomen esikuviksi, Suomen on kuitenkin viisainta hengailla niiden johtaman ytimen ympärillä poliittisesti. Koko EU:n koossapysymiselle Saksan ja Ranskan yhteistyöllä on edelleen iso merkitys.
http://www.talouselama.fi/uutiset/uusliberalismi-iskee-eu-hun-3388656
Kyllä ainoat "oikeistopuolueemme" Kokoomus ja RKP ovat globaalisti tarkasteltuna vasemmistolaisia. Esim jenkkien demokraattipuoluekin on oikeammalla kuin Kokoomus. Mitään liberalistista talouspolitiikka ei ole Suomessa nähtykään. On vain puolueita jotka haluavat kasvattaa julkisen sektorin mahdollisimman suureksi ja kahmia mahdollisimman paljon rajaa omiin ja eturyhmien taskuun.
Et sitten esimerkkiä löytänyt yhtään lähempää, Euroopasta?
Suomen talouspolitiikassa on ollut vahva uusliberaali ote. Vahvin merkki siitä on kasvaneet ja edelleen kasvavat tuloerot. Lähtökohtahan oli se, että tuloeromme olivat todella pienet, nyt ne ovat enää EU-maiden vertailussa keskitasoa. Suomen tuloerot ovat kasvaneet nopeimmin EU-maista.
OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on kutistanut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää se, että jos oikeasti tarvitaan säästötalkoita, niin miksi ei voida rehellisesti ja kattavasti kertoa vaikutuksista, joita tulisi, kun työntekijät saisivat sen 6 euroa tunnilta. Siksi, että vaikutukset ovat todellisuudessa vain sitä, että rikkaat rikastuu?
Jos palkanmaksu perustuu tuntipalkkaan on työsi sellaista, että se joka tapauksessa automatisoidaan pian pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa että vassarit jaksavat jauhaa "uusliberalismista" kun Suomi on maailman vasemmistolaisimpia maita. Monissa "uusliberaaleimmissa" valtioissa on talous paremmassa kunnossa.
Siis ovatko oikestopuolueemme mielestäsi vasemmistopuolueita?
Meillä on ollut LIpposen kahta hallitusta lukuunottamatta oikeistohallitus jo Ahon hallituksesta saakka, eli 90-luvun alusta asti.
Tässä Talouselämän artikkeli vuodelta 2004
Uusliberalismi iskee EU:hun
Esko Rantanen 24.11.2004 12:21 päivitetty 26.8.2015 11:14
Euroopan unionin jäsenmaat ottavat käyttöön uusliberalistisen talouspolitiikan keinot. Vanha komento ja entinen meno ovat EU:n kilpailukyvyn tuho.
Näin ennusti professori Esko Antola tänä aamuna Taloustoimittajien seminaarissa. EU ei takuulla ole maailman kilpailukykyisin talousalue, niin kuin EU:n herrat päättivät vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksesta. Tästä kokoontumisesta nimensä saanut Lissabonin prosessi on mennyt täysin penkin alle. Ensi keväänä tehtävä puolivälitarkastelu tulee varmaankin tähän päätymään, Esko Antola arvioi.
Lissabonin strategia oli pääosin sosiaalidemokraattisten hallitusten keksintö. Ei strategiassa sinänsä mitään vikaa ollut. Useimmat jäsenmaat vain eivät vaivautuneet tai eivät kyenneet panemaan täytäntöön niitä uudistuksia, joita se edellytti. Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo kyseenalaistaa suomalaismallisen tupon.
Poliittinen valta EU:ssa on vuoden 2000 jälkeen heilahtanut oikealle. Tästä melko varmasti seuraa, että EU ja EU-maiden hallitukset ottavat käyttöön liberalistisen talouspolitiikan välineet.
Tämä merkitsee uutta iskua vanhaa Eurooppaa hallitsevalle korporatistiselle järjestelmälle. Erityisesti tämä koskee Saksaa ja Ranskaa. Saksassa on irtautuminen korporatistisesta systeemistä vaikeinta ja liittokansleri Gerhard Schröderillä on suuria vaikeuksia hallita järjestelmän muutosta.
Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo tekee kyseenalaiseksi myös suomalaismallisen kollektiivisen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän. Siitähän jo nykyinen tupo-kangertelu kielii.
Unionin laajennuttua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin osuus EU-kokonaisuudessa on entistä pienempi. ”Yksikään uusista jäsenmaista ei ole sitä omaksunut”, Antola muistutti.
EU:n vanhoista johtavista maista Saksasta ja Ranskasta ei ole suunnannäyttäjiksi talouspolitiikassa.
Poliittisesti EU on entistä hajanaisempi. Mutta vanhalle Saksan ja Ranskan akselille, niin sanotulle kovalle ytimelle, ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Saksa ja Ranska joutuvat kuitenkin ottamaan aina tuekseen jonkin kolmannen suuren. Tässä suhteessa Espanja on syrjäyttänyt Berlusconin johtaman Italian.
Vaikka Saksa ja Ranska eivät talouspolitiikassa sovi Suomen esikuviksi, Suomen on kuitenkin viisainta hengailla niiden johtaman ytimen ympärillä poliittisesti. Koko EU:n koossapysymiselle Saksan ja Ranskan yhteistyöllä on edelleen iso merkitys.
http://www.talouselama.fi/uutiset/uusliberalismi-iskee-eu-hun-3388656
Kyllä ainoat "oikeistopuolueemme" Kokoomus ja RKP ovat globaalisti tarkasteltuna vasemmistolaisia. Esim jenkkien demokraattipuoluekin on oikeammalla kuin Kokoomus. Mitään liberalistista talouspolitiikka ei ole Suomessa nähtykään. On vain puolueita jotka haluavat kasvattaa julkisen sektorin mahdollisimman suureksi ja kahmia mahdollisimman paljon rajaa omiin ja eturyhmien taskuun.
Et sitten esimerkkiä löytänyt yhtään lähempää, Euroopasta?
Suomen talouspolitiikassa on ollut vahva uusliberaali ote. Vahvin merkki siitä on kasvaneet ja edelleen kasvavat tuloerot. Lähtökohtahan oli se, että tuloeromme olivat todella pienet, nyt ne ovat enää EU-maiden vertailussa keskitasoa. Suomen tuloerot ovat kasvaneet nopeimmin EU-maista.
OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on kutistanut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä.
Meillä on myös maailman isoimpiin kuuluva julkinen sektori ja korkein veroaste mutta elä sinä vaan vassaripsykoosissasi ja jauha uusliberaaleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Miksi syytät minua kokoomuksen teoista kun en kyseistä puoluetta edes kannata? Kyse oli siitä eetä Suomessa on laman alettua nostettu palkkoja reippaasti, mutta talous ei ole kasvanut, vaikka sinä siihen haluatkin uskoa. Ja kuten jo edellä oleva kommentoija mainitsikin, Suomi on vientiriippuvainen pieni maa.
En suinkaan syytä, kunhan muistutin, mistä homma alkoi.
Unohditko kokonaan heikon ostovoimamme? Ja sen, että kotimarkkinoillakin tulee tapahtua investointeja, jotta saadaan talouskasvua. Paras keino siihen on rakentaminen, joka itse asiassa odottaakin aivan nurkan takana, osittin se on jo aloitettu. Kasvukeskuksissa tarvitaan kipeästi lisää asuntoja. Rakentaminen poikii aina töitä sitä tukevilla aloilla. Tähän perustuu Ruotsinkin talouden kasvu suurelta osin.
Kuten jo mainitsinkin, niin vientiongelmat ovat globaaleja. Kiinan talouskasvu hiipuu, Saksankaan vienti ei vedä enää entiseen tapaan. Silloin ainoaksi keinoksi jää kotimarkkinat.
Suomen vientiongelmista voisimme varmaan keskustella koko yön, mutta yksi asia on varma; palkka-ale ja työehtojen heikennykset eivät tule mitenkään parantamaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Sen ongelmat ovat huomattavasti syvemmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet korviasi myöten veloissa jollekin taholle, se taho 'omistaa' sinut tai kaiken sinun omaisuutesi. Tämä olisi hyvä muistaa. Tosin länsimaat alkavat olla aika hyvin tässä velkojen suossa kaulaansa myöten, liekö sille mitään tehtävissä. Tämän velkasysteemin ideahan on kerryttää raha yhteen paikkaan, lisää sille, jolla jo on. Ja lisää valtaa sitä myöten myös.
Ymmärrän tämän, mutta onko yhtään fiksumpaa että kaikki se omaisuus myydään pois, ja jäädään vaan vähän velkaan? Silloin se taho omistaa sen vähän mitä on, mutta kaikki oma raha menee entisen oman ostamiseen muilta? En sano, että velka on tosi jeejee, mutta sanon, että nykyiset keinot ovat härskejä ja liioiteltuja, hyvin lyhytnäköisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Eikä Suomea pelasta kotimarkkinoiden "veto". Meitä on vaivaiset 5 miljoonaa, kun japanilaisia on 100, saksalaisia 85, amerikkalaisia 340 miljoonaa, kiinalaisia ja intialaisia yli miljardi
No just näin. Mutta mikä meidät pelastaa? Se, että myymme kaiken kertakorvauksella ulkomaille vai pidämme edes jotkut asiat itsellämme ja yritämme keksiä uutta ulkomaanbisnestä?
Että yritämme keksiä uutta ulkomaanbisnestä. Parempia, hightechimpiä tuotteita. Ja myydä enemmän ja paremmin.
Ja tämän saa aikaan leikkaamalla suomalaisesta koulutuksesta ja kulutuksesta? Tätä minäkin tahdon, mutten usko, että se paljoa auttaa, että meillä on kouluttamatonta halpatyövoimaa ja innovoijiksi koulutettu harvat oikeista piireistä eikä harvat teknillisellä motivaatiolla. Tämä "hightech" pitäisi vielä kehittyä samalla kun kaikki vedestä ja metsäpolullakulkemisesta aina peruskouluun ja terveydenhuoltoon on maksullista ulkomaalaiselle suuryhtiölle, niin pidän vaan tyhmänä ja epätodennäköisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa että vassarit jaksavat jauhaa "uusliberalismista" kun Suomi on maailman vasemmistolaisimpia maita. Monissa "uusliberaaleimmissa" valtioissa on talous paremmassa kunnossa.
Siis ovatko oikestopuolueemme mielestäsi vasemmistopuolueita?
Meillä on ollut LIpposen kahta hallitusta lukuunottamatta oikeistohallitus jo Ahon hallituksesta saakka, eli 90-luvun alusta asti.
Tässä Talouselämän artikkeli vuodelta 2004
Uusliberalismi iskee EU:hun
Esko Rantanen 24.11.2004 12:21 päivitetty 26.8.2015 11:14
Euroopan unionin jäsenmaat ottavat käyttöön uusliberalistisen talouspolitiikan keinot. Vanha komento ja entinen meno ovat EU:n kilpailukyvyn tuho.
Näin ennusti professori Esko Antola tänä aamuna Taloustoimittajien seminaarissa. EU ei takuulla ole maailman kilpailukykyisin talousalue, niin kuin EU:n herrat päättivät vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksesta. Tästä kokoontumisesta nimensä saanut Lissabonin prosessi on mennyt täysin penkin alle. Ensi keväänä tehtävä puolivälitarkastelu tulee varmaankin tähän päätymään, Esko Antola arvioi.
Lissabonin strategia oli pääosin sosiaalidemokraattisten hallitusten keksintö. Ei strategiassa sinänsä mitään vikaa ollut. Useimmat jäsenmaat vain eivät vaivautuneet tai eivät kyenneet panemaan täytäntöön niitä uudistuksia, joita se edellytti. Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo kyseenalaistaa suomalaismallisen tupon.
Poliittinen valta EU:ssa on vuoden 2000 jälkeen heilahtanut oikealle. Tästä melko varmasti seuraa, että EU ja EU-maiden hallitukset ottavat käyttöön liberalistisen talouspolitiikan välineet.
Tämä merkitsee uutta iskua vanhaa Eurooppaa hallitsevalle korporatistiselle järjestelmälle. Erityisesti tämä koskee Saksaa ja Ranskaa. Saksassa on irtautuminen korporatistisesta systeemistä vaikeinta ja liittokansleri Gerhard Schröderillä on suuria vaikeuksia hallita järjestelmän muutosta.
Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo tekee kyseenalaiseksi myös suomalaismallisen kollektiivisen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän. Siitähän jo nykyinen tupo-kangertelu kielii.
Unionin laajennuttua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin osuus EU-kokonaisuudessa on entistä pienempi. ”Yksikään uusista jäsenmaista ei ole sitä omaksunut”, Antola muistutti.
EU:n vanhoista johtavista maista Saksasta ja Ranskasta ei ole suunnannäyttäjiksi talouspolitiikassa.
Poliittisesti EU on entistä hajanaisempi. Mutta vanhalle Saksan ja Ranskan akselille, niin sanotulle kovalle ytimelle, ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Saksa ja Ranska joutuvat kuitenkin ottamaan aina tuekseen jonkin kolmannen suuren. Tässä suhteessa Espanja on syrjäyttänyt Berlusconin johtaman Italian.
Vaikka Saksa ja Ranska eivät talouspolitiikassa sovi Suomen esikuviksi, Suomen on kuitenkin viisainta hengailla niiden johtaman ytimen ympärillä poliittisesti. Koko EU:n koossapysymiselle Saksan ja Ranskan yhteistyöllä on edelleen iso merkitys.
http://www.talouselama.fi/uutiset/uusliberalismi-iskee-eu-hun-3388656
Kyllä ainoat "oikeistopuolueemme" Kokoomus ja RKP ovat globaalisti tarkasteltuna vasemmistolaisia. Esim jenkkien demokraattipuoluekin on oikeammalla kuin Kokoomus. Mitään liberalistista talouspolitiikka ei ole Suomessa nähtykään. On vain puolueita jotka haluavat kasvattaa julkisen sektorin mahdollisimman suureksi ja kahmia mahdollisimman paljon rajaa omiin ja eturyhmien taskuun.
Et sitten esimerkkiä löytänyt yhtään lähempää, Euroopasta?
Suomen talouspolitiikassa on ollut vahva uusliberaali ote. Vahvin merkki siitä on kasvaneet ja edelleen kasvavat tuloerot. Lähtökohtahan oli se, että tuloeromme olivat todella pienet, nyt ne ovat enää EU-maiden vertailussa keskitasoa. Suomen tuloerot ovat kasvaneet nopeimmin EU-maista.
OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on kutistanut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä.
Meillä on myös maailman isoimpiin kuuluva julkinen sektori ja korkein veroaste mutta elä sinä vaan vassaripsykoosissasi ja jauha uusliberaaleista.
Uusliberalismille on tyypillistä, että juuri kukaan -tai mikään puolue - ei kehtaa ääneen tunnustaa kannattavansa tai harjoittavansa sitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sitä harjoitettaisi. Se vain puetaan kauniimpiin vaatteisiin ja käytetään myönteisiä sanoja, joilla tarkoitus peitetään; sopeuttaminen, sillä tarkoitetaan julkisten menojen leikkaamista. Kannustaminen=yksilöön kohdistuvat leikkaukset.
Juksien sektorin vertaaminen eri maiden välillä on oikeastaan mahdoton tehtävä. Se on sitä myös EU:n omille tilastonikkareille ja sikis huomautetaankin, että rakenteet ovat erilaiset eri maissa.
Suomessa esim. eläkkeet lasketaan mukaan julkiseen, mutta monessa muussa maassa ne ovat enimmäkseen yksityisen sektorin hoidossa. Siksi emme saa vertailukelpoisia tilastoja, yhteiskunnat on organisoitu eri tavalla.
Kyse on suhdeluvusta. Kun BKT kutistuu, se tarkoittaa julkisyhteisöjen menojen kasvamista suhteessa siihen. Kun talous kasvaa, käy toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Miksi syytät minua kokoomuksen teoista kun en kyseistä puoluetta edes kannata? Kyse oli siitä eetä Suomessa on laman alettua nostettu palkkoja reippaasti, mutta talous ei ole kasvanut, vaikka sinä siihen haluatkin uskoa. Ja kuten jo edellä oleva kommentoija mainitsikin, Suomi on vientiriippuvainen pieni maa.
En suinkaan syytä, kunhan muistutin, mistä homma alkoi.
Unohditko kokonaan heikon ostovoimamme? Ja sen, että kotimarkkinoillakin tulee tapahtua investointeja, jotta saadaan talouskasvua. Paras keino siihen on rakentaminen, joka itse asiassa odottaakin aivan nurkan takana, osittin se on jo aloitettu. Kasvukeskuksissa tarvitaan kipeästi lisää asuntoja. Rakentaminen poikii aina töitä sitä tukevilla aloilla. Tähän perustuu Ruotsinkin talouden kasvu suurelta osin.
Kuten jo mainitsinkin, niin vientiongelmat ovat globaaleja. Kiinan talouskasvu hiipuu, Saksankaan vienti ei vedä enää entiseen tapaan. Silloin ainoaksi keinoksi jää kotimarkkinat.
Suomen vientiongelmista voisimme varmaan keskustella koko yön, mutta yksi asia on varma; palkka-ale ja työehtojen heikennykset eivät tule mitenkään parantamaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Sen ongelmat ovat huomattavasti syvemmällä.
Ja heikon ostovoiman syynä ovat korkea verotus ja sosialismi jotka nostavat hintoja. Vähemmän veroja ja sosialismia-> talous elpyy kun raha alkaa taas kiertää ja ihmisillä on varaa kuuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa että vassarit jaksavat jauhaa "uusliberalismista" kun Suomi on maailman vasemmistolaisimpia maita. Monissa "uusliberaaleimmissa" valtioissa on talous paremmassa kunnossa.
Siis ovatko oikestopuolueemme mielestäsi vasemmistopuolueita?
Meillä on ollut LIpposen kahta hallitusta lukuunottamatta oikeistohallitus jo Ahon hallituksesta saakka, eli 90-luvun alusta asti.
Tässä Talouselämän artikkeli vuodelta 2004
Uusliberalismi iskee EU:hun
Esko Rantanen 24.11.2004 12:21 päivitetty 26.8.2015 11:14
Euroopan unionin jäsenmaat ottavat käyttöön uusliberalistisen talouspolitiikan keinot. Vanha komento ja entinen meno ovat EU:n kilpailukyvyn tuho.
Näin ennusti professori Esko Antola tänä aamuna Taloustoimittajien seminaarissa. EU ei takuulla ole maailman kilpailukykyisin talousalue, niin kuin EU:n herrat päättivät vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksesta. Tästä kokoontumisesta nimensä saanut Lissabonin prosessi on mennyt täysin penkin alle. Ensi keväänä tehtävä puolivälitarkastelu tulee varmaankin tähän päätymään, Esko Antola arvioi.
Lissabonin strategia oli pääosin sosiaalidemokraattisten hallitusten keksintö. Ei strategiassa sinänsä mitään vikaa ollut. Useimmat jäsenmaat vain eivät vaivautuneet tai eivät kyenneet panemaan täytäntöön niitä uudistuksia, joita se edellytti. Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo kyseenalaistaa suomalaismallisen tupon.
Poliittinen valta EU:ssa on vuoden 2000 jälkeen heilahtanut oikealle. Tästä melko varmasti seuraa, että EU ja EU-maiden hallitukset ottavat käyttöön liberalistisen talouspolitiikan välineet.
Tämä merkitsee uutta iskua vanhaa Eurooppaa hallitsevalle korporatistiselle järjestelmälle. Erityisesti tämä koskee Saksaa ja Ranskaa. Saksassa on irtautuminen korporatistisesta systeemistä vaikeinta ja liittokansleri Gerhard Schröderillä on suuria vaikeuksia hallita järjestelmän muutosta.
Liberalistisen talouspolitiikan valtaantulo tekee kyseenalaiseksi myös suomalaismallisen kollektiivisen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän. Siitähän jo nykyinen tupo-kangertelu kielii.
Unionin laajennuttua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin osuus EU-kokonaisuudessa on entistä pienempi. ”Yksikään uusista jäsenmaista ei ole sitä omaksunut”, Antola muistutti.
EU:n vanhoista johtavista maista Saksasta ja Ranskasta ei ole suunnannäyttäjiksi talouspolitiikassa.
Poliittisesti EU on entistä hajanaisempi. Mutta vanhalle Saksan ja Ranskan akselille, niin sanotulle kovalle ytimelle, ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Saksa ja Ranska joutuvat kuitenkin ottamaan aina tuekseen jonkin kolmannen suuren. Tässä suhteessa Espanja on syrjäyttänyt Berlusconin johtaman Italian.
Vaikka Saksa ja Ranska eivät talouspolitiikassa sovi Suomen esikuviksi, Suomen on kuitenkin viisainta hengailla niiden johtaman ytimen ympärillä poliittisesti. Koko EU:n koossapysymiselle Saksan ja Ranskan yhteistyöllä on edelleen iso merkitys.
http://www.talouselama.fi/uutiset/uusliberalismi-iskee-eu-hun-3388656
Kyllä ainoat "oikeistopuolueemme" Kokoomus ja RKP ovat globaalisti tarkasteltuna vasemmistolaisia. Esim jenkkien demokraattipuoluekin on oikeammalla kuin Kokoomus. Mitään liberalistista talouspolitiikka ei ole Suomessa nähtykään. On vain puolueita jotka haluavat kasvattaa julkisen sektorin mahdollisimman suureksi ja kahmia mahdollisimman paljon rajaa omiin ja eturyhmien taskuun.
Et sitten esimerkkiä löytänyt yhtään lähempää, Euroopasta?
Suomen talouspolitiikassa on ollut vahva uusliberaali ote. Vahvin merkki siitä on kasvaneet ja edelleen kasvavat tuloerot. Lähtökohtahan oli se, että tuloeromme olivat todella pienet, nyt ne ovat enää EU-maiden vertailussa keskitasoa. Suomen tuloerot ovat kasvaneet nopeimmin EU-maista.
OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on kutistanut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä.
Meillä on myös maailman isoimpiin kuuluva julkinen sektori ja korkein veroaste mutta elä sinä vaan vassaripsykoosissasi ja jauha uusliberaaleista.
Uusliberalismille on tyypillistä, että juuri kukaan -tai mikään puolue - ei kehtaa ääneen tunnustaa kannattavansa tai harjoittavansa sitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sitä harjoitettaisi. Se vain puetaan kauniimpiin vaatteisiin ja käytetään myönteisiä sanoja, joilla tarkoitus peitetään; sopeuttaminen, sillä tarkoitetaan julkisten menojen leikkaamista. Kannustaminen=yksilöön kohdistuvat leikkaukset.
Juksien sektorin vertaaminen eri maiden välillä on oikeastaan mahdoton tehtävä. Se on sitä myös EU:n omille tilastonikkareille ja sikis huomautetaankin, että rakenteet ovat erilaiset eri maissa.
Suomessa esim. eläkkeet lasketaan mukaan julkiseen, mutta monessa muussa maassa ne ovat enimmäkseen yksityisen sektorin hoidossa. Siksi emme saa vertailukelpoisia tilastoja, yhteiskunnat on organisoitu eri tavalla.
Kyse on suhdeluvusta. Kun BKT kutistuu, se tarkoittaa julkisyhteisöjen menojen kasvamista suhteessa siihen. Kun talous kasvaa, käy toisinpäin.
Seliseli. Uusliberaalivouhotuksessa on vain kyse vasemmistodenialismista kun yhdessä maailman vasemmistolaisimmista maista pitää saada jokin syntipukki talousongelmiin, eikä tyypilliseen vasemmistolaiseen tapaan olla valmiita näkemään omassa ideologiassa mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Vassarit olette niin innolla velkaannuttamassa Suomea? Ettekö ymmärrä että suurin hyötyjä velkaantmlisesta on globaali pankkieliitti, joka voi kiskoa sitä isompia korkoja mitä suuremmaksi velka nousee.
Koska yksikään porvarihallitus ei ole vielä kokeillut velkarahalla elvyttämistä, Suomessa.
Ruotsi teki sen heti finanssikriisin jälkeen ja kappas, aika hyvä tilanne siellä nyt on. Talouskasnua tässäkin tilanteessa, aika mukavasti ja nimenomaan ensisijaisesti kotimarkkinoiden avulla, rakentaminen etunenässä.
Ruotsin talouspolitiikka on muutenkin järkevämpää:
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Miten niin ei olla kokeiltu elvytystä? Ymmärrätkl alkuunkaan mitään taloudesta? Suomihan on vuoden 2008 jälkeen "elvyttänyt" velkaantumalla ennätysnopeasti. Tulos: Eu-maista ainoastaan Kreikalla on surkeampi talouskasvu. Turha muutenkaan verrata Ruotsiin, sillä maalla on oma valuutta. Kaikki BKT:n kasvu ei myöskään ole hyödyllistä, siihen lasketaan myös julkisen sektorin rahankäyttö.
Suomen velka on ollut syömävelkaa, eli sitä on otettu vain paikkaamaan valtion budjetin alijäämää.
Mitään oikeita elvytystoimenpiteitä ei olla tehty.
Viennin ongelmat ovat melko globaaleja, siksi moni maa panostaakin kotimarkkinoihin. Saksakin, monen vuoden jälkeen. Siellä palkat nousevat reippaasti, jotta kansalla olisi,mitä kuluttaa.
Euroalueen ulkopuolella Japani korotti minimipalkkaa, jotta talous kasvaisi kotimarkkinoiden avulla.
Ruotsin talouskasvu ei ole oman valuutan ansiota, itse asiassa siitä oli vielä joku aika sitten heille haittaa, kruunun vahvistuessa liikaa.
Ruotsilla muuten oli sama ongelma julkisen suhteessa BKT:een. Suhdeluku parani, kun talous kasvoi.
Velkarahaahan on nimenomaan käytetty julkisen sektorin palkkojen korotuksiin, eipä ole silti talouskasvua näkynyt.
Velkarahaa on käytetty miljardeja suoriin valtion yritystukiin ja miljardeja kiertoteitä kulkeviin yritystukiin.
Eipä ole talouskasvua näkynyt, eikä edes tuotekehittelyä vientiteollisuudessa, vieläkään.
Miksi vaihdoit puheenaihetta yritystukiin? En minä edes kannata niitä. Kyse oli siitä että julkisen sektorin suuret palkankorotukset eivät ole aiheuttaneet talouskasvua.
Koska kommenttisi oli typerä. Tiedät sen itsekin. Tiedät varmasti myös, kuka tai mikä puolue oli julkisen sektorin palkankorotusten takana ja kuinka se vaikutti yleiseen palkkatason nousuun.
Muistat varmaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, jolla puolue yritti profiloitua työväenpuolueeksi ja aika monet koukun nielivätkin. Joka tapauksessa sairaanhoitajat saivat palkankorotuksensa , mikä puolestaan sai aikaan lumipalloefektin; palkat nousivat kaikilla aloilla.
Näistä palkkojen silloisista nousuista huolimatta (nythän ollaan jo muutamia vuosia menty lähes olemattomilla korotuksilla) suomalaisten ostovoima on kehittyneiden Euroopan maiden vertailussa heikko.
Hallituksen toimet laskevat ostoimaamme lisää, joten meillä ei ole mahdollisuutta talouskasvuun kotimarkkinoilla, mutta ei myöskään viennissä.
Suomen ei anneta nousta suosta edes kotimarkkinoiden avulla.
Miksi syytät minua kokoomuksen teoista kun en kyseistä puoluetta edes kannata? Kyse oli siitä eetä Suomessa on laman alettua nostettu palkkoja reippaasti, mutta talous ei ole kasvanut, vaikka sinä siihen haluatkin uskoa. Ja kuten jo edellä oleva kommentoija mainitsikin, Suomi on vientiriippuvainen pieni maa.
En suinkaan syytä, kunhan muistutin, mistä homma alkoi.
Unohditko kokonaan heikon ostovoimamme? Ja sen, että kotimarkkinoillakin tulee tapahtua investointeja, jotta saadaan talouskasvua. Paras keino siihen on rakentaminen, joka itse asiassa odottaakin aivan nurkan takana, osittin se on jo aloitettu. Kasvukeskuksissa tarvitaan kipeästi lisää asuntoja. Rakentaminen poikii aina töitä sitä tukevilla aloilla. Tähän perustuu Ruotsinkin talouden kasvu suurelta osin.
Kuten jo mainitsinkin, niin vientiongelmat ovat globaaleja. Kiinan talouskasvu hiipuu, Saksankaan vienti ei vedä enää entiseen tapaan. Silloin ainoaksi keinoksi jää kotimarkkinat.
Suomen vientiongelmista voisimme varmaan keskustella koko yön, mutta yksi asia on varma; palkka-ale ja työehtojen heikennykset eivät tule mitenkään parantamaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Sen ongelmat ovat huomattavasti syvemmällä.
Ja heikon ostovoiman syynä ovat korkea verotus ja sosialismi jotka nostavat hintoja. Vähemmän veroja ja sosialismia-> talous elpyy kun raha alkaa taas kiertää ja ihmisillä on varaa kuuttaa.
Taisit tarkoituksellisesti unohtaa, että vähemmän veroja tarkoittaa vähemmän julkisia palveluja.
Mistä tingitään silloin, kun valtio saa vähemmän verotuloja?
Sinä tietysti uusliberaalina esität, että jokainen ostakoon palvelut yksityisiltä. Kuten USA:ssa. Niinpä voimme ottaa tämän paljon puhutun terveydenhoidon esimerkiksi. USA:n terveydenhoito on maailman kallein ja tehottomin.
Kysymys on se, onko se aidosti hyvässä kunnossa vai näyttääkö se paremmalta?