Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ikinä ei pidä sanoa ikinä - millaisia yllätyksiä elämä on teille tarjonnut?
29.03.2016 |
Moni ystävistäni oon haaveillut ulkomaille muutosta lähes aina, osa on muuttanutkin. Minä olen ollut aina tyytyväinen Suomessa asumiseen, en ole kaivannut enkä halunnut kauemmas.Mutta niin vain kävi, ykskaks, että elämä tarjosi tilaisuuden, ja ajauduin ulkomaille. Nyt asun uudessa maassa ja viihdyn erittäin hyvin. Jos minulle olisi kerrottu tämä vuosi sitten, olisin nauranut päin naamaa.
Kommentit (117)
Vakavan sairauden, pysyvän työkyvyttömyyden, sietämättömiä kipuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömyyden hyvästä tutkinnosta huolimatta...
Miehen äkkikuolema, lapsen epilepsia, itsellä rintasyöpä. Viimeisimmäksi sain potkut. Että semmosia yllätyksiä on mun elämä tarjonnut.
Olen aina inhonnut juoksemista, koska se on ollut niin raskasta ja tylsää. Liikkuminen muutenkin on ollut työläs velvollisuus. En aiemmin tajunnut, miten joku voi nauttia sellaisesta. Samalla olen kokenut syyllisyyttä, etten huolehdi hyvinvoinnistani. Se oli vaivannut viimeiset 10v. Viime keväänä jokin muuttui, aloin käymään lenkillä ja tajusin, että siitähän tulee tosi hyvä olo.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyden hyvästä tutkinnosta huolimatta...
Samoin, pitkäaikaistyöttömyys hyvästä tutkinnosta, kansainvälisestä työkokemuksesta ja jatkuvasta työnhausta huolimatta. Elämäni rakkaus myös jätti minut yllättäen toisen naisen vuoksi 10 vuoden yhteiselon jälkeen. Se oli melko totaalinen yllätys, josta en ole oikein vieläkään selvinnyt. Oli yllätys yhteisille tutuillemmekin, näitä "Ei olisi tästä miehestä uskonut!" -tyyppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päädyin naimisiin entisen pomoni kanssa. Siitä on aikaa, kun oltiin samassa työpaikassa. Hän oli silloin naimisissa toisen kanssa. Työkaverit vitsailivat, että sopisimme hyvin yhteen. Itse ajattelin, että ei ikinä, ei ole minun tyyppiäni yhtään.
No vuosia myöhemmin yhteen päädyttiin ja lapsikin on.
Lähdin vuokraamaan häihini simplististä a-linjaista hääpukua ja tulin kaupasta ulos rokokoopuvun omistajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monta kertaa olen sanonut, että ei ikinä ainakaan...
Silti minusta tuli emäntä maalaistaloon, vaikka tein kaikkeni, että ei tulisi.
Ja tuli kouluttaja, vaikka nuorena olin valmis pakenemaan paikalta, jos piti esiintyä.
Ikinä en tee yötyötä - opiskeluaikana tuli tehtyä 3 kesää pelkkiä yövuoroja.
väkivaltaa kammoksuvana pasifistina en olisisaattanut uskoa hurahtavani kamppailulajiin... Ihan kamalaa kuinka paljon siitä tykkäänkin..!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin, että ikinä en puhelinkammoisena tee puhelintyötä, mutta eiköhän tässä jo kaks vuotta ole puhelimessa vakuutusneuvojana tullut oltua :D
Ikäviä yllätyksiä täällä vaan; omat mielenterveysongelmat, lapsen sairaudet (2 perussairautta), äidin vakava sairastuminen (parantumaton etenevä sairaus), miehen lomautukset ja irtisanominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on minua 21 vuotta vanhempi :X
En olisi uskonut sitä, jos minulle olisi nuorena kerrottu, että hyväksyn itseäni niin paljon vanhemman kumppanin.
Se että aloin meikata.
Se, että perheemme osti auton uutena suoraan autokaupasta, eikä yrittänyt selvitä vain julkisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakava sairaus, jonka mukaan olisi erittäin epätodennäköistä, että saan koskaan lapsia. Toisin kävi! Nyt ihanan vajaan kaksi vuotiaan äiti.
Ja koskaan en uskonut haluavani parisuhdetta miehen kanssa jolla on omia lapsia. Nyt olen kahden vähän isomman lapsen äitipuoli myöskin.
Että näin se elämä minut yllätti ja olen hyvin onnellinen.
Se, että olen saamassa (perinnöstä) sukumme juhla-astiaston, koska muut eivät halunneet sitä. Ja se on oikeasti tosi hieno ja 40-luvulta! En olisi ikinä uskonut, että se olisin minä!
Vierailija kirjoitti:
Paita repesi pyykissä.
Mulla suunnilleen saman tasoisia yllätyksiä. Elämässä on kyllä tapahtunut isojakin mullistuksia, mutta ei niistä mikään ole yllätyksenä tullut.
Tähän täytyy kyllä vielä kommentoida erään sukulaisen yllätys, hän kun sai ihan ennakolta tietämättä ihan oikean amerikan perinnön. Asunnon verran riihikuivaa rahaa. Näitä oikeasti siis tapahtuu.
Hyvin vaikean yksinäisen ja toivottaman nuoruuden jälkeen olen suurperheen äiti ja elämäni on aika onnellista. Eipä olisi uskonut, kun itsemurhaa mietti.
Alue: Aihe vapaa
Mulle vain ikäviä yllätyksiä