Lue keskustelun säännöt.
Mitä sanoa, kun teini onkin lesbo?
26.03.2016 |
Mulla on 15v tytär, joka on viimeaikoina viettänyt paljon aikaa toisen tytön (17v) kanssa. Tähän asti olen vain ajatellut, että tytöt ovat kavereita, mutta eilen kun tämä toinen tyttö oli lähtenyt, syötiin teinin kanssa iltapalaa ja siinä juteltiin.
Sanoin sitten, että on kiva, kun on viettänyt niin tiiviisti aikaa "Annan" (nimi muutettu) kanssa. Tytär oli vähän vaikean näköinen ja sanoi sitten, että oikeastaan "Anna" on hänen tyttöystävänsä.
Tietenkin ensireaktio oli ilo, hymyilin ja onnittelin. Olen vieläkin onnellinen lapseni puolesta, mutta olen vähän hämmentynyt tästä kaikesta. Tytär ei ole oikein ikinä puhunut kanssani mistään ihastumisasioista, joskus nuorempana puhui kavereidensa "luokan söpöistä pojista". Välillä vaikka telkkaria katsellessa on saattanut kehua jotakin naista tai tyttöä kauniiksi, miehiä myös. Jotenkin tuli silti puskista tämä tunnustus.
Minulla ei oikein ole halua enää keskustella tästä aiheesta teinin kanssa eikä siihen liene tarvettakaan. Mutta tulen itse perheestä jossa homoseksuaalisuus oli syntiä ja siksi pelkään, etten osaa suhtautua oikein. Mitä tehdä?
Kommentit (24)
Ei tarvitse sanoa mitään. Hyväksyt ja tuet. Lapsen suuntautuminen on hänen oma asiansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla teinitytöillä on tuo lesbovaihe, mutta useimmila se menee ohi.
Jos pitää miehistä ja naisista, on biseksuaali.
Kohtele lastasi kuin ennenkin, ei hän ole muuttunut. Uskalsi vain jakaa tärkeän ja intiimin osan elämästään sinun kanssasi - ole ylpeä, että lapsi pystyy luottamaan sinuun!
Mies tietää kirjoitti:
Monilla teinitytöillä on tuo lesbovaihe, mutta useimmila se menee ohi.
En tiedä muista, mutta minusta on vähän loukkaavaa suhtautua toisen seksuaaliseen suuntautumiseen jonakin "vaiheena".
Voi olla vaihe tai voi olla olematta, joka tapauksessa tämä on tyttärellesi totisinta totta tällä hetkellä. Vaikutat viisaalta ja hyvältä vanhemmalta. Minunkin äitini on uskovainen, mutta hyväksyi tyttöystäväni heti kun uskalsin hänelle asiasta kertoa. Kyllä oikeille kristityille rakkaus menee kaiken edelle, ja homouden vihaaminen on jo ristiriita sinänsä. Voit miettiä asiaa niin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot lapsellesi, että rakastat häntä juuri sellaisenaan kuin on, ja että on ihana asia että lapsi voi kotonansa kertoa avoimesti elämänsä tärkeistä asioista ja olla juuri sellainen kuin on. Sano myös, että toivot sydämesi pohjasta, että tyttö löytää jonkun joka rakastaa häntä myös sellaisenaan kuin hän on, ja että millään muulla ei ole väliä. Kunhan kumppani on tyttösi arvoinen.
Kuulostat hyvältä ja ihanalta äidiltä, kun et anna omien lapsuusoppiesi vallata suhtautumistasi. Tyttösi on onnekas, kun olet iloinen hänen puolestaan.
T: teininä kaapista tullut bi
Sinulla on syytä tyytyväisyyteen, sillä tyttäresi luottaa sinuun ja kokee, että sinulle voi kertoa henkilökohtaisiakin asioita. Kaikki vanhemmat eivät ole yhtä hyväksyviä.
T. 14-vuotias kaappilesbo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuni (tyttö) alkoi 15v seurustelemaan 17v tytön kanssa. Salasi asiaa lähes vuoden kun epäili että kotona ei hyväksytä. Minä kuitenkin patistin kertomaan ja lopulta sitten kertoi äidilleen. Ensireaktio oli myöskin onnittelut ja "kyllä minä jo vähän epäilin" tyyliset kommentit. Serkku laittoi minulle onnellisena viestiä tästä.
Ikävä kyllä äitinsä ja muu perhe ottikin sitten takapakkia tässä hyväksynnässä. Äiti itkeskeli ettei saa lapsenlapsia, isä kielsi tyttöjä kulkemasta käsikkäin julkisilla paikoilla ja veli ilmoitti siskolleen että koko perhe häpeää häntä.
Serkkuni oli luonnollisesti todella surullinen asiasta. Kerran pyysi että saisiko muuttaa minun luokseni kun häntä ei kotona hyväksytä ja rakasteta sellaisena kuin on. Tämä varmasti vaikutti suhteeseen joten myöhemmin erosivat vaikka asia ei enää serkun perheessä ollutkaan niin tabu.
Ja serkku on tosiaan bi. Nyt on seurustellut jo pitkään pojan kanssa joten ei tyttäresi tulevaisuudesta kannata tehdä vielä minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Tärkeintä on että teet tytöllesi selväksi että rakastat häntä sellaisena kuin on ja tarpeen vaatiessa olet myös valmis puolustamaan omaa lastasi ja hänen valintojaan.
N31
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni (tyttö) alkoi 15v seurustelemaan 17v tytön kanssa. Salasi asiaa lähes vuoden kun epäili että kotona ei hyväksytä. Minä kuitenkin patistin kertomaan ja lopulta sitten kertoi äidilleen. Ensireaktio oli myöskin onnittelut ja "kyllä minä jo vähän epäilin" tyyliset kommentit. Serkku laittoi minulle onnellisena viestiä tästä.
Ikävä kyllä äitinsä ja muu perhe ottikin sitten takapakkia tässä hyväksynnässä. Äiti itkeskeli ettei saa lapsenlapsia, isä kielsi tyttöjä kulkemasta käsikkäin julkisilla paikoilla ja veli ilmoitti siskolleen että koko perhe häpeää häntä.
Serkkuni oli luonnollisesti todella surullinen asiasta. Kerran pyysi että saisiko muuttaa minun luokseni kun häntä ei kotona hyväksytä ja rakasteta sellaisena kuin on. Tämä varmasti vaikutti suhteeseen joten myöhemmin erosivat vaikka asia ei enää serkun perheessä ollutkaan niin tabu.
Ja serkku on tosiaan bi. Nyt on seurustellut jo pitkään pojan kanssa joten ei tyttäresi tulevaisuudesta kannata tehdä vielä minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Tärkeintä on että teet tytöllesi selväksi että rakastat häntä sellaisena kuin on ja tarpeen vaatiessa olet myös valmis puolustamaan omaa lastasi ja hänen valintojaan.
N31
Miksi patistit kertomaan?
-N25, salannut oman lesbosuhteensa sukulaisilta ja perheeltä jo 3v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies tietää kirjoitti:
Monilla teinitytöillä on tuo lesbovaihe, mutta useimmila se menee ohi.
En tiedä muista, mutta minusta on vähän loukkaavaa suhtautua toisen seksuaaliseen suuntautumiseen jonakin "vaiheena".
Kaikesta mahdollisesta voi loukkaantua, jos haluaa, mutta fakta on se, että useimmille teinitytöille tuo on vain vaihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tietää kirjoitti:
Monilla teinitytöillä on tuo lesbovaihe, mutta useimmila se menee ohi.
En tiedä muista, mutta minusta on vähän loukkaavaa suhtautua toisen seksuaaliseen suuntautumiseen jonakin "vaiheena".
Kaikesta mahdollisesta voi loukkaantua, jos haluaa, mutta fakta on se, että useimmille teinitytöille tuo on vain vaihe.
Monta tällaista teinityttöä tunnet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo ymmärrettävästi aina pettymyksen aihe vanhemmille. Tulee heti huoli lapsensa pärjäämisestä erilaisena.
Siis esimerkiksi ei pysty saamaan normaalisti yhteisiä biolapsia puolisonsa kanssa, vaan täytyy järjestellä asiaa hankalasti, tulee ilman muuta kokemaan paljon myös paheksuntaa ulkopuolisilta. Julkiset hellyydenosoitukset voivat aihuttaa yökkörefleksin ja ulkomailla jopa viranomaistoimintaa. Puolisonvalinta on hankalampaa, sillä tarjokkiaden määrä on valtavasti pienempi kuin heterolla.
Ymmärrettävää, että vanhempaa ahdistaa ja pelottaa nuoren tulevaisuus erilaisena muotista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni (tyttö) alkoi 15v seurustelemaan 17v tytön kanssa. Salasi asiaa lähes vuoden kun epäili että kotona ei hyväksytä. Minä kuitenkin patistin kertomaan ja lopulta sitten kertoi äidilleen. Ensireaktio oli myöskin onnittelut ja "kyllä minä jo vähän epäilin" tyyliset kommentit. Serkku laittoi minulle onnellisena viestiä tästä.
Ikävä kyllä äitinsä ja muu perhe ottikin sitten takapakkia tässä hyväksynnässä. Äiti itkeskeli ettei saa lapsenlapsia, isä kielsi tyttöjä kulkemasta käsikkäin julkisilla paikoilla ja veli ilmoitti siskolleen että koko perhe häpeää häntä.
Serkkuni oli luonnollisesti todella surullinen asiasta. Kerran pyysi että saisiko muuttaa minun luokseni kun häntä ei kotona hyväksytä ja rakasteta sellaisena kuin on. Tämä varmasti vaikutti suhteeseen joten myöhemmin erosivat vaikka asia ei enää serkun perheessä ollutkaan niin tabu.
Ja serkku on tosiaan bi. Nyt on seurustellut jo pitkään pojan kanssa joten ei tyttäresi tulevaisuudesta kannata tehdä vielä minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Tärkeintä on että teet tytöllesi selväksi että rakastat häntä sellaisena kuin on ja tarpeen vaatiessa olet myös valmis puolustamaan omaa lastasi ja hänen valintojaan.
N31
Miksi patistit kertomaan?
-N25, salannut oman lesbosuhteensa sukulaisilta ja perheeltä jo 3v
Koska (kummi)tätini on aina ollut minulle läheinen ja rakas ihminen enkä olisi voinut uskoa että suhtautuu asiaan niin konservatiivisesti kun itse on aina pystynyt tämän kanssa puhumaan ihan kaikesta. Myös omasta bi-seksuaalisuudestani. Hyväksyi täysin myös lähisukuun kuuluvan pojan homouden. Olikin kai sitten ajatellut niin ettei muilla niin väliä kunhan OMA perhe on "normaali" :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää miehistä ja naisista, on biseksuaali.
Kohtele lastasi kuin ennenkin, ei hän ole muuttunut. Uskalsi vain jakaa tärkeän ja intiimin osan elämästään sinun kanssasi - ole ylpeä, että lapsi pystyy luottamaan sinuun!
Tyttö voi myös olla panseksuaali tai jotain ihan muuta. Jospa annetaan hänen itse määritellä itsensä?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ymmärrettävästi aina pettymyksen aihe vanhemmille. Tulee heti huoli lapsensa pärjäämisestä erilaisena.
Siis esimerkiksi ei pysty saamaan normaalisti yhteisiä biolapsia puolisonsa kanssa, vaan täytyy järjestellä asiaa hankalasti, tulee ilman muuta kokemaan paljon myös paheksuntaa ulkopuolisilta. Julkiset hellyydenosoitukset voivat aihuttaa yökkörefleksin ja ulkomailla jopa viranomaistoimintaa. Puolisonvalinta on hankalampaa, sillä tarjokkiaden määrä on valtavasti pienempi kuin heterolla.
Ymmärrettävää, että vanhempaa ahdistaa ja pelottaa nuoren tulevaisuus erilaisena muotista.
Nyt ei eletä 1980-lukua. Olet sen 30 vuotta myöhässä.
Ole ylpeä, että tyttösi uskalsi kertoa.
T. 37-v kaappilesbo
Tuo sun ensireaktio kertoi jo paljon sun omasta suhtautumisesta. Iloitsit lapsesi puolesta. Älä murehdi sen kummemmin siaa ja ei siitä kai erikseen tarvitse mitään keskustellakaan. Tyttösi arvostaa varmasti suuresti sun ensireaktiota. Se, miten sun lapsuudenperheessä on suhtauduttu homoseksuaalisuuteen, ei tarvitse olla sun oma mielipide. Tiedät itse paremmin, vaikka sut olisikin kasvatettu uskomaan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tietää kirjoitti:
Monilla teinitytöillä on tuo lesbovaihe, mutta useimmila se menee ohi.
En tiedä muista, mutta minusta on vähän loukkaavaa suhtautua toisen seksuaaliseen suuntautumiseen jonakin "vaiheena".
Kaikesta mahdollisesta voi loukkaantua, jos haluaa, mutta fakta on se, että useimmille teinitytöille tuo on vain vaihe.
Monta tällaista teinityttöä tunnet?
En toki yleistä oman tuttavapiirini perusteella, kuten palstan naiset asiassa kuin asiassa tuppaavat tekemään.
Me toivoimme luonnonoikkua ja jäävämme sukumme viimeiseksi. Hienoa, että SETA Halonen mahdollisti tämän
Ei se välttämättä ole lesbo, voi olla biseksuaalikin. Itse asiassa on tod.näk. bi jos myös pojista kiinnostuu.