Tuntuuko teistä ikinä, että parisuhde ottaa enemmän kuin antaa?

KYLLÄ TUNTUU!!!

peräsuoli pitkällä pitää painaa,töissä,kotona,elättää koko vitun apinalauma ja edes pillua en saa enää.

Vierailija kirjoitti:

KYLLÄ TUNTUU!!!

peräsuoli pitkällä pitää painaa,töissä,kotona,elättää koko vitun apinalauma ja edes pillua en saa enää.

sairasta, että kutsut lapsiasi vitun apinalaumaksi. Ei ihme, ettet saa pillua. Toivottavasti vaimosi ymmärtää erota.

Ja kuule, sä et varmasti siellä kotona tee eniten.

Mutta suosittelen sulle samaa (mutta en usko, että kykenet tähän. Miehet on heikompia ja tarvitsevat uuden naisen, jotta saavat aikaiseksi lähteä) mikä mulla toimi eli eroa.

Ei

Entisessä suhteessa kyllä, nykyisessä ei.

Kyllä tuntuu, jaksaa perhearkea ja puolison oikkuja, panostaa ulkonäköönsä, vaikkei edes munaa saa enää.

Tuntuu. En jaksa edes kirjoittaa kaikkea, koska tuloksena olisi vain katkera tilitys. Mutta olen antanut tälle suhteelle ja perhe-elämälle kaikkeni. Palkaksi olen saanut lihavan juopon, jota ei perhe-elämä kiinnosta. Ennen lapsia oli aivan toinen ääni kellossa, mutta ilmeisesti mieli on muuttunut...

Joskus, etenkin silloin kun mies hairahtuu vieraaseen sänkyyn. Ja joskus kun oikein väsyttää kun mies ei ole kotona. Mutta 99% ajasta olen kuitenkin todella onnellinen avioliitossani. Ja se kai on se merkityksellisin seikka. 

En ole aikoihin saanut parisuhteestä yhtään mitään, tosin ei kyllä ole mitenkään rasittavaakaan.

t.mies

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu. En jaksa edes kirjoittaa kaikkea, koska tuloksena olisi vain katkera tilitys. Mutta olen antanut tälle suhteelle ja perhe-elämälle kaikkeni. Palkaksi olen saanut lihavan juopon, jota ei perhe-elämä kiinnosta. Ennen lapsia oli aivan toinen ääni kellossa, mutta ilmeisesti mieli on muuttunut...

Ikävää. Mikä sinua estää eroamasta?

Kysyn tuon aidon välittävästi. Ulkoasu vaikuttaa vittuilulta tms. mutta en tarkoita sitä niin. En osaa muotoilla kysymystä ystävälliseltä näyttävään lauseeseen.

Ei tunnu. Jos tuntuu, niin silloin on valitettavasti jotain pielessä.

Ei. Miehestä sen sijaan tuntui siltä, joten erosimme. :(

HEL-NYC kirjoitti:

Joskus, etenkin silloin kun mies hairahtuu vieraaseen sänkyyn. Ja joskus kun oikein väsyttää kun mies ei ole kotona. Mutta 99% ajasta olen kuitenkin todella onnellinen avioliitossani. Ja se kai on se merkityksellisin seikka. 

Mies pettää sinua, ja sä reppana ovimatto roikut liitossa?

Mikä sua oikeen vaivaa? Oletko kouluttautumaton, kotiäiti/kotirouva tms jostain syystä tuloton kun miestä ei voi jättää? Taitaa olla sun elinkeinosi?

Tosi säälittävää. Ja vielä selität olevasi onnellinen. Yök.

Ei tunnu vaan tuntuu joka päivä et saan paljon enemmän kuin ansaitsisin.

Kyllä tuntuu. Tähän asti olen pistänyt asian enimmäkseen toisistaan eroavaisten ja turhauttavan tylsien elämäntilanteiden piikkiin ja odotan ajan tuovan mukanaan muutoksia.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Joskus, etenkin silloin kun mies hairahtuu vieraaseen sänkyyn. Ja joskus kun oikein väsyttää kun mies ei ole kotona. Mutta 99% ajasta olen kuitenkin todella onnellinen avioliitossani. Ja se kai on se merkityksellisin seikka. 

Mies pettää sinua, ja sä reppana ovimatto roikut liitossa?

Mikä sua oikeen vaivaa? Oletko kouluttautumaton, kotiäiti/kotirouva tms jostain syystä tuloton kun miestä ei voi jättää? Taitaa olla sun elinkeinosi?

Tosi säälittävää. Ja vielä selität olevasi onnellinen. Yök.

Olen itseasiassa juurikin kouluttautumaton kotirouva, mutta taloudellisesti olen turvattu loppuiäkseni, vaikka jättäisin mieheni nyt. 

Miehessäni on vikansa, mutta myös hyvät puolensa. Minun mieheni vika nyt sattuu olemaan se, että hän on jonkin asteinen seksiaddikti, joka kyllä nyt viimeisimmän tempun jälkeen suostui lähtemään hoitoon. 

En koe olevani tippaakaan ovimatto, pettäminen nyt vain ei ole minulle se deal breaker.

Ei se parisuhde, vaan ne lapset...

Todellakin tuntuu ja parisuhteeksi tätä ei voi edes kutsua, koska mies ei anna edes seksiä. Muutenkin on pihi kuin mikä. Asutaan erillämme ja kesällä aion vaihtaa parempaan, jos vaan löytyy.

En tarkoita, että olisin lompakkoloinen, vaan äärimmäistä pihiyttä. joka sentin joudun maksamaan miehelle, jos hän ostaa esim. maitopurkin kaupasta mulle jos olen unohtanut.

Itse olen monesti tehnyt hänelle ruokia, ostanut lahjoja jne. Nyt loppui tuo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu. En jaksa edes kirjoittaa kaikkea, koska tuloksena olisi vain katkera tilitys. Mutta olen antanut tälle suhteelle ja perhe-elämälle kaikkeni. Palkaksi olen saanut lihavan juopon, jota ei perhe-elämä kiinnosta. Ennen lapsia oli aivan toinen ääni kellossa, mutta ilmeisesti mieli on muuttunut...

Ikävää. Mikä sinua estää eroamasta?

Kysyn tuon aidon välittävästi. Ulkoasu vaikuttaa vittuilulta tms. mutta en tarkoita sitä niin. En osaa muotoilla kysymystä ystävälliseltä näyttävään lauseeseen.

Enpä osaa antaa sellaista vastausta, joka ei kuulostaisi tekoselitykseltä. Ehkä suurin syy on se, että pelkään eron jälkeen tilanteen menevän vielä huonommaksi. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä tästä enkä ole valmis kuuntelemaan ihmettelyä miten voin erota niin hyvästä miehestä yms.

Ymmärrän. Kyllähän se avioeroprosessi, mahd. uudet puolisot ja heidän kelpoisuus vanhemmaksi, uusperhekuviot ja ihan vaan juorut pelottavat. Kuitenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoisin, että mikään ei ole hirveämpää kuin parisuhde ihmisen kanssa jota halveksii Toivon, että voit alkaa kypsyttelemään ja hautomaan asiaa pikkuhiljaa. Omaksi parhaaksesi. Hyvää kevättä ja voimia tilanteeseen! Ps. oletteko huomanneet, että miestä pidetään usein muiden toimesta "hyvänä miehenä" kuin naista hyvänä naisena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu. En jaksa edes kirjoittaa kaikkea, koska tuloksena olisi vain katkera tilitys. Mutta olen antanut tälle suhteelle ja perhe-elämälle kaikkeni. Palkaksi olen saanut lihavan juopon, jota ei perhe-elämä kiinnosta. Ennen lapsia oli aivan toinen ääni kellossa, mutta ilmeisesti mieli on muuttunut...

Ikävää. Mikä sinua estää eroamasta?

Kysyn tuon aidon välittävästi. Ulkoasu vaikuttaa vittuilulta tms. mutta en tarkoita sitä niin. En osaa muotoilla kysymystä ystävälliseltä näyttävään lauseeseen.

Enpä osaa antaa sellaista vastausta, joka ei kuulostaisi tekoselitykseltä. Ehkä suurin syy on se, että pelkään eron jälkeen tilanteen menevän vielä huonommaksi. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä tästä enkä ole valmis kuuntelemaan ihmettelyä miten voin erota niin hyvästä miehestä yms.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Joskus, etenkin silloin kun mies hairahtuu vieraaseen sänkyyn. Ja joskus kun oikein väsyttää kun mies ei ole kotona. Mutta 99% ajasta olen kuitenkin todella onnellinen avioliitossani. Ja se kai on se merkityksellisin seikka. 

Mies pettää sinua, ja sä reppana ovimatto roikut liitossa?

Mikä sua oikeen vaivaa? Oletko kouluttautumaton, kotiäiti/kotirouva tms jostain syystä tuloton kun miestä ei voi jättää? Taitaa olla sun elinkeinosi?

Tosi säälittävää. Ja vielä selität olevasi onnellinen. Yök.

Olen itseasiassa juurikin kouluttautumaton kotirouva, mutta taloudellisesti olen turvattu loppuiäkseni, vaikka jättäisin mieheni nyt. 

Miehessäni on vikansa, mutta myös hyvät puolensa. Minun mieheni vika nyt sattuu olemaan se, että hän on jonkin asteinen seksiaddikti, joka kyllä nyt viimeisimmän tempun jälkeen suostui lähtemään hoitoon. 

En koe olevani tippaakaan ovimatto, pettäminen nyt vain ei ole minulle se deal breaker.

Sinä olet ovimatto. Syy, mikset voi ilmaista oikeita tunteitasi, on se ettei sulla ole yksinkertaisesti varaa.

Miehesi on sun pomosi. Beggars cant be choosers.

Mutta hyvä nainen, kouluttaudu nyt jumalauta äläkä nyhjää kotona. Maailma on ääriään täynnä henkeäsalpaavan kauniita, nuoria, täysin kouluttamattomia ja pelkiksi vaimoksi ja äideiksi kasvatettuja tyttöjä/naisia, sun työpaikkaan on eniten tunkua kuin mihinkään ansiotyöhön. Miehesi on selkeästi menettänyt jo mielenkiintonsa kun ramppaa vieraissa, eli sun korvaaminen ei ole kaukana.

Halveksittavaa on se, että miljoonat kehittyvissä maissa varttuneet eivät VOI valita muuta, sinä suomalainen kermaperse olet liian laiska/holtiton vaikka mahdollisuus olisi.

Anna mä arvaan, mies oli sen verran rikas, että pamahdit tarkoituksella paksuksi?

Toki voit uskotella itsellesi, ettei asia ole sulle deal breaker. Tosiasiassa sinun mielipiteilläsi ei ole paskankaan väliä ja miehesi tekee juuro niinkuin haluaa. Ikävä kyllä niin käy kun alistuu holhottavaksi suhteeseen, missä toisella on 100% valta.