Lue keskustelun säännöt.
Uskosta?
25.03.2016 |
Minut on lapsena kasvatettu täysin uskon ulkopuolella. Minua ei kastettu enkä kuulu kirkkoon jne jne. En siis ole koskaan ollut uskonnollinen ihminen ja ystäväni tietävät tämän hyvin. Ja nyt siis kun olen alkanut löytää oman uskoni tosissani, ystäväni ja perheeni eivät oikein usko minua tai ota minua tosissaan näissä asioissa.
Olen siis itseni kautta alkanut tutkimaan Raamattua ja löytämään Totuuden. Olen ylpeä siitä mitä teen ja mihin olen päätynyt, mutta kukaan tärkeä ympärilläni ei tätä tajua.
Olen jo pitkään harkinnut Jehovan Todistajaksi tulemista, enkä oikein tiedä miten asia pitäisi läheisilleni kertoa jotta he ottaisivat minut tosissaan.
Enimmäkseen tämmöinen avautuminen mutta olisiko vinkkejä tai ideoita?
Kommentit (24)
Ymmärrän, että läheisille kertominen on vaikeaa, mutta kyllä he asiaan sopeutuvat. Minua on aina kiusattu uskoni takia, mutta en silti kadu sitä, että tuon elämänkatsomukseni esille :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja kirjoittaja numero 7, mikä sai teidät, uskonnottomat, lukemaan juuri Raamattua sen sijaan, että olisitte suunnanneet jonkin muun uskonnon kirjoituksiin? Ja mikä nimenomaan sai teidät ajattelemaan, että nytpä haluan ruveta uskovaiseksi ihan omia aikojani ilman muiden vaikutusta ja kannustusta?
Arvelen, että olette kumpikin pääsiäistrolleja. Käännyttää voi monella tavalla, ja tuo on yksi sellainen yritys.
En ole käännyttämässä ketään, kerron vain mitä itselleni on tapahtunut ja kuinka olen löytämässä uskon koko elämän kestäneen ateismin jälkeen. Jokainen tietää sisimmässään mikä on oikein ja mikä väärin.
Onko oikein vahingoittaa toista tai tahtoa toisen kärsivän?
Onko oikein valehdella ja aiheuttaa väärinymmärrystä?
Onko oikein rahanahneudessa hylätä kaikki minkä sisimmässään tuntee oikeaksi ja myydä hyvät arvot pahan juurelle?
Minä uskon että kun toimii kuten sisimmässään oikeaksi tuntee ja uskoo niin voi pelastua.
Kuinka Islamin opit voisivat olla oikean Jumalan oppeja? Mitä enemmän luen Koraania ja Raamattua sen varmempi olen.
Aion tutkiskella myös Budhalaisuutta ja muitakin uskontoja. Mutta juuri nyt luulen että Kristinuskon opetuksista löytyy totuus.
Olen siis vasta alle puoli vuotta tutkiskellut aihetta oikeasti mielenkiinnolla joten en voi itseäni guruksi tai uskonmestariksi väittää, enkä sitä haluakaan. Tiedän vain sen että usko on todellista, ja itse olen sen löytänyt Raamattua lukemalla, ehkä. En ole siis vielä varma mutta näen sen hyvin mahdollisena.
Ei sen myöntäminen itsellekään ole helppoa jos on koko elämänsä yli 34 vuotta viettänyt täydellisenä ateistina ja katsonut uskovia kuin hulluja. Ehkä minäkin voin vielä pelastua?
Miltä sinä haluat pelastua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja kirjoittaja numero 7, mikä sai teidät, uskonnottomat, lukemaan juuri Raamattua sen sijaan, että olisitte suunnanneet jonkin muun uskonnon kirjoituksiin? Ja mikä nimenomaan sai teidät ajattelemaan, että nytpä haluan ruveta uskovaiseksi ihan omia aikojani ilman muiden vaikutusta ja kannustusta?
Arvelen, että olette kumpikin pääsiäistrolleja. Käännyttää voi monella tavalla, ja tuo on yksi sellainen yritys.
Kuinka Islamin opit voisivat olla oikean Jumalan oppeja? Mitä enemmän luen Koraania ja Raamattua sen varmempi olen.
Aion tutkiskella myös Budhalaisuutta ja muitakin uskontoja. Mutta juuri nyt luulen että Kristinuskon opetuksista löytyy totuus.
Olen siis vasta alle puoli vuotta tutkiskellut aihetta oikeasti mielenkiinnolla joten en voi itseäni guruksi tai uskonmestariksi väittää, enkä sitä haluakaan. Tiedän vain sen että usko on todellista, ja itse olen sen löytänyt Raamattua lukemalla, ehkä. En ole siis vielä varma mutta näen sen hyvin mahdollisena.
Ei sen myöntäminen itsellekään ole helppoa jos on koko elämänsä yli 34 vuotta viettänyt täydellisenä ateistina ja katsonut uskovia kuin hulluja. Ehkä minäkin voin vielä pelastua?
Voi lapsi parka. Koraanin ja Raamatun jumala nimittäin on sama heppu. Samoista henkilöistä siellä puhutaan. Tietosi ovat aika puutteellisia.
Jopa se Jehovien Raamattu on täynnä käännösvirheitä, jotka on tehty koska alkuperäisemmissä käännöksissä on tietoja, joita on haluttu muuttaa sen lahkon opinkappaleisiin sopivimmiksi.
Ei kovin hyvä tie minkään totuuden etsintään.
Ja mistä ja miten ajattelit "pelastua"? Muistaakseni Jehovat eivät usko kuolemattomaan sieluun.
En kokenut mitään fyysistä traumaa. Kuten sanoin jo ensimmäisessä viestissäni eli viesti numero 7, löysin sen lukemalla raamattua. Mikään aikaisemmin ei ole minua saanut ymmärtämään uskontoa tai uskovaisia paitsi Raamatun tutkiskelu ja lukeminen. En yritä sanoa olevani oikeassa tai käännyttämässä ketään.
Aloin siis vapaaehtoisesti ihan omasta halustani lukea Raamattua ilman mitään ennakkokäsityksiä ja jotenkin se vain tapahtui, jotenkin vain löysin totuuden sieltä, näin ainakin uskon juuri nyt. En osaa sitä selittää, olen aina pitänyt itseäni tieteeseen uskovana järkevänä ja loogisena tyyppinä ja uskon sitä olevani vieläkin.
Mutta sanoisin että minua on kiinnostanut koko elämäni yksi asia, vain ja ainoastaan totuus. Totuus kaikesta, ei vain uskonnosta. En tiedä onko sillä vaikutusta asiaan.
Jos minun pitäisi luokitella itseni joksikin, luokittelisin itseni totuuden etsijäksi, sillä se minä koen olevani.