Lue keskustelun säännöt.
Mitä kertoa lapselle lestadiolaisuudesta
25.03.2016 |
Asumme alueella, jossa paljon ko. liikkeen edustajia ja luonnollisesti omien lasten kaveripiiristä heitä löytyy. Tänään tuli ensimmäisen kerran jotenkin ikävä fiilis itselle, kun meillä leikkimässä ollut lapsi sanoi, että olemme "epäuskovaisia", kun käymme elokuvissa. (Joo-o, lapset kyllä keskenään vahtaa meillä telkkaria/tablettia/tietokonetta/DVD, ja kaikille lestadiolaislapsille tuntuu se sopivan, kotona tietenkin netit ja muut muttei Tv...) Jäin nyt miettimään, että miten oman lapsen kanssa kävisin tuota uskontoasiaa läpi, hyvät vinkit tarpeen ja miten te lestadiolaiset haluaisitte, että teidän uskonnostanne lapselle joka ei asiasta mitään tiedä, mutta on sen kanssa kuitenkin paljon tekemisissä, kerrotaan?
Kommentit (15)
Lestat kannattaa kiertää kaukaa, ovat tosiaan olevinaan toisia parempia ja ovat kauheita valehtelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro totuus, eli jumalaa ei ole olemassa ja että hihhulien sanomisiin kuuluu suhtautua suurella varauksella.
Vierailija kirjoitti:
Lestat kannattaa kiertää kaukaa, ovat tosiaan olevinaan toisia parempia ja ovat kauheita valehtelemaan.
Lapsellinen kommentti lestadiolaisista lapsista. Mene itseesi "Aikuinen".
Kannattaa katsoa Syke-sarjan keskiviikon jakso, niin tiedätte mitä ovat lestadiolaiset...
Kysy lapsen vanhemmilta ja kerro että olisi ystävällistä jos annettaisiin kaikkien uskoa omalla tavallaan eikä lasten kesken tästä käytäisi vääntöä.
Ihan voisivat siinä lestadiolaisessa perheessä keskenään puhua että ketään ei kiusata ja kaikki hyväksytään sellaisina kuin ovat.
Meidän perheessä ei luokitella ihmisiä epäuskoisiin ja uskovaisiin ja siitä pidän kiinni.
- vl äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa katsoa Syke-sarjan keskiviikon jakso, niin tiedätte mitä ovat lestadiolaiset...
En seuraa tuota ohjelmaa. Mitä siellä kerrotaan lestadiolaisista?
Et tee numeroa asiasta. Annat lasten leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin olen miettinyt miten omalle lapselle kertoisin, kun on päivittäin tekemisissä vl-perheistä tulevien lasten kanssa. Koulussa katsovat kyllä filmejä, eikä kukaan ole kieltäytynyt, eikä sitä siellä muutenkaan huomaa. Mutta olisi se puheissa otettava huomioon, ettei sanoisi mitään tökeröä.
Luokitteletko ihmiset eri lokeroihin ja opetat lapsille suhtautumisen sen mukaan vaikka eri lokeroihin mahtuu monta erilaista ihmistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jotain että eri "ihmiset voi ajatella asioista eri lailla ja lestadiolaisen uskon mukaan xx ja xx ei ole ihmiselle hyväksi. Meillä kotona taas ajatellaan tästä asiasta eri tavalla. Vaikka jostakin asioista ajatellaan eri tavalla voi silti olla ystäviä ja kunnioittaa toisen ajattelutapaa ja uskoa. Kummankaan ajattelutapa tai usko ei ole sen parempi tai oikeampi kuin toisen."
Olen ajatellut sen niin että meillä eletään miten eletään ja taas toisilla eletään heidän arvomaailmansa mukaan. Vanhempien tehtävä on opettaa ja huolehtia lapsestaan. Ei kenenkään perheessä tarvitse alkaa muuttaa tapojaan jos toisen arvomaailman omaava sattuu paikalle. Hän ei ehkä siinä viihdy kauan tai hyvällä tuurilla omaa suunilleen samanlaiset arvot ja viihtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsesi kyselee, kerro, että eri ihmisillä on erilaisia tapoja uskoa ja siitä johtuvia rajoituksia. Lestadiolaisetkin ovat löysänneet selvästi asenteitaan, osa ainakin. Tuttavaperheellä on esim. ollut telkkari jo aika pitkään, ei nyt kunniapaikalla, mutta näkyvissä ihan reilusti. Monet lapset katsovat koulussa opetusohjelmat, vaikka eivät kotona katsoisikaan. Vanhemmat ovat antaneet luvan, koska tietävät, että kyse on opetusohjelmista. Liikunnassa eivät ilmeisesti vieläkään osallistu tanssiin, esim. lukion vanhojentansseihin. Osallistuvat muuten päivään esim. juontajana, mutta eivät siis tanssi.
Toista oli joku kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun olin koulussa töissä. Ei ollut yleensä puhettakaan, että nämä lapset / nuoret olisivat katsoneet telkkarista tai videolta mitään ohjelmia, vaan he siirtyivät toiseen tilaan tekemään kirjallisia tehtäviä. Ei siitä tehty numeroa, vaan kaikki sujui kuin huomaamatta. Tulee mieleen yksi tilanne lukion puolelta. En muista tarjosiko oppilaskunta vai kulttuurilautakunta, mutta joka tapauksessa koko lukio katsoi elokuvan Amadeus. Luokallani oli musiikkia vakavasti opiskeleva tyttö ja ennen elokuvaa hän kertoi, että he olivat kotona keskustelleet asiasta ja vanhemmat olivat antaneet luvan katsoa filmin, kun sen aiheena nyt kuitenkin oli Mozart, klassinen säveltäjä. No juu, jokainen joka on elokuvan nähnyt, tietää, ettei siinä juurikaan klassisesta musiikista keskusteltu, vaan kyllä kaikki muut elämän nautinnot olivat framilla. Tyttö katsoi vähän hämmentyneenä ja silmät pyöreinä kuvaa, mutta katsoi kokonaan. Mitä lie kotona kertonut sisällöstä.
Kyllä meilläpäin vl kiilasivat eturiviin katsomaan televisiota kouluaikoina about 25-30 v sitten. Rippikoulun jälkeen tytöt eivät enää olleet koulussa muiden kuin omiensa kanssa kaveri, pojilla jatkui kuten ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lasten kaveripiirissä ei (tietääkseni) ole lestadiolaisia, mutta mm ainakin helluntailaisia ja ortodokseja löytyy. Olen kertonut meidän lapsille hyvin yksinkertaisesti, että Suomessa on erilaisia uskontoja ja me kuulutaan evlut ja he kuuluvat johonkin toiseen uskontoon. Siksi jotkut tavat voivat olla erilaisia. He voivat esimerkiksi käydä eri uskontotunnilla tai elämänkatsomustunnilla tai joku muu tunti voi olla sellainen että he tekevät jotain muuta silloin. Vähän samaan tapaan niinkuin tytöt käyvät tyttöjen liikuntatunnilla ja pojat poikien liikuntatunnilla. Ja sitten sanoin että jos tulee joku kummallinen asia mitä ihmettelet niin kysy sitten ettei äiti nyt heti muista varmaan ihan kaikkia sanoa.
Tämä selitys oli meillä ainakin ok. Ei kai siitä isompaa numeroa tarvitse tehdä kuka mihinkin uskontoon kuuluu.
...