Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En usko rangaistuksiin kasvatuskeinona. Onko muita?

Vierailija
23.03.2016 |

Perheessä uaseampi lapsi, kaikki jo kouluikäisiä.

Kommentit (155)

Vierailija
121/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemusta vain koirista, mutta siitä huolimatta keskitytään rangaistuksen sijasta enemmän palkitsemiseen.

En oikein ymmärrä, että eläinten satuttaminen koulutustarkoituksessa ei ole ok, mutta älyllisempää lasta voi sitten rangaista tukistamalla tms.

Positiivinen vahvistaminen toimii pitemällä tähtäimellä paremmin, koska aivot ovat tuolloin vastaanottavassa tilassa. Stressaantunut, pelokas, jännittynyt eläin tai ihminen ei opi samalla tavalla, oppi ei jää päähän. Ei mene sinne muistiin.

Esim ruokaa käytetään koirien kanssa sen vuoksi, että aivojen välitysaineet ovat tuolloin ideaalissa tilanteessa oppimista ajatellen. Sekä eläin että ihminen tekee mieluummin niitä miellyttäviä asioita, kuin epämiellyttäviä.

Ehkä futistreenit tai hampaidenpesu ei muutu sen miellyttävävämmäksi vaikka tekemättä jättämisestä seuraisi rangaistus.

Se riippuu ihan eläimestä. Esim. hevosia kyllä piiskataan.

Vierailija
122/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietyssä vaiheessa ikää se vetää lapsille auktoriteettirajan. Myöhemmällä iällä siitä ei ole mielestäni hyötyä.. Että se on sadistista toistoa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Ruumiillinen kuritus ja nurkassa seisottaminen oli arkipäivää 70-luvulla meidän talossa. Muistan rangaistukset, mutten ainuttakaan tilannetta joka johti rangaistukseen. Syy-yhteys on siis täysin pyyhkiytynyt muistista. Rangaistuksen arvo on siis täysi nolla.

Asioilla on taipumus unohtua 40 vuodessa. Aika todennäköisesti kuitenkin ymmärsit ne syyt silloin 70-luvulla asian tapahtuessa jolloin rangaistuksella oli merkitystä.

Vierailija
124/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulin ihan mielenkiinnosta lueskelemaan kommentteja, omia lapsia mulla ei siis ole mutta olen nelisen vuotta ollut hoitajana eri perheissä ja nähnyt erilaisia kasvatustyylejä. Itse en ymmärrä miksei pahasta teosta seuraisi rangaistus, niin se oli omassa lapsuudessa ainakin. Tukkapöllyä tai luunappikin joskus enkä ole saanut mitään traumoja. Jotenkin tosi hämmentyneenä seurailen vierestä kun nykypenskojen annetaan tehdä mutä lystää, sanoivat meidän ikäpolvestakin jo että pahalta näyttää, mutta vielä pahempaa taitaa olla tulossa..

Ps. Ei huolta, en tukistele asiakasperheiden lapsia vaan mukaudun vanhempien antamiin neuvoihin ja kasvatusmalliin

Minua oksettaa aikuisten tapa puhua lasten pahoista teoista. Mitkä pahat teot? Ymmärtämättömyydestä kaikki johtuu. En minä ainakaan lapsena tehnyt koskaan pahaa tahallani, vaan koska en ymmärtänyt, miksi en saa ajaa omaa etuani jne. Koska muutkin näyttivät ajavan. Minulle ei koskaan sanottu, että se on väärin, vaan hymisteltiin vain, ettei siitä pidä välittää. Vain sillä oli muka väliä, mitä itse tein ja MINUN oli väärin ajaa omaa etuani. En ymmärtänyt, miksi näin. Jos tein sitten samaa, mitä tiesin muidenkin tekevän niin siitä rankaiseminen oli minusta väärin. Koska muiden tekemänä sen ei sanottu minulle olevan väärin, vaan siitä ei vain pitänyt välittää! Minulle oli eri säännöt. Tällainen aikuisen epäjohdonmukaisuus ei oikeuta puhumaan minun vääristä teoistani. Minä tein aina oikein. Samaa, minkä kasvattajani sanoi olevan ok muiden tekemänä.

Jos lapsi vaikka systemaattisesti ja tieten tahtoen tahallaan kiusaa toista, niin kyllä se on paha teko, halusi lapsi sitä sitten itse kutsua miksi tahansa. Ja jos se kiusaaminen ei keskustelemalla lopu, niin sitten alkaa hyvin pian nollatoleranssi, jossa pienimmästäkin kiusaamisyrityksestä räpsähtää sellainen rangaistus että varmasti tuntuu (ja tietenkin lapselle tehdään joka kerta selväksi mistä se rangaistus johtui).

Hyvinvoiva lapsi ei kiusaa toisia systemaattisesti. Eikö olisi syytä selvittää miksi lapsi käyttäytyy kuten käyttäytyy?

Miten ajattelet rankaisun auttavan tilannetta? Auttaako se lasta ymmärtämään miksi ei saa kiusata?

Conventional wisdom has long suggested that bullies are “maladapted,” troubled people, lashing out because they had been abused or harassed themselves or at least had dysfunctional home lives.

But researchers // found bullies were the least likely to be depressed, had the highest self-esteem and the greatest social status.

“Humans tend to try to establish a rank hierarchy,” says Jennifer Wong, the criminology professor who led the study. “When you’re in high school, it’s a very limited arena in which you can establish your rank, and climbing the social ladder to be on top is one of the main ways … Bullying is a tool you can use to get there.”

http://news.nationalpost.com/health/provocative-new-study-finds-bullies…

Vierailija
125/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enpä ole aikoihin lukenut yhtä tekopyhää paskaa kuin mitä aloittaja on suoltanut. Kahden kolmen lapseen SUURELLA kokemuksella tietävät kaiken lasten kasvatuksesta. Mitäs he olivat? Kouluikäisiä... no odotetaas kun tulee murrosikä, kyllä sitten tullaan lujaa alas...

Vierailija
126/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa ikää se vetää lapsille auktoriteettirajan. Myöhemmällä iällä siitä ei ole mielestäni hyötyä.. Että se on sadistista toistoa

Kyllä se yleensä aika suoraan näkee onko rangaistuksesta hyötyä. Teini-ikäiselläkin voi olla.

Ja yleensä rangaistuksen kannattaa olla sen verran tuntuva, ettei sitä tarvitse toistaa koko ajan. Jos esim. joku pienempi ei selvästi suuremmin välitä siitä vaikka joutuukin istumaan jäähypenkillä niin sitten siten jäähypenkkitaktiikkaa tuskin kannattaa jatkaa, vaan keksiä jotain muuta (joka paremmin tehoaa juuri siihen lapseen).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Ruumiillinen kuritus ja nurkassa seisottaminen oli arkipäivää 70-luvulla meidän talossa. Muistan rangaistukset, mutten ainuttakaan tilannetta joka johti rangaistukseen. Syy-yhteys on siis täysin pyyhkiytynyt muistista. Rangaistuksen arvo on siis täysi nolla.

Asioilla on taipumus unohtua 40 vuodessa. Aika todennäköisesti kuitenkin ymmärsit ne syyt silloin 70-luvulla asian tapahtuessa jolloin rangaistuksella oli merkitystä.

Minä en muista edes 90-luvulla saamieni rangaistusten syytä, mutten siltikään väittäisi noin, että ne on turhaan saatu :D

Vierailija
128/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei meilläkään ole rangaistuksia mutta teon mukaisia seurauksia kylläkin :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei meilläkään ole rangaistuksia mutta teon mukaisia seurauksia kylläkin :D

Niin no sehän on ihan tulkinnasta kiinni mitä ne on:)

Vierailija
130/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seuraamus on se, että esim. kannetaan karkkihyllyn edessä kiljuva lapsi rauhallisesti kaupasta pihalle ja lapsen rauhoituttua esiasta keskustellaan. Rangaistus se, että esim. huudetaan että "jos et nyt tottele niin et pääse sinne ja sinne tai saat kotona arestia tms. Asioilla on eroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole.

Vierailija
132/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

anna piiskaa nii ne oppii

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Seuraamus on se, että esim. kannetaan karkkihyllyn edessä kiljuva lapsi rauhallisesti kaupasta pihalle ja lapsen rauhoituttua esiasta keskustellaan. Rangaistus se, että esim. huudetaan että "jos et nyt tottele niin et pääse sinne ja sinne tai saat kotona arestia tms. Asioilla on eroa.

Ja jos poistat riehuneen tai toisia kiusanneen lapsen leikistä ja laitat rauhoittumaan tuolille, niin kyse on tietenkin seuraamuksena käytettävästä rauhoittumisesta, ei rangaistuksena käytettävästä jäähystä. On tärkeää hallita oikea terminologia, jotta ei leimaudu kivikautiseksi natsiäidiksi, joka vastoin kaikkia nykyaikaisen kasvatustieteen tutkimustuloksia rankaisee lapsiaan.

Vierailija
134/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraamus on se, että esim. kannetaan karkkihyllyn edessä kiljuva lapsi rauhallisesti kaupasta pihalle ja lapsen rauhoituttua esiasta keskustellaan. Rangaistus se, että esim. huudetaan että "jos et nyt tottele niin et pääse sinne ja sinne tai saat kotona arestia tms. Asioilla on eroa.

Ja jos poistat riehuneen tai toisia kiusanneen lapsen leikistä ja laitat rauhoittumaan tuolille, niin kyse on tietenkin seuraamuksena käytettävästä rauhoittumisesta, ei rangaistuksena käytettävästä jäähystä. On tärkeää hallita oikea terminologia, jotta ei leimaudu kivikautiseksi natsiäidiksi, joka vastoin kaikkia nykyaikaisen kasvatustieteen tutkimustuloksia rankaisee lapsiaan.

Niin, tuossa tilanteessa lapsen annetaan jatkaa riehumista ja jälkeenpäin palkitaan herkuilla. Näin toimii kasvatustieteitä opiskellut moderni nykyäiti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko minäkään rangaistuksiin. Mulla 7v ja vähän alle 2v lapset. Voi olla, että ajattelen myöhemmin eri tavalla. Mutta tällä hetkellä ja kokemuksella, pienillä lapsilla uskon siihen, että ehkäistään/estetään ei-toivottu käyttäytyminen konkreettisesti, esimerkiksi otetaan tavarat pois jos niitä heitellään tai otetaan lapsi syliin jos riehuu. Isommilla oikeastaan sama juttu. Jos isompi lapsi ei mene pyydettäessä hampaiden pesulle, vien hänet sinne "kädestä pitäen". Uskon, että jos ei mene niin sillä hetkellä hänellä ei ole jostain syystä resursseja tehdä kuten kuuluisi, joten autan häntä. Näin säännöt ja itsekontrolli sisäistyvät, kun vanhempi toimii tarvittaessa "ulkoisena itsekontrollina". Rangaistuksia ei ole koskaan tarvittu ja molemmat lapset ovat hyvin käyttäytyviä ja empaattisia, isompi myös ulkopuolisten arvioiden mukaan (opettaja). Pienempi ei etuile jonossa, ei ota toiselta tavaroita, jos meinaa tehdä näin niin riittää kun sanoo "älä ota, se on pojalla nyt", lohduttaa jos joku itkee. Eli vaikuttaa myös kasvaneen ihan hyvin näillä metodeilla.

Toisaalta uskon, että jos pikkulapsivaiheessa menee paljon pieleen tai jos lapsella on hyvin hankala temperamentti, niin rangaistukset (esimerkiksi etuuksien menetys) voivat olla joskus välttämättömyys.

Ai eikö se ole rangaistus jos tavara otetaan pois jos ei lakkaa heittelemästä sitä? Minä olen käsittänyt tuollaiset takavarikoinnit myös rangaistuksiksi.

No juu. Tuossa nimenomaisessa tapauksessa tämä mitä minä kutsun "ei-toivotun käyttäytymisen estämiseksi" voidaan nähdä myös rangaistuksena. Mutta tavaran saa takaisin kun osaa olla heittelemättä. Ja tarkoitus ei tässä ole rangaista, vaan ideana on se, että aikuinen auttaa lasta käyttäytymään oikein. Mitään tavaran takavarikoimisia ei tapahdu (ainakaan rangaistusmielessä, jos lapselle ei selvästi sovi jokin lelu niin voin vaivihkaa siirtää sen hyllylle odottamaan kasvamista, en niin, että "äiti laittaa nyt tämän pois kun et osaa leikkiä oikein").

Vierailija
136/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemusta vain koirista, mutta siitä huolimatta keskitytään rangaistuksen sijasta enemmän palkitsemiseen.

En oikein ymmärrä, että eläinten satuttaminen koulutustarkoituksessa ei ole ok, mutta älyllisempää lasta voi sitten rangaista tukistamalla tms.

Positiivinen vahvistaminen toimii pitemällä tähtäimellä paremmin, koska aivot ovat tuolloin vastaanottavassa tilassa. Stressaantunut, pelokas, jännittynyt eläin tai ihminen ei opi samalla tavalla, oppi ei jää päähän. Ei mene sinne muistiin.

Esim ruokaa käytetään koirien kanssa sen vuoksi, että aivojen välitysaineet ovat tuolloin ideaalissa tilanteessa oppimista ajatellen. Sekä eläin että ihminen tekee mieluummin niitä miellyttäviä asioita, kuin epämiellyttäviä.

Ehkä futistreenit tai hampaidenpesu ei muutu sen miellyttävävämmäksi vaikka tekemättä jättämisestä seuraisi rangaistus.

Se riippuu ihan eläimestä. Esim. hevosia kyllä piiskataan.

No ei kyllä "piiskata". Raipalla näpäyttäminen ei ole piiskaamista, eikä sen tarkoitus ole satuttaa, ja raipan käyttöäkin monet kritisoivat nykyään.

Vierailija
137/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten muuten reagoitte, jos lastanne on rangaistu koulussa tai tarhassa (esim. jälki-istunto tai jäähy)?

Ehkä se on koulun tapa toimia. En usko sen silti tehoavan. Selvitän miksi lasta on rangaistu ja aiheesta keskustellaan. Seuraavan kerran tavatessani opettajan ottaisin varmasti asian puheeksi, mistä lähtien koulussa (pienehkö alakoulu) on alettu käyttää jälki-istuntoa/jäähyä, ainakin rehtori on vakuutellut että sellaista ei ole käytöstä eikä lapset koskaan ole kertoneet kenenkään sellaista rangaistusta saaneen.5

Vierailija
138/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen rankaisemista kokeilisin ehdottomasti järkipuhetta ja keskustelua. Mutta jos tekee jotain väärin pahat mielessään, niin totta kai annetaan rangaistus.

Vierailija
139/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Perheessä uaseampi lapsi, kaikki jo kouluikäisiä.

Ainakin Obama ja Putin-setä uskovat, kunhan tarpeeksi isolla pyssylla ammutaan, niin kyllä ne oppivat.

Vierailija
140/155 |
24.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemusta vain koirista, mutta siitä huolimatta keskitytään rangaistuksen sijasta enemmän palkitsemiseen.

En oikein ymmärrä, että eläinten satuttaminen koulutustarkoituksessa ei ole ok, mutta älyllisempää lasta voi sitten rangaista tukistamalla tms.

Positiivinen vahvistaminen toimii pitemällä tähtäimellä paremmin, koska aivot ovat tuolloin vastaanottavassa tilassa. Stressaantunut, pelokas, jännittynyt eläin tai ihminen ei opi samalla tavalla, oppi ei jää päähän. Ei mene sinne muistiin.

Esim ruokaa käytetään koirien kanssa sen vuoksi, että aivojen välitysaineet ovat tuolloin ideaalissa tilanteessa oppimista ajatellen. Sekä eläin että ihminen tekee mieluummin niitä miellyttäviä asioita, kuin epämiellyttäviä.

Ehkä futistreenit tai hampaidenpesu ei muutu sen miellyttävävämmäksi vaikka tekemättä jättämisestä seuraisi rangaistus.

Se riippuu ihan eläimestä. Esim. hevosia kyllä piiskataan.

No ei kyllä "piiskata". Raipalla näpäyttäminen ei ole piiskaamista, eikä sen tarkoitus ole satuttaa, ja raipan käyttöäkin monet kritisoivat nykyään.

Kyllä se hevosta sattuu, ei sillä muuten olisi mitään merkitystä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän kuusi