Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minä vihaan, vihaan, VIHAAN miestäni,

Vierailija
19.02.2006 |

vihaan koko elämääni!!!

Tuskaa ja pelkoa tämä elämä. Ei ystävää, ei kainaloa, ei turvaa, ei mitään. Vain syyttelyä, tönimistä, köyhyyden rajoilla elämistä (johtuu miehen rahankäytöstä), itkua, mykkäkoulua, paskaa.

Viimeyönä särki ikkunankin, nyt palellaan ja yritetään saada rahat kasaan uuteen lasiin.

Meillä on niin paljon yhteistä velkaa, yhteinen talo ja lapset, MITEN selviän jos lähden? Mies varmasti jättää lainat maksamatta, jossa minä olen takaajana.

Mistä saan voimaa, mistä löydän oman-arvoni ja rohkeuden?

Olis niin helppo luovuttaa, en millään enää jaksa. Pelkään ja haluan pois. Jonnekkin.

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten sulla nyt menee?



Eilen yritin psyykata sua tarttumaan toimeen, jostain syystä viestiäni ei enää näy. Haluaisin tietää, oletko soittanut jonnekin, hakenut apua, puhunut jollekin. Naistenlinjan auttava puhelin päivystää tänään iltakahdeksaan ja huomenna taas uudelleen neljän jälkeen, 0800 02400

http://www.naistenlinja.com



Pidäthän itsestäsi huolta!

Vierailija
2/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

siellä Porvoossa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sattumako lie, mutta tää viesti oli ylhäällä, vaikka oletin asian jo teiltä unohtuneen. On ihanaa huomata, että on olemassa vielä välittäviä ihmisiä. Itku silmässä luin viestejänne.

Nukuin lääkkeen voimalla yöni. Olin töissä normaalisti, mutta ahdistaa edelleen. Mies oli korjauttanut ikkunan, mutta mykkäkoulu jatkuu.

En voi nyt enempää kirjoittaa, kun kyylää tuossa vähänväliä. Jos jaksan valvoa, kirjoittelen vielä myöhemmin tänään, kun mies lähtee töihin.

Vielä kerran kiitos teille kaikille tsempanneille, olette mahtava tuki!

Ja todellakin näin asiat vaan on, outoa, että joku olettaa tämän olevan provo. Ei voi ymmärtää.

ap

Vierailija
4/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset tosin vielä sängyissään ääntelee.

Nämä teidän viestinne koskettivat todella. Kuten kerroin, itkin vuolaasti lukiessani niitä. Vanhin lapsistamme tuli silittämään poskiani, ja kysyi miksi sinä äiti rakas itket. Arvaatte varmaan, että itkin entistä enemmän.

Olo on sinällään jo rauhoittunut eilisestä, mutta huomasin olevani töissä hyvin poissa oleva. Ehkä työkaveritkin vaistosivat, oli jotenkin erilainen fiilis kokonaisuudessaan. Onhan näitä " tilanteita" toki ollut ennenkin, mutta kerta toisensa jälkeen päätös erosta tuntuu aina vaan olevan selvempi.

Mutta sitä rohkeutta ei ilmeisesti ole vieläkään tarpeeksi. Pelko pärjäämisestä on valtava. Toisaalta myös pelko jäämisestä kasvaa.



Olen kamalan väsynyt, enkä tämän pidemmin jaksa nyt kertoilla. Mutta erityisesti viestit, jossa annettiin linkkejä, omakohtaisia kokemuksia ja luvattiin rukoilla puolestani, antoivat voimaa ja ehkä vähän rohkeuttakin miettiä taas tulevaa. Olikohan viesti numero 13, äiti kaakkois-suomesta, joka halusi tulla vaikka mun luo. Jos olet kuulolla, miten saan Sinuun yhteyden?

Lisää selviytymistarinoita ja rohkaisuja luen mielelläni.

Halaan teitä kaikkia oikeasti minusta välittäviä, vaikkakin vain näin virtuaalisesti. Kiitos.

ap

Vierailija
5/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Vierailija
6/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaksaa ulkoilla, leikkiä, pelata ja tehdä ns. kaikkea kivaa. Ne velvollisuudet, kuten pesut, syöttämiset jne. jäävät useimmiten minulle. Tosin päivissä on eroja, joskus mies hyvinkin innokas ottamaan vastuuta...mutta yleensä siis näin. Ja vaatteet, ruuat yms. ostan yleensä minä. Rahansa tuhlaa aina turhuuteen.



Tuo viinan piru sitten sotkee kuviot, ei tosin silloinkaan ole koskaan lapsille ilkeä, mutta kun minulle on, niin lapset pelkää :-(



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin useiden turvakotien kautta löytyy myös vertaitukea ja keskusteluryhmiä, missä tapaat muita samanlaisessa tilanteessa olevia tai olleita.



Lapsien kannalta olisi varmasti tosi tärkeää, että olet nyt johdonmukainen. Heillä on oikeus luottaa, että elämänne järjestyy.



En ole ikinä ollut noin pahassa jamassa kuin sinä, mutta minullakin on kokemusta väkivaltaisesta suhteesta ja tiedän, että riitahetkellä olo on niin paha, että kun suvanto tulee ja olo helpottuu, tuntuu, että kyllä tästä yhdessä selvitään.



Mutta ei selviä! Holtittoman ja väkivaltaisen ihmisen kanssa ei voi jakaa elämäänsä. Saat itsetuntosi, omanarvontuntosi, mielenrauhasi ja päätäntäkykysi takaisin. Mitään menetettävää sinulla ei ole. Elämäsi menee vain pahemmaksi, jos jahkailet päätöstä.

Vierailija
8/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähetän myös paljon positiivista energiaa ja ROHKEUTTA riuhtaista itsesi irti tuosta suosta. Pitkospuita pitkin vankemmalle maalle ja siitä se onni vaan kasvaa, kun annat kasvaa.



Paljon terveisiä myös ihanille lapsillesi. Otahan heidät siipiesi suojaan, sinä olet heidän ainoa äiti, jota he rakastavat ehdoitta.



Häntä pystyyn ja vaikka hampaat nyt alkuun irvessä -SIITÄ SE LÄHTEE, KUN VAAN PÄÄSTÄT!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttaisiko, jos yksinkertaistatisit tilanteen miehellesi rautalangasta, mutta ystävällisesti ja rakastavaisesti? Miehet ovat aika yksinkertaisia otuksia. Heille ei voi lörpöttää, kuten naisille. Ahdistuvat ja menevät lukkoon ja särkevät ikkunan peloissaan ja vihoissaan.

Auttaisiko, jos sanoisit miehellesi esim että kun hän tulee töistä, sinulla on hyvin tärkeää asiaa. Puhumishetkellä korosta asian tärkeyttä ei sanoilla, vaan käytökselläsi, joka poikeaa tavallisesta. Ole lempeä, rakastava, mutta päättäväinen. Kerro ihan max kolme asiaa. (Mies ei kestä enempää.) Ja nekin aika lyhyesti. (mies ei kestä pitkiä jaarituksia).

Ajattele koko keskustelun ajan, että arvostat ja rakastata miestäsi. Ymmärrät, että kukaan ei juopottele tai ole väkivaltainen ja törsäile, kuin siitä syystä, että voi huonosti. Se on kuitenkin väärin sinua ja lapsia kohtaan. Et voi jatkaa enää näin. Olette jo yrittäneet pärjätä omin avuin, se ei ole onnistunut. Tarvitsette ulkopuolista apua - sitä on tarjolla.

Voisit esim sanoa, että rakastat miestäsi hyvin paljon. Arvostat häntä ja olet surullinen, koska miehesi käytös tekee sinut todella onnettomaksi. Et voi hyvin. Haluat apua suhteenne kuntoon saattamiseen. Haluat, että juominen kohtuullistuu, rahankäyttöön löytyy molempia tyydyttävä ratkaisu ja riehuminen loppuu. Muuten et voi jäädä enää ko suhteeseen. Kysy mitä mieltä miehesi on - anna hänelle aikaa viikko kaksikin pohtia.

Lopulta teet ratkaisun, jos mies vain kaikesta rakkaudestasi huolimatta kohtelee perhettään huonosti, sinun pitää päättäää kestätkö sen vai et.

Tsemppiä - uskon, että voitte saada asianne kuntoon, mutta älä anna sen tapahtua sinun onnesi kustannuksella.

Vierailija
10/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostan samalla tän viestin, jos vaikka tää no. 13 hätäapuystävä ilmottautuisi.

Lähden nyt yrittämään unta, aamulla pitäisi taas jaksaa töihin.

Palaan asiaan huomenna, illalla, mutta pitäkää aika-ajoin viesti ylhäällä.

Hyvää yötä.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen nyt päättänyt että lähden, pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja selvittää kuinka tämä asuntolaina hoidetaan jos muutan pois.



Voimahali ap:lle

Vierailija
12/23 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ISO kiitos niistä kaikista!

Nyt yritän sinne nukkumaan...

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
22.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

up!!!!!

Vierailija
14/23 |
19.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt olisi hyvä, että rauhoittuisit niin hyvin kun voit ja aloitat miettimään, miten pärjäät ja mitä voit tehdä, että pääset lapsinesi omillesi. Kun pahin suuttumus on ohi, hetken suvanto tuntuu niin hyvälle, että ajattelet, että jos tästä nyt kuitenkin vielä, mutta luultavasti se on virhe. Eli sun pitäisi etsiä apua silloin kun olet rauhallinen ja kaikki eri tahot, missä joudut asioimaan kun näin myöhään illalla niin ei voi tehdä.



Näin siis, jos todella pitkään tai alusta asti on ollut todella vakavia ongelmia miehen kanssa. Holtiton rahan käyttö on vakava ongelma, syyllistäminen myös ja mahdollinen väkivaltaisuus on syy lähteä vaikka heti.



Paljon voimia!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
19.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raha-asiat on järjestettävissä. Talon myynnillä veloista selvitään.



Tyydyttäväksi ja onnelliseksi tuo suhde ei muutu. Vihan kanssa ei ole hyvä elää.



Töniminen on väkivaltaa.



Ihmiset eivät voi hyvin onnettomassa ympäristössä. Lapsesi eivät voi tehdä asialle mitään, Sinun on ratkaistava tilanne heidänkin puolestaan.



Uudessa Tulva-lehdessä oli juttu turvakotitoiminnasta. MIeleeni jäi eritoten kohta, jossa sanottiin, että yleensä yhteyttä otetaan turhan myöhään. Muutama hyödyllinen linkkikin artikkeissa annettiin:

http://www.naistenlinja.com

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/



Käännä se vihantunteesi tuottavaksi energiaksi.



Voimia Sinulle!

Vierailija
16/23 |
19.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapset mukaan ja mennä turvakotiin, omien vanhempien luokse tms. jonnekin, missä on lämmintä ja ennen kaikkea rauhallista!!!!



Vierailija
17/23 |
19.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkään täällä, itken ja tärisen. Olen niin lopussa kuin olla ja voi. Mies ei suostu puhumaankaan, mitään ongelmaa ei kuulema ole. Tai jos on, se olen minä. Kun yritän keskustalla, vastaus on vain tee mitä teet, ihan sama.

Pelottaa aivan sairaasti. Sydän hakkaa. Mulla ei ole yhtään ystavää, johtuu sekin varmaan itsestäni. Kun en miehen mieleistä ole koskaan omistanutkaan, ne muutamatkin on jääneet.

Mulla ei ole kuin lapset, ja sekin pelottaa. Tottakai tämä vaikuttaa heihinkin. Tuntuu, että ulospääsyä ei vaan nyt ole.

Raha-asiat pelottaa eniten. Niin paljon erilaisia lainoja. Talon myynti tuskin edes kaikkea kattaa.

Kohta tukehdun, ahdistaa niin. Päällimmäinen ja helpottavin ajatus on tällähetkellä kuolema. Aamen.

ap

Vierailija
18/23 |
19.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin tulet pärjäämään loistavasti!!



Mutta jos jäät niin edessä on samaa paskaa. Kuten edellä sanottiin raha-asiat järjestyvät aina. Lapsesi ja sinä myös ansaitsette turvallisen ympäristön.



Pakkaa kimpsusi ja kampsusi ja_ LÄHDE!!

Vierailija
19/23 |
19.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En halua lukea kuinka tapoit itsesi.Olet arvokas ihminen. Lapsesi ovat kallein aarteesi. Ystäviä saat varmasti, kun jaksat taas elää. Raha-asioita älä nyt mieti. Vaikka tapahtuis pahin mahdollinen ja velkojen loput talon myynniin jälkeen jäis sulle se on ihan pientä siihen nähden minkä ihanan elämän saat kun löydät rauhan. Vaikka lyhentelisit lainaa jonkun köntin kuussa niin mitä sitten! Sosiaalitoimi kyllä huolehtii sun raha-asias kuntoon! Nyt on tärkeintä sinä ja vain SINÄ kallisarvoinen ihminen. Etkä odota yhtään. Soita heti lähimpään turva-kotiin ja kysyä niiltä neuvoa eteenpäin. Tarvitset hätä-apua jo tänään. Rukoilen puolestasi.

Vierailija
20/23 |
19.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä jätä lapsiasi pulaan, tässä maailmassa ei ole sellaista ongelmaa jonka takia kuolla kannattaisi, kaikkein vähiten aviomies! Apua on tarjolla paljon, sinä et ole yksin, vaan kohtalotovereita on monia. Rahaongelmat on aina järjestettävissä, niitä älä nyt murehdi. Ota lapsesi ja lähde, aloita uusi elämä.



Jokainen ihminen ansaitsee olla onnellinen, myös sinä ja lapsesi! Tee elämästäsi elämisen arvoinen, älä tuhlaa sitä suremiseen ja pelkoon.



Iso halaus ja rohkeutta!! Ensimmäinen askel on suurin ja vaikein.