Tätäkö te lapsiperheelle haluatte? Tämäkö on se ihanne??
Että yksin saa pärjätä.
Varaa ei ole maksaa avusta, ei lastenhoitoavusta eikä siivousavusta ja molemmat tulisivat tarpeeseen. Kaupungilta ei apua enää saa, ellei ole lastensuojelun asiakas. Isovanhemmat elävät sitä omaa kulta-aikaansa, ja ystäväperheillä on omat menonsa ja juttunsa, ettei oikein kellään ole aikaa auttaa ketään.
Mies tekee pitkää päivää, koska työpaikalla on yt:t ja kukaan ei halua olla se joka potkitaan pois.
Mä olen niin yksin täällä. Olen väsynyt ja kaikki vain itkettää. Ja tuntuu niin pahalta, että täälläkin on ihmisiä joiden mielestä tämä tilanne on ihan oikein. Olen vauvan kanssa täällä ja yritän saada tärkeimmät kotityöt tehtyä. Esikoinen on eskarissa, ja keskimmäinen hoidossa. Kyllä, muuten vain hoidossa. Kohta sekin aika vähenee, mikä ei toisaalta haittaa minua. Mutta toisaalta taas, en voi palata kouluun koska meillä ei ole siihen enää varaa. Eikä minulla ole kunnon ammattia, jolla saisi töitä.
Ei ole mitään odotettavaa oikein. En odota edes kesää. Minä vain olen ja itken.
Kommentit (140)
Miksi se lastensuojelu ja lastensuojeluilmoitus on kauhea peikko ja kauhistus ja niitä pitää vältellä kaikin mahdollisin keinoin? Kun voi hyvinkin käydä niin, että lastensuojelun asiakkaana lastensuojeluviranomaiset selvittää perheen tilanteen ja tarjoavat tilanteen ratkaisemiseksi avuksi juuri niitä asioita mitä ap kaipaa eli esimerkiksi perhetyöntekijää, tukiperhettä, lastenhoitoapua?
Ennaltaehkäise perhetyö, eikä lapsiperheiden kotipalvelusetelit liity lastensuojeluun!
Suomi on lapsivihamielinen maa.
Sen opein äitinä.
Tähänkö on tultu tässä holhous yhteiskunnassa. Ei jumalauta! 2 kolmesta lapsesta on jo hoidossa ja silti pitäisi vielä saada siivooja ja muita palveluja ja tietenkin ilmaiseksi, koska rahalla niitä olisi jo.
Joo on tämä touhu tosiaan perseestä. Itsellänikään ei ole ammattia ja on vauva. Olen käytännössä yh vaikka asun energiasyöppö-narsisti-väkivaltaisen miehen kanssa vielä toistaiseksi. Ainoa lapsen isovanhempi joka osaisi häntä hoitaa on aina töissä. Ei olla oltu miehen kanssa kahdestaan melkein vuoteen. En ole myöskään käynyt missään ilman vauvaa. Parisuhde (jos sitä nyt edes on) on katkeamassa ja omat hermoni on välillä vähän tiukassa, kun ei apua saa mistään ja mies vain pahentaa alistamalla, loukkaamalla, haukkumalla ja lyömällä.
Ensinnäkin, ymmärrän hyvin, että olet uupunut ja onneton. Olen pahoillani puolestasi ja toivon todella, että tilanteesi helpottaa tavalla tai toisella.
Toiseksi, kannatan hyvinvointivaltiota ja maksan mielelläni suuretkin verot. Ja mielestäni pitäisi olla tarjolla entisaikojen kotiapua, joka esim. antoi äidille mahdollisuuden nukkua.
Mutta täytyy kyllä hieman ihmetellä myös ap:n valintoja. Sulla ei ole kunnon koulutusta, perheenne tulee juuri ja juuri toimeen, teillä ei ole tukiverkostoa ja olette valinneet tehdä kolme lasta? Oliko elämäntilanteenne huomattavasti parempi kun lapsia oli vasta 1-2?
Köyhällä tai nuorella äidillä ei saisi Suomessa olla lapsia,vaikka lapset olisivat kuinka terveitä,onnellisia ja fiksuja.
Vierailija kirjoitti:
Joo on tämä touhu tosiaan perseestä. Itsellänikään ei ole ammattia ja on vauva. Olen käytännössä yh vaikka asun energiasyöppö-narsisti-väkivaltaisen miehen kanssa vielä toistaiseksi. Ainoa lapsen isovanhempi joka osaisi häntä hoitaa on aina töissä. Ei olla oltu miehen kanssa kahdestaan melkein vuoteen. En ole myöskään käynyt missään ilman vauvaa. Parisuhde (jos sitä nyt edes on) on katkeamassa ja omat hermoni on välillä vähän tiukassa, kun ei apua saa mistään ja mies vain pahentaa alistamalla, loukkaamalla, haukkumalla ja lyömällä.
Mikäli perheessä, jossa on lapsia on väkivaltaa, se on AINA lastensuojeluasia. Nyt heti puhelin kouraan ja soitto lastensuojeluun. Voit tarpeen vaatiessa mennä turvakotiiin ja sitä kautta omaan uuteen kotiin lapsesi kanssa.
Sinä olet äitinä velvollinen suojaamaan lastasi väkivallalta. Toimi NYT.
Itse olen 50v. ja mun lapset on teinejä. Toisella kehitysvamma ja äidilläni alzheimer. Olen kuule itkuni itkenyt ja ihan vituttaa jos joku tulee sanomaan mulle että elän jossain vaiheessa kulta-aikaa.
En aio lapsenlapsia hoitaa koska aion levätä ja elää, kun en sitä ole koskaan saanut tehdä.
Mutta tuliko sulle koskaan mieleen että lastenhoito on raskasta ja olisi voinut ajatella onko se kolme lasta liikaa?
En sääliä koska kuka sääli minua, kun hoidin täysin puhumatonta ja osaamatonta lasta. Jumalan onnella hän tänään teininä puhuu ja osaakin aika paljon.
Jos olisin itse saanut apua niin olisin myös ehkä itse sitä valmis antamaan. Kyseessä ei olenkosto vaan ihan jaksaminen. Odotan vielä 6 vuotta niin pääsen matkalle mieheni kanssa.
Ap, mikä on suurin konkreettinen ongelma? Lastenhoitoapuahan te saatte jo kunnalta useita tunteja viikossa, kun kaksi lasta kolmesta on muualla kuin kotona päivisin. Miksi tarvitset siivousapua? Päivisin teillä ei ole isompia lapsia sotkemassa asuntoa, ja vauvan kanssa luulisi onnistuvan pienet siivoukset. Eikä lapsiperheen kodin tarvitse näyttää sisustuslehtikodilta, onkohan sinulla liian korkeat vaatimukset siisteystasolle? Seuraa kannattaa etsiä alueesi fb-ryhmistä, perhekerhoista ja -kahviloista, hiekkalaatikoiden reunoilta.
Näin ulkopuolisen korvaan vaikuttaa siltä, että kärsit masennuksesta, etkä siivous- tai hoitoavun puutteesta. Masentuneena kaikki tuntuu vaikealta ja uuvuttavalta. Ota yhteyttä neuvolaan. Tsemppiä.
Tuttavallani yksi lapsi ja mies. Lapsi päiväkodissa ja vanhemmat työttömiä. Äiti vaan vinkuu ja toivoo apua muilta.
Kaikki luulee että mulla ollut helppoa koska en ole koskaan valittanut.
Joo olin masentunut ja itkin paljon koska mun toinen lapsi oli todella impulsiivinen ja toisella kehitysvamma.
Sen tajusin että tästä selviydyttävä yksin ja sitten tuttavat kehtaa väittää että heillä paljon raskaampaa. Haloo heillä kaikilla terveet ja osaavat lapset.
Olllaan voiton puolella ja nykyään menee hyvin mutta ketään en auta enkä sääli. Oman poikani kasvatan siihen että lapsia ei kannata liikaa tehdä. 90
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua av:n lynkkausta :D
Todistetustihan väsynyttä äitiä parjaavat anonyymit ovat vain realistisia, eikä heidän nerokkaisiin realistisiin ajatuksiinsa valkene, että aiemminhan Suomessa oli kuntien taholta saatavilla apua kodinhoitamiseen - väliaikaisesti ja tarpeeseen.
Naista ei ole koskaan aiemmin historiassa jätetty hoitamaan lapsiaan ja kotiaan liki yksin, vaan kasvatuksessa ja kodinhoidossa on ollut mukana muita. Palvelijoita, piikoja, sisaruksia ja sukulaisia. Nyt kun äiti kertoo rehellisesti siitä, että ei aina jaksa on kuulemma "oma valinta", vaikka teiltä puuttuu täysin empatia ja kyky havannoida asiaa suhteessa historialliseen muutokseen.
Tämä asenne tuntuu periytyvän. Oma äitini hoiti kaiken marttyyrimaisesti yksin ja oikein kehui miten ei tarvinnut koskaan keltään mitään apua. Itsekin sitten jatkoin samaa perinnettä niin että sairastuin masennukseen. Ymmärsin myös toistavani oman äitini käytöstä ja ajatusmaailmaa ja luulen hänenkin olleen masentunut. Masennuksen oireina on esimerkiksi tuo lähes pakkomielteinen yksin pärjääminen.
Veikkaisinkin että ne jotka ovat joutuneet pärjäämään yksin eivät halua itsekään auttaa ketään.
Tää on totta. En ole apua saanut enkä auta ketään. Mutta syy ei ole kosto vaan ne huonot muistot ja se että ei ole koskaan saanut levätä.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkumiehenä tätä keskustelua lukiessa ajatuksissa pyörii vain yksi sana, apua. Ovatko nykyajan naiset todella näin kylmiä? Muutama fiksukin onneksi löytyy ja toivottavasti omalle kohdalle ei satu keskiverto negatiivinen vauva-palstailija, hyi v*ttu.
Ovat koska jokainen kantaa oman kortensa kekoon ja ei ole oikein että yhden naisen täytyy kantaa oma taakkansa ja muiden taakka. Kyllähän siinä jo auttajakin luhistuu.
Life is what you make it. Itse olet itsesi tuohon tilanteeseen saattanut. Et tarvitse siivousapua, jos olet päivät kotona. Lapsi varmaan nukkuu jossain välissä, siivoa silloin, tai sitten annat kämpässä olla vähän sotkuisempaa, ei siihen kuole.
Monella on ollut todella raskasta ja siksi ei auteta. Sitä vaan ei voi kertoa tai sanoa ääneen koska heti joku tekee ls-ilmoituksen. Se voi olla jopa se joka itse tarvitsee apua.
Sitten vielä osa luulee että on mennyt hyvin, kun ei valita.
Tästä juri puhuin kaverin kanssa ja hän myös sanoi ettei hoida toisten lapsia että hyvä kun selvisi itse.
Meillä siis lapset teinejä niin elämä jo melko helppoa vaikka kyllä teinitkin vaatii panostusta vanhemmilta.
Oletkohan masentunut? Esikoisen kohdalla olin itsekin aika uupunut kaikkeen. Uupumus johtui varmasti isolta osalta siitä, ettei vauvan kanssa vielä tarvitse paljon tehdä. Oikeata ruokaa ei alkuun ja sen jälkeen purkkiruoat, joten omat ruokailut olivat mitä olivat. Toisen kohdalla oli jo aivan eri tilanne, siivoamiseen ei ollut paljon aikaa, joten oli siivottava heti, taapero tarvitsee oikeaa ruokaa, joten valmistin itse ja söin samalla itsekin 5 kertaa päivässä. Ulkoilut pakko hoitaa ja säännöllisinä aikoina, ettei lapsi sekoa. Itsekin jaksoin paremmin ulkoiluiden myötä ja tutustuin samalla naapuruston äiteihin. Lapsi sai kavereita ja samalla itsekin.
Olin välissä töissä ja nyt otin isommat pois hoidosta, kun pieni vauva. Pakko pitää huolta lasten sosiaalisesta elämästä, joten samalla tulee huollettua myös omaa psyykettä, kun saa aikuista seuraa. Iltaisin en enää katso telkkaria, koska jaksan paljon paremmin jos lähden väsymyksestä huolimatta lenkille, salille tai tapaamaan ystäviä.
Meillä ei suvusta ole hoitoapua vaikka asuvatkin lähellä. Joku voi kuvitella, että apua saa jos vanhemmat on hengissä ja lähellä, mutta ei se vaan niin mene. Ystäviä en edes viitsisi vaivata, ellei ole pakkorako (esim lääkärikäynti johon ei voi ottaa pieniä lapsia mukaan, kuten gynekologi). MLL:n hoitoapu maksaa 8,40€/h, joten sitä kautta ei ole kovin kallista palkata vaikka kerran kuukaudessa hoitoapua. Tosin ei toimi joka paikassa, ei meille ole kertaakaan saatu sieltä apua vaikka olen hakemuksia laittanut. Olen myös miettinyt, että hyvin voisi laittaa pyynnön vaikka kaupan seinälle jos saisi joku opiskelija tai eläkeläinen hieman lisätuloa.
En suoraan sanottuna ymmärrä valittamista, ettei jaksa ellei syynä todella ole masennus. Molemmat isommat lapset hoidossa, joten aika helpolla pääsee!
Monilapsisen perheen arjen täytyy olla organisoitua, muuten arki ei yksinkertaisesti suju! Kaikista helpointa on tehdä rytmi, jota noudattaa ihan joka ikinen päivä, vaikka se tylsää onkin.Lapset tottuvat nopeasti ja ja kun tietävät päivän rytmin noudattavat sitä ihan itsekseenkin.
Mistä aina tulee tämä: kenelläkään ei ole aikaa auttaa MINUA, kun kaikilla on omat juttunsa? He varmaan ajattelevat samoin sinusta, kun heilläkin on ne juttunsa johon he kaipaisivat apua, mutta sinä et voi auttaa heitä kun sinulla on juttusi.
Laki on muuttunut. Kunnat on nykyään taas VELVOITETTU TARJOAMAAN KODINHOITOAPUA ILMAN LASTENSUOJELUA!!! Joissakin kunnissa sen voi saada maksutta, mutta vähintäänkin kohtuuhintaisena palveluna. Äidit vaatikaa tätä! Kunnat voivat muuten väittää ettei palvelua ole tarjolla kun sille ei ole kysyntää!