Mun anoppikin jätti meidän alle 3-vuotiaan yksin pihalle.
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että tulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että tulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Sukupolvikysymys, ennen pidettiin ihan normaalina. Ei se nykyinenkään ajattelutapa välttämättä huonompi tai parempi ole kuin vanhempi, ainoastaan erilainen.
On se sukupolvikysymys, mutta huonommuus ja paremmuus ei ole tässä asiayhteydessä mikään mielipidekysymys. Lasten tapaturmaiset kuolemat olivat ennen huomattavan yleisiä, toisin kuin nykyään. Esim. alle 15-vuotiaiden tyttöjen tapaturmakuolleisuus on laskenut 1970-luvun alun liki 20 %:sta lähes nollaan.
Siis korjaan, 20/100000 hlö.
Joka tapauksessa muutos on ollut suuri, kun lasten turvallisuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Älöttävää, kun isovanhemmat pitävät itseään niin upeina ja ihanina ihmisinä, jotka haluavat järjestää lapsenlapsille kaikkea kivaa, JOHON VANHEMMAT EI PYSTY EIKÄ VIITSI!! Esim. viedään eväsretkille vesistöjen lähelle eikä viisveisata lapsista, ollaaan niin polleena kun ihan eväsretkelle joen varteen mennään, kun ei vanhemmat tähän pystykään. Kaikkea idioottia tehdään eikä tajuta mitään ennakointia eikä viitsitä vahtia. Sitten ollaan ihan huuli pyöreenä kun jotain sattuu. No onneksi tämä ei ole mun omasta elämästäni, mutta silti. Tämä seuraava sitten on. Vietiin lapsi anopille siksi aikaa, kun lähdettiin miehen kanssa jouluaattona vielä lahjoja ostamaan. Anopille painotettiin, että olkaa sisällä, kun lapsi vähän nuhainen, ettei pahenisi. No kun tulimme takaisin, lapsen kaikki vaatteet olivat märät ja anoppi ilmoitti heidän olleen ulkona ja ihmetteli kun ei löytänyt lapsen hanskoja, niin oli sitten vienyt lapsen ulos ilman hanskoja. Joo ei siinä mitään, lähdimme sitten ajamaan kylpylään joulunviettoon, lapsi istui vilteissä autossa, kun ulkovaatteet olivat jostain mystisestä syystä märät. Toki sitten kuume nousi samana iltana kun kylmettyminen tätä edesauttoi. Oli siinä mukava sitten vietellä joulua kylpylässä kuumeisen lapsen kanssa.
Jouluaattona ostamassa lahjoja ? Tuollaiset asiat pitää hoitaa ajoissa. Ei olisi lapsi kylmettynyt, jos olisitte ostaneet lahjanne aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älöttävää, kun isovanhemmat pitävät itseään niin upeina ja ihanina ihmisinä, jotka haluavat järjestää lapsenlapsille kaikkea kivaa, JOHON VANHEMMAT EI PYSTY EIKÄ VIITSI!! Esim. viedään eväsretkille vesistöjen lähelle eikä viisveisata lapsista, ollaaan niin polleena kun ihan eväsretkelle joen varteen mennään, kun ei vanhemmat tähän pystykään. Kaikkea idioottia tehdään eikä tajuta mitään ennakointia eikä viitsitä vahtia. Sitten ollaan ihan huuli pyöreenä kun jotain sattuu. No onneksi tämä ei ole mun omasta elämästäni, mutta silti. Tämä seuraava sitten on. Vietiin lapsi anopille siksi aikaa, kun lähdettiin miehen kanssa jouluaattona vielä lahjoja ostamaan. Anopille painotettiin, että olkaa sisällä, kun lapsi vähän nuhainen, ettei pahenisi. No kun tulimme takaisin, lapsen kaikki vaatteet olivat märät ja anoppi ilmoitti heidän olleen ulkona ja ihmetteli kun ei löytänyt lapsen hanskoja, niin oli sitten vienyt lapsen ulos ilman hanskoja. Joo ei siinä mitään, lähdimme sitten ajamaan kylpylään joulunviettoon, lapsi istui vilteissä autossa, kun ulkovaatteet olivat jostain mystisestä syystä märät. Toki sitten kuume nousi samana iltana kun kylmettyminen tätä edesauttoi. Oli siinä mukava sitten vietellä joulua kylpylässä kuumeisen lapsen kanssa.
Ällöttää kun täällä aina mollataan omia vanhemia, Isovanhempia, Appivanhempia ja ylipäätään iäkkäämpiä ihmisiä. Mitä teille oikein on lapsuudessa kotona opetettu? Kunnioita vanhempia ihmisiä?
Ainako pitäisi olla kiitollinen ihan kaikista asioista joita vanhempi sukupolvi tekee, suorastaan vaarallisista ja välinpitämättömistä teoista? Miksi pitäisi? Miksi ei saisi ääneen sanoa ja opastaa? Ja kunnioitus, se ansaitaan.
Asioista voi aina rakentavasti keskustella 'virheen' tehneen kanssa.
Ei suora haukkuminen ja mustamaalaaminen täällä mitään auta.
Miksi otit tästä niin itseesi? Ei se ole haukkumista ja mustamaalaamista, jos kertoo miten asiat meni. Se on faktan toteamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älöttävää, kun isovanhemmat pitävät itseään niin upeina ja ihanina ihmisinä, jotka haluavat järjestää lapsenlapsille kaikkea kivaa, JOHON VANHEMMAT EI PYSTY EIKÄ VIITSI!! Esim. viedään eväsretkille vesistöjen lähelle eikä viisveisata lapsista, ollaaan niin polleena kun ihan eväsretkelle joen varteen mennään, kun ei vanhemmat tähän pystykään. Kaikkea idioottia tehdään eikä tajuta mitään ennakointia eikä viitsitä vahtia. Sitten ollaan ihan huuli pyöreenä kun jotain sattuu. No onneksi tämä ei ole mun omasta elämästäni, mutta silti. Tämä seuraava sitten on. Vietiin lapsi anopille siksi aikaa, kun lähdettiin miehen kanssa jouluaattona vielä lahjoja ostamaan. Anopille painotettiin, että olkaa sisällä, kun lapsi vähän nuhainen, ettei pahenisi. No kun tulimme takaisin, lapsen kaikki vaatteet olivat märät ja anoppi ilmoitti heidän olleen ulkona ja ihmetteli kun ei löytänyt lapsen hanskoja, niin oli sitten vienyt lapsen ulos ilman hanskoja. Joo ei siinä mitään, lähdimme sitten ajamaan kylpylään joulunviettoon, lapsi istui vilteissä autossa, kun ulkovaatteet olivat jostain mystisestä syystä märät. Toki sitten kuume nousi samana iltana kun kylmettyminen tätä edesauttoi. Oli siinä mukava sitten vietellä joulua kylpylässä kuumeisen lapsen kanssa.
Jouluaattona ostamassa lahjoja ? Tuollaiset asiat pitää hoitaa ajoissa. Ei olisi lapsi kylmettynyt, jos olisitte ostaneet lahjanne aiemmin.
No sinähän se oleellisimpaan asiaan tässä tartuit. Papukaijamerkki sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että tulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Sukupolvikysymys, ennen pidettiin ihan normaalina. Ei se nykyinenkään ajattelutapa välttämättä huonompi tai parempi ole kuin vanhempi, ainoastaan erilainen.
Sanoisin kyllä, että nykyinen ajattelutapa on selkeästi parempi. Ainakin lasten tapaturmaiset kuolemat on vähentyneet rajusti tällä nykyisellä ajattelutavalla.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kukaan järkevä ihminen tuollaista tee. Miksi tällä palstalla anopit ovayt aina täysiä idiootteja?
Juuri tuota oen imetellyt täällä, että miksi ne idiootit ovat aina niitä appivanhempia (muka...), ei vahingossakaan omat vanhemmat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älöttävää, kun isovanhemmat pitävät itseään niin upeina ja ihanina ihmisinä, jotka haluavat järjestää lapsenlapsille kaikkea kivaa, JOHON VANHEMMAT EI PYSTY EIKÄ VIITSI!! Esim. viedään eväsretkille vesistöjen lähelle eikä viisveisata lapsista, ollaaan niin polleena kun ihan eväsretkelle joen varteen mennään, kun ei vanhemmat tähän pystykään. Kaikkea idioottia tehdään eikä tajuta mitään ennakointia eikä viitsitä vahtia. Sitten ollaan ihan huuli pyöreenä kun jotain sattuu. No onneksi tämä ei ole mun omasta elämästäni, mutta silti. Tämä seuraava sitten on. Vietiin lapsi anopille siksi aikaa, kun lähdettiin miehen kanssa jouluaattona vielä lahjoja ostamaan. Anopille painotettiin, että olkaa sisällä, kun lapsi vähän nuhainen, ettei pahenisi. No kun tulimme takaisin, lapsen kaikki vaatteet olivat märät ja anoppi ilmoitti heidän olleen ulkona ja ihmetteli kun ei löytänyt lapsen hanskoja, niin oli sitten vienyt lapsen ulos ilman hanskoja. Joo ei siinä mitään, lähdimme sitten ajamaan kylpylään joulunviettoon, lapsi istui vilteissä autossa, kun ulkovaatteet olivat jostain mystisestä syystä märät. Toki sitten kuume nousi samana iltana kun kylmettyminen tätä edesauttoi. Oli siinä mukava sitten vietellä joulua kylpylässä kuumeisen lapsen kanssa.
Ällöttää kun täällä aina mollataan omia vanhemia, Isovanhempia, Appivanhempia ja ylipäätään iäkkäämpiä ihmisiä. Mitä teille oikein on lapsuudessa kotona opetettu? Kunnioita vanhempia ihmisiä?
Kunnioitus pitää ansaita, oli sitten nuori tai vanha.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kukaan järkevä ihminen tuollaista tee. Miksi tällä palstalla anopit ovayt aina täysiä idiootteja?
Kiitos, yksi idiootti ilmoittautuu. Hoidan usein kolmea lapsenlastani 6,5 ja 4 v ja en ole heitä ikinä jättänyt yksin pihalle. Kokonaan aidattu piha, ja omat vanhemmat kyllä antavat heidän olla keskenään ja yksinkin, mutta katson kyllä, että toisten lapsista pitää pitää parempaa huolta, koska joutuu vastaamaan muillekin kuin itselleen.
t. idioottianoppi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että tulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Sukupolvikysymys, ennen pidettiin ihan normaalina. Ei se nykyinenkään ajattelutapa välttämättä huonompi tai parempi ole kuin vanhempi, ainoastaan erilainen.
Ennen hukkui ja kuoli tapaturmaisesti enemmän lapsia. Nykyään on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että tulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Sukupolvikysymys, ennen pidettiin ihan normaalina. Ei se nykyinenkään ajattelutapa välttämättä huonompi tai parempi ole kuin vanhempi, ainoastaan erilainen.
On se sukupolvikysymys, mutta huonommuus ja paremmuus ei ole tässä asiayhteydessä mikään mielipidekysymys. Lasten tapaturmaiset kuolemat olivat ennen huomattavan yleisiä, toisin kuin nykyään. Esim. alle 15-vuotiaiden tyttöjen tapaturmakuolleisuus on laskenut 1970-luvun alun liki 20 %:sta lähes nollaan.
Se on selvä että enämpi vahtimalla turvallisuuskin jonkunverran paranee. Kun valitaan paremmuuden mittariksi ainoastaan turvallisuus, saadaan tietysti tulokseksi että turvallisuutta lisäävät toimenpiteet ovat aina "parempia" kuin muut vaihtoehdot. Tämä on kuitenkin eräänlainen kehäpäätölmä, ja kertoo lähinnä mittariston asettajan omasta arvomaailmasta. Ennen varmaan mietittiin enämpi muita näkökulmia kuin turvallisuutta (turvallisuuden maksimointi kaikessa on aika uusi ilmiö), ja tällöin päädytään/päädyttiin mahdollisesti eri lopputulokseen.
Olen itse 50v. ja en antaisi itseäni vanhemmille sukulaisilleni lastani koskaan hoitoon.
Lapseni ovat siis teinejä jo.
Täti vei maaliskuun lopulla 3v. pojan jäälle vaikka kielsin. No ei poika tullut takaisin pyynnöstä ja täti selitti että oli siellä pilkkijöitä. No miksei se punkero hakenut lastani sitten, tais pelottaa ettei jää kestä.
Kerran äitini tuli meille ja jätti ulko-oven auki. Piti kuulemma tuulettaa ja minä makkarissa nukuttamassa poikaa ja poika lähti makkarista ja karkasi ulos. Minä perässä ja vilkas risteys talon vieressä.
Mulle tuli aikanaan selväksi että hoidan itse lapseni ja en vieläkään luota kehenkään vaikka lapseni on 12 ja 14v. Etenkin vanhemman kohdalla tosi varovainen, kun jakeluun ei mene että ei voi tehdä kaikkea mitä terveet lapset voi tehdä. Hällä lievä kehitysvamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että tulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Sukupolvikysymys, ennen pidettiin ihan normaalina. Ei se nykyinenkään ajattelutapa välttämättä huonompi tai parempi ole kuin vanhempi, ainoastaan erilainen.
On se sukupolvikysymys, mutta huonommuus ja paremmuus ei ole tässä asiayhteydessä mikään mielipidekysymys. Lasten tapaturmaiset kuolemat olivat ennen huomattavan yleisiä, toisin kuin nykyään. Esim. alle 15-vuotiaiden tyttöjen tapaturmakuolleisuus on laskenut 1970-luvun alun liki 20 %:sta lähes nollaan.
Se on selvä että enämpi vahtimalla turvallisuuskin jonkunverran paranee. Kun valitaan paremmuuden mittariksi ainoastaan turvallisuus, saadaan tietysti tulokseksi että turvallisuutta lisäävät toimenpiteet ovat aina "parempia" kuin muut vaihtoehdot. Tämä on kuitenkin eräänlainen kehäpäätölmä, ja kertoo lähinnä mittariston asettajan omasta arvomaailmasta. Ennen varmaan mietittiin enämpi muita näkökulmia kuin turvallisuutta (turvallisuuden maksimointi kaikessa on aika uusi ilmiö), ja tällöin päädytään/päädyttiin mahdollisesti eri lopputulokseen.
Ei ennen mitään näkökulmia mietitty vaan tehtiin töitä eikä ollut aikaa katsella koko ajan lasten perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että btulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Sukupolvikysymys, ennen pidettiin ihan normaalina. Ei se nykyinenkään ajattelutapa välttämättä huonompi tai parempi ole kuin vanhempi, ainoastaan erilainen.
On se sukupolvikysymys, mutta huonommuus ja paremmuus ei ole tässä asiayhteydessä mikään mielipidekysymys. Lasten tapaturmaiset kuolemat olivat ennen huomattavan yleisiä, toisin kuin nykyään. Esim. alle 15-vuotiaiden tyttöjen tapaturmakuolleisuus on laskenut 1970-luvun alun liki 20 %:sta lähes nollaan.
Se on selvä että enämpi vahtimalla turvallisuuskin jonkunverran paranee. Kun valitaan paremmuuden mittariksi ainoastaan turvallisuus, saadaan tietysti tulokseksi että turvallisuutta lisäävät toimenpiteet ovat aina "parempia" kuin muut vaihtoehdot. Tämä on kuitenkin eräänlainen kehäpäätölmä, ja kertoo lähinnä mittariston asettajan omasta arvomaailmasta. Ennen varmaan mietittiin enämpi muita näkökulmia kuin turvallisuutta (turvallisuuden maksimointi kaikessa on aika uusi ilmiö), ja tällöin päädytään/päädyttiin mahdollisesti eri lopputulokseen.
Ei ennen mitään näkökulmia mietitty vaan tehtiin töitä eikä ollut aikaa katsella koko ajan lasten perään.
Näin se meni mutta munkin äiti asui maaseudulla. Aika turvassa siellä jo pieni lapsi oli. Huolettomia koko pieni suku . Mutta kun tän tietää niin en lapsiani heidän hoivaan koskaan antanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin niillä viikonloppuvieraina ja anoppi halusi ulkoilla lapsen kanssa, minä laittelin sisällä ruokaa sillä aikaa. Jonkin ajan kuluttua kuulin, kun ovi kävi ja luulin, että tulivat molemmat sisälle käymään vessassa. No anoppi olikin käynyt siellä vessassa yksin, tuli sieltä mulle kertomaan kuinka lapsi halusi kuulemma olla vähän yksin pihalla.
Aitaamaton piha, vieressä metsää ja toisella puolella autotie. Kyllä kylmäsi :(
Sukupolvikysymys, ennen pidettiin ihan normaalina. Ei se nykyinenkään ajattelutapa välttämättä huonompi tai parempi ole kuin vanhempi, ainoastaan erilainen.
On se sukupolvikysymys, mutta huonommuus ja paremmuus ei ole tässä asiayhteydessä mikään mielipidekysymys. Lasten tapaturmaiset kuolemat olivat ennen huomattavan yleisiä, toisin kuin nykyään. Esim. alle 15-vuotiaiden tyttöjen tapaturmakuolleisuus on laskenut 1970-luvun alun liki 20 %:sta lähes nollaan.
Se on selvä että enämpi vahtimalla turvallisuuskin jonkunverran paranee. Kun valitaan paremmuuden mittariksi ainoastaan turvallisuus, saadaan tietysti tulokseksi että turvallisuutta lisäävät toimenpiteet ovat aina "parempia" kuin muut vaihtoehdot. Tämä on kuitenkin eräänlainen kehäpäätölmä, ja kertoo lähinnä mittariston asettajan omasta arvomaailmasta. Ennen varmaan mietittiin enämpi muita näkökulmia kuin turvallisuutta (turvallisuuden maksimointi kaikessa on aika uusi ilmiö), ja tällöin päädytään/päädyttiin mahdollisesti eri lopputulokseen.
:DDDD
Ja vielä heh. Mitähän näkökulmia luulet olleen ennen mietinnän alla? Se oli kuule niin, että töitä oli tehtävä ja paljon. Ei siinä joudettu lapsia silmällä pitämään. Vanhimmat lapset katsoi nuorempien perään, jos hyvä säkä kävi. Siinä se.
Ennen oli paljon turvallisempaa.Ainakaan mun äidin kotona ei ollut pelkoa hukkua eikä jäädä auton alle.
Minunkin anoppini mielestä 2 v ja 4 v lapset olisivat pärjänneet ilman valvontaa mökkirannassa.
Olin kauhea ihminen kun jäin rantaan valvomaan lapsia enkä osallistunut risutalkoisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on selvä että enämpi vahtimalla turvallisuuskin jonkunverran paranee. Kun valitaan paremmuuden mittariksi ainoastaan turvallisuus, saadaan tietysti tulokseksi että turvallisuutta lisäävät toimenpiteet ovat aina "parempia" kuin muut vaihtoehdot. Tämä on kuitenkin eräänlainen kehäpäätölmä, ja kertoo lähinnä mittariston asettajan omasta arvomaailmasta. Ennen varmaan mietittiin enämpi muita näkökulmia kuin turvallisuutta (turvallisuuden maksimointi kaikessa on aika uusi ilmiö), ja tällöin päädytään/päädyttiin mahdollisesti eri lopputulokseen.
:DDDD
Ja vielä heh. Mitähän näkökulmia luulet olleen ennen mietinnän alla? Se oli kuule niin, että töitä oli tehtävä ja paljon. Ei siinä joudettu lapsia silmällä pitämään. Vanhimmat lapset katsoi nuorempien perään, jos hyvä säkä kävi. Siinä se.
Eli toisinsanoen turvallisuutta tärkeämpi arvo oli lasten valvomiseen käytetyn ajan minimointi. T'ällä mittarilla tietty se on "parempi" ratkaisu että ei valvota niitä lapsia niin paljoa, vaikka turvallisuus siitä hieman kärsiskin.
Meillä kävi näin, tyttären poika oli muistaakseni 2v ja oli mulla hoidossa ja puhelin soi . Silloin oli pöytäpuhelimet ja joku huusi minua puhelimeen, olimme ulkona ja minun anoppi istui kiikussa . Sanoin anopille katso poikaa sen aikaa ,kun käyn puhelimessa . Meillä oli poltettu puutarha jätettä edellisenä päivänä joten nuotion pohja oli vielä lämmin, kun tulin takaisin lapsi oli mennyt nuotion lähelle kaatunut itki siellä . Anoppi istui kiikussa eikä ollut huomannut mitään, onneksi ei pojan kädet palanneeet.
On se sukupolvikysymys, mutta huonommuus ja paremmuus ei ole tässä asiayhteydessä mikään mielipidekysymys. Lasten tapaturmaiset kuolemat olivat ennen huomattavan yleisiä, toisin kuin nykyään. Esim. alle 15-vuotiaiden tyttöjen tapaturmakuolleisuus on laskenut 1970-luvun alun liki 20 %:sta lähes nollaan.