Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kerro kokemuksesi 1,5 vuoden ikäerosta

doschi
12.03.2016 |

Kuulisin mielelläni vanhempien kokemuksia ja vinkkejäkin, kun lapsilla on 1,5 vuoden ikäero! Meidän pienokaisille tulee 1v 5kk ikäeroa, ja kakkosen syntymän jälkeinen jaksaminen jännittää. Ihanaa että esikoinen saa leikkikaverin, mutta varmasti alkuun aikamoinen kaaos :D

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ryhtyisi tietoisesti tuohon, mutta tiedän monia jotka "käytännöllisyyssyistä" tekevät noin. Mitä iloa on tehdä lapset samaan syssyyn, kun se polttaa ihan loppuun. Kahden tai saati monen pienen lapsen kanssa voi olla todella rankkaa. Myös huomion jako tasapuolisesti kärsii.

Vierailija
2/7 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmeisesti tässä kysyttiin kokemuksia ja vinkkejä, eikä mielipiteitä ihmisiltä jotka eivät ole tilanteessa olleet. Onko sinulla, kommentoija, lapsia 1,5 vuoden ikäerolla? Ei ainakaan vaikuta siltä, koska et kertonut omakohtaisia kokemuksia.

"Mitä iloa on tehdä lapset samaan syssyyn, kun se polttaa ihan loppuun." on ylipäätään uskomaton kommentti, ikäänkuin sama pätisi kaikkiin perheisiin väistämättä. 

Aloittajalle vastaukseksi, itsellä lapset 1,5 vuoden ikäerolla, enkä missään vaiheessa ole palanut loppuun. Meillä arki on ollut oikein sujuvaa ja mukavaa, ja lapsemme ovat onnellisia leikkikaverista. Me vanhemmat olemme myös tyytyväisiä, että meitä lykästi ja saimme kaksi lasta näin pienelle ikäerolla. Suosittelen! :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsilla ikäeroa 1 v 4 kk. Vauva-aika oli rankkaa enkä muista tuosta ajasta kauheasti. Tiesin kuitenkin täysin mihin olin ryhtymässä joten ei tullut yllätyksenä. Kaksi melko samanikäistä oli toisaalta helppo hoitaa, koska vuorokausirytmi ja kiinnostuksen kohteet olivat samanlaiset. Alkoi helpottaa kun ikää 3- ja 4- vuotta ja sen jälkeen ikäerosta vain positiivista sanottavaa. Pojat on parhaita kavereita ja ovat hyvä tiimi. Aina on leikkikaveri kotona ja touhuavat paljon omia juttujaan. En ole vielä koskaan kuullut lausetta "mulla ei ole mitään tekemistä".

Vierailija
4/7 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ikäeroa 1v10kk, eli pari kuukautta enemmän. Alkuun oli hieman mustasukkaisuutta, mutta se jäi pian pois. Arki rullaa hyvin, sanoisin että on paljon kevyempää kuin esikoisen vauva-aikana. Tuplarattaat on meillä olleet todella iso apu, en tiedä miten pärjöisin ilman.

Vierailija
5/7 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on kokemuksia sisaruksista 1,5v ikäerolla.

1,5v nuorempaan pikkuveljeen on välit poikki. Ei olla keskusteltu yhtä ainutta lausetta kuudennen luokan jälkeen ja tuskin tullaan keskustelemaan. Muistan, että me ollaan aina riidelty. Aina. Nykyään ei toisin tehdä sitäkään, koska ei puhuta toisillemme.

1,5v vanhempaan isoveljen välit on sitten päinvastoin. Voidaan puhua aivan kaikesta ja tullaan toimeen keskenämme.

3v nuorempaan pikkusiskoon on samanlaiset välit.

6v nuoremman pikkuveljen kanssa lähes yhtä huonot välit mitä toisen pikkuveljen kanssa.

Sitten minulla on vielä 9v vanhempi isosisko, jonka kanssa minulla on todella hyvät välit. Ihankuin ikäeroa ei edes olisi. Puhutaan aivan kaikesta ja nähdään aktiivisesti.

En ole ikinä ymmärtänyt tätä ikäero-juttua. Ei se ikä ole se juttu, jonka perusteella sisarukset tulee toimeen, tai ei tule, vaan se on ihan ihmiskohtaista. Jooh, ehkä 3v vs. 10v ikäerolla on suurempi todennäköisyys, että pienemmällä ikäerolla sisaruksista tulee läheisiä, mutta ei se mikään tae ole. Pahimmat miettii kuukausien pohjalta, mikä olisi paras sisarussuhteelle. Ei näin.

N18

Vierailija
6/7 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

1,5 vuotta ikä ero a on liian paljon !!1111

kuolemam tuomiom

t elämän koulun pedo hunt teri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tasan puolitoista vuotta ikäero, jopa päivän tarkkuudella. 

Kummatkin poikia. Vauva-ajan jälkeen toki paljon seuraa toisesta toiselle leikeissä, mutta tappelivat kyllä myös hurjan paljon. 

Se oli rasittavaa! Mutta näinhän ei välttämättä ole. En tiedä, mikä meidän perhedynamiikassamme sai aikaan tämän tilanteen. 

En kuitenkaan puhusi missään kohden mistään loppuunpalamisesta, sellaisia hermokohtauksia nyt joskus tuli valitettavasti niin minun kuin miehenikin kohdalla.