Lue keskustelun säännöt.
Säälittää nuo maanviljelijät. Saivat vaan enemmän paskaa niskaansa
11.03.2016 |
Ilmanlaatukin kuulemma huononi Helsingissä, kun raskaat renkaat rouhivat hiekkaista asfalttia.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Traktorien päästöt heikensi ilmanlaatua.
Kyynel. Tuo sinun vinkumisesi aiheuttaa moninkertaisen ilmanlaadun heikkenemisen verrattuna traktoreihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuvasti argumentoidaan sillä että pitäisi ottaa selvää tai laskea oikeita asioita tai yms. Siltikään ei vahingossakaan esitetä itse ensimmäistäkään faktaa tai laskelmaa tai muutakaan oikeaa tietoa.
Aika tyypillistä trollausta. Tarkoitus on saada vastapuoli tuhlaamaan aikaa samalla kun itse huidellaan argumenttia vasemmalla kädellä.
Pitäähän sitä tukia saada että saa ostettua hienomman, uudemman ja isomman traktorin kuin naapurilla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen joka vinkuu "kun ne traktorit on kalliita, miten voi olla varaa" ja "tuet pois" Voisi pistää pariksi vuodeksi pyörittämään maitotilaa. Väitän että kyllä kummasti ääni muuttuisi kellossa.
Olishan se varmasti hienoa tulevaisuudessa mennä syömään ravintolaan jossa olisi tarjolla vain australiasta tai muualta euroopasta rahdattua lihaa, josta ei tiedä onko se geenimanipuloitua tai ylipäätään syömäkelvotonta enää matkattuaan melkoisen matkan Suomeen... Samoin kasvikset, kaikki olisi lannoitettu ties millä, joka paikassa kun laadunvalvonta ei ole ihan Suomen luokkaa..
Ai valvonta ?
Ruotsissa on tilastojen mukaan paljon enemmän salmonellaa kuin Suomessa johtuu vaan siitä että Suomessa pimitetään näitä tapauksia.
Eräs rehutehtaalla työskennellyt kertoi että tapauksia pimitetään.
Miten salmonellan voi pimittää? Kyllä se aika äkkiä näkyy terveyskeskuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäähän sitä tukia saada että saa ostettua hienomman, uudemman ja isomman traktorin kuin naapurilla on.
Keskimääräisen maitotilan alle 40 000 euron tukisummalla ei saa hienompaa, uudempaa tai isompaa traktoria. Siksi ko. rahalla ostetaan karjalle rehua, maksetaan eläinlääkärille palkkiot tarkastuksista, maksetaan tilitoimistolle kirjanpidosta ja korjataan koneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä hehtaarista saa satoja euroja.
Ei muitakaan yrittäjiä tueta.
Eikö tueta? Mikä tämä uutinen sitten on?
http://yle.fi/uutiset/yritystukiin_lahes_miljardi_euroa__viking_line_ku…
Sen takia monet viljelijät muuttavat metsät ja jopa suotkin peltoalaksi että saa nostettua lisää tukia vaikka oikeasti mitään tarvetta näille pelloille ei ole. Ylimääräiset rehut ajetaan sitten jonnekin metsään pilaantumaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä hehtaarista saa satoja euroja.
Ei muitakaan yrittäjiä tueta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole tarkkoja laskelmia esittää koska en hoida kirjanpitoa, sen tekee mieheni joka on yrittäjä veljensä kanssa. Enkä pääse nyt mistään tarkistamaan. Itse käyn töissä tilan ulkopuolella, joten palkkani ansiosta pärjätään hyvin. Nettotulot maitotilalta vuodessa ovat keskimäärin 30 000. Menoja on useiden kymppitonnien edestä vuodessa ja jos jotain yllättävää tapahtuu niin sitten tietysti enemmän, esim. kalustoa särkyy tai rehun tms. hinta nousee. Olen aika uusi tässä hommassa joten asiantuntija en ole.
Vierailija kirjoitti:
Miksi verorahoista täytyy maksaa maatalouteen uusimmat koneet? Miksei ne vanhat ja hyvin korjattavissa olevat traktorit kelpaa? (Ei sentään tartte työhevosella mennä)
Miksi on oltava täysautomaattinen navetta? Miksei tehdä fyysistä työtä siellä?Ja jos jollainbon pelkkää viljelyä, eikä eläimiä (eikä muuta työpaikkaa), on se minusta aika laiskalla työllä tienattua rahaa. Suomessa kun ei ole kuin yksi satokausi.
Näin ajattelen minä, joka olen aina asunut (suomalaisittain) suuressa kaupungissa. Korjatkaa toki!
Kyllä ne vanhat koneet on käytössä niin pitkään kuin mahdollista, mutta myös maataloudessa aika on rahaa. Jos traktorin voima ei riitä vetämään nykyaikaisia koneita, kuluu pellon muokkaamiseen ja kylvöön paljon enemmän aikaa kuin tehokkailla laitteilla. Ennen tilakooksi riitti 30 hehtaaria, sillä eli 60-luvulla aika mukavasti ja pärjäsi yhdellä traktorilla. Nyt 130 hehtaaria alkaa olla siinä ja siinä, riittääkö siitä elannoksi ja silti keväällä on edelleen vain tietty määrä päiviä, jolloin pellolle ennättää mennä (liian varhain ei voi kylmään maahan kylvää, liian myöhään jää satokausi lyhyeksi eikä ole syksyllä puitavaa).
Täysautomaattista navettaa ei ole vielä keksittykään, kyllä siellä on edelleen paljon fyysistä työtä. Lantakone kolaa lannat pois ja robotti tai lypsyasema hoitaa lypsyn, mutta ei se muu työ minnekään katoa. Jos 20 lypsävää tuottaa päivässä maitoa 700 litraa ja saat litrasta 35 senttiä, niin voit kirjata tulopuolelle 245 euroa. Työvaltaisessa navetassa käytät noin 12 tuntia lypsyyn, lannanluontiin, ruokkimiseen jne. ja tuosta summasta sinulle jää käteen ehkä noin 70 e, jos et tarvitse eläinlääkäriä eikä ole velkoja. Jos lypsyssä on 60 lehmää ja lypsyn tekee robotti, saat meijeristä 735 euroa, työaikaa kuluu saman verran, mutta voit sen fyysisen lannanluonnin sijaan keskittyä tuotoksen parantamiseen tähtäviin toimiin (ruokintasuunnitelma), eläinten terveyden tarkkailuun jne.
Suomessa ei taida olla yhtäkään viljanviljelijää, joka ei sen ohessa tekisi jotain muuta työtä joko pää- tai sivuhommina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen takia monet viljelijät muuttavat metsät ja jopa suotkin peltoalaksi että saa nostettua lisää tukia vaikka oikeasti mitään tarvetta näille pelloille ei ole. Ylimääräiset rehut ajetaan sitten jonnekin metsään pilaantumaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä hehtaarista saa satoja euroja.
Ei muitakaan yrittäjiä tueta.
Mitkä ihmeen ylimääräiset rehut? EU-säädösten mukaan myös rehuksi kelpaamaton sato on pellolta puitava (esimerkiksi runsaan sateen mädättämä) eikä mitään kaupunkilaisten ihastelemia katokorvauksia saa, ellei tilan pelloista riittävän suurelta osalta sato tuhoudu. Silloinkin omavastuu on 30% eikä sitä loppua kokonaan korvata. Yleensä korvaus on satasia hehtaarilta.
Kiitos selventävistä vastauksista maalaisilta. Itse kun olen aina asunut kaupungissa. Jotenkin vaan on nuo täysautomaattinavetat tuntuneet tuhlaukselta. Ennen kunnihan käsin lypsettiin. Ja sitten nuobuudet koneet kaikilla omat. Usassa kun on ammattikunta, joka käy puimassa monilla tiloilla koneillaan, niin miksei kyläisille riitä yhteiskoneet.
Mutta silti vastauksenne olivat selventäviä. Itse olen vaan asunut Tusussa ja Tampereella ja ihaillut lehmiä laitumella Aitolahdessa. Käyvätnlypsyllä yhdessä tiettyinä aikoina, kun maajussi ne hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa selvää maataloustukien tarkoituksesta ennen kuin vingutte! Eipä tule meidänkään keskikokoisella maitotilalla enempää kuin 30 000 e vuodessa tuloa. Tämä johtuen siitä että mitään suuria investointeja ei ole lähivuosina tehty, muuten olisimme kusessa.
Kuinka moni teistä valittajista työllistää välillisesti tuhansia ihmisiä ja on töissä 24/7?
Ihan hyvin tuolla elää. Jos haluaa enemmän, pitää investoida tuotannon lisäämiseen. Ilmeisesti pidät positiivisena asiana sitä, että ette niin tee. Ette työllistä välillisesti ettekä välittömästi ketään, ellette sitten palkkaamalla suoraan ulkopuolista henkilöä. Ette ole töissä 24/7, vaan n. 3 tuntia aamuin illoin. Joskus tulee ylimääräistä hommaa, mutta niin on joka alalla. Yrittäjillä varsinkin. Jotain rajaa uhriutumiseen.
Maitotilat työllistävät välillisesti yli 20 000 suomalaista, mm. kuljetusyrittäjä, kauppaa ja elintarviketeollisuutta.
Maitotilalla ollaan töissä vähintään kahdeksan tuntia päivässä, vuoden jokaisena päivänä. Lomaa on vuodessa 23 päivää. Toukokuusta lokakuuhun on lisäksi peltotyöt.
Ei ole tarkoitus olla marttyyri, jokainen työ on tärkeä. Ihmisillä on edelleen väärää tietoa ja luuloja maataloustuista. Itse haluaisin viljeljänä eroon tukihelvetistä ja palkan myymistäni tuotteista. Se ei vaan onnistu! Jos maataloustukia ei olisi, ihmisillä ei olisi varaa ostaa suomalaista ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hellsinkiläisten huono ilman laatu on heidän omaa ansiotaan.
Hei mummeli, sanaa bönde ei ole olemassa, taisit tarkoittaa pondeä. Ja pöndellä ei muuten kuvailla ihmisiä, vaan paikkaa maalla.