Olen rakastunut toiseen miehen ja ihan helvetin ahdistunut

Tilanne on se, että olen pikkuhiljaa rakastunut toiseen mieheen. Tätä on ollut ilmassa yli vuoden. Pikkuhiljaa tunteeni on syventyneet ja ahdistus ottanut minussa enemmän valtaa- Päivä päivältä minulla on tunne, etten kuulu tähän nykyiseen liittoon. En, vaikka kaikki meillä on päällisin päin ihan hyvin.
Yhteistä taivalta takana pian 20 vuotta, lapsia, oma koti ja oikeastaan kaikki ulkopuolisen silmään ihan hyvin.
Minä vain en tunne miestäni kohtaan enää muuta kuin korkeintaan kaveruutta. Yhteiset hommat sujuu, onhan niitä viilaistu ja harjoiteltu pieni ihmiselämä. Käydään kaupassa lauantaina, suunnitellaan lasten harrastuksia, korjaillaan taloa, käydään töissä...

Mutta en tunne sellaisia tunteita enää...sellaisia tunteita joita oli ennen. Kaipaan joka hetki tätä toista miestä. Varattua miestä jota en koskaan tule saamaan.
Olen yrittänyt katsoa asiaa niin monelta kannalta, miettinyt pääni puhki, itkenyt yöt, valvonut ja kärsinyt.
Oma mieheni ei tiedä tästä pääni sisäisestä kakofoniasta mitään. Itken silmät päästäni suihkussa.

En näe mitään järkeä hajottaa lapsilta kotia mutta elän koko ajan puolikasta elämää. Rakastamani mies on muualla ja sydämeen koskee koko ajan päivä päivältä enemmän...Onko loppuelämäni tälläistä?