Riita teinin valinnaisaineista
14-vuotiaan on tähän aikaan valittava koulussa valinnaisaineet. Hänellä on neljänneltä luokalta asti ollut A2-kieli, joten hänen olisi nyt valittava 2 pitkää ainetta (jatkuvat yläasteen loppuun) ja 1 lyhyt (kurssi kestää vain yhden jakson).
Meille on tullut aivan valtava riita siitä, mitä aineita tyttö valitsee. Olen yläasteen alusta toivonut, että lapsi valitsisi matemaattiset aineet ja jonkin toisen hyödyllisen kielen, kuten venäjän tai espanjan, mutta tyttö ilmoitti ottavansa pitkiksi valinnaisiksi kuvataiteen ja käsityön. Siis turhimmat aineet koko peruskoulussa! Lyhyeksi valinnaiseksi suunnittelee musiikkia, eli kolmas pilipaliaine suunnitelmissa.
Haluaisin tyttärelleni paikan hyvässä lukiossa ja hyvän koulutuksen. Lääkikseen, oikeustieteelliseen yms. tarvitsee kaikkiin pitkää matikkaa ja esim. venäjä nyt on työnhaun kannalta hyödyllistä.
Tyttö huutaa, että asia on hänen päätöksensä eikä kuulu minulle, mutta pelkään teinin tekevän valintoja, joita katuu myöhemmin. Teinin mukaan hän inhoaa matematiikkaa ja fysiikkaa, eikä edes harkitse matemaattisia aloja ammatikseen. Niin, mutta se mielipide voi tässä muutaman vuoden aikana vielä muuttua...
Onko teillä samanlaista taistelua nuorten valinnaisaineiden kanssa? Miten mun pitäisi oikein toimia?
Kommentit (78)
Sinänsä ymmärrän, että tarkoitat hyvää, mutta valinnaisaineet kyllä oikeasti ovat tyttären oma päätös. Miksi ihmeessä hän valitsisi aineen, joka jatkuu hänellä muutenkin (lukioon asti), ja josta ei edes pidä? Paljon järkevämpää on ottaa valinnaisiksi aineita, joista tykkää ja jotka kokee omaksi jutukseen.
Anna nuoren päättää! Ei hänestä pakottamalla lääkäriä tule. Myöskään peruskoulun valinnaisaineet ei poissulje vaihtoehtoja tulevaisuudesta.
Miksi kutsut kuvataidetta, käsitöitä ja musiikkia "pilipaliaineiksi"? Ne ovat kouluaineita siinä missä matikka ja fysiikkakin, ja vaativat paljon enemmän luovuutta ja taiteellista älyä kuin ns. pänttäysaineet. Olisit ylpeä, että teini on löytänyt oman juttunsa.
Mikähän hourupää sinä oikein olet ja mistä olet repinyt nuo tietosi siitä, että oikeustieteissä tai kauppatieteissä tarvittaisiin johonkin pitkää matikkaa? Kumpikaan aine ei ensinnäkään ole ehkä kauppatieteen laskentatoimea lukuunottamatta erityisen matemaattinen ja lyhyellä matikalla pärjää aivan mainiosti.
t. yo-opiskelija
Opiskele itse ja anna tytön opiskella mikä kiinnostaa. Tuollaiset natsivanhemmat on kauheita
Yliopistoon ei haeta peruskoulun valinnaisilla aineilla. Jos tyttö muuttaa mieltään parissa vuodessa, hän ehtii kyllä lukea lukiossa pitkän matematiikan. Eikä tarvitse olla käytynä mitään valinnaista matematiikkaa, ihan normiälli riittää. Anna lapsen toteuttaa itseään, hän ei ole sinä.
Se, mitä tyttäresi valitsee on täysin hänen oma asiansa ja päätöksensä. Sinun haluamillasi ja tykkäämisilläsi ei ole mitään väliä. Tyttö on selvästi kiinnostunut luovista aloista. Kuulostat aivan tyranniäidiltä, joka odottaa juuri että lapsestaan tulee joku lääkäri tai juristi.
Se asia ei sinulle kuulu, ja jos tyttäresi haluaisikin lähteä lääkikseen niin ei siihen vaikuta mitkään yläasteella otetut valinnaiset kurssit.
T 19-v, sain päättää itse mitä haluan, onneksi!
Valinnaisilla aineilla ei ole mitään merkitystä. Yläasteen kielenopetus on vähän heikkolaatuista, jos pakotat lapsesi ottamaan kielen hän ei tule sitä omatoimisesti opiskelemaan ja tuskin saa siitä mitään irti. Otin itse jonkun matematiikan syventävän ja rehellisesti, se oli vähän sellaista nörtteilyä, kevennystä viikkoon. Eikä valmistanut lukioon mitenkään erityisesti. Suosittelen että annat tytön valita valinnaisensa, näillä valinnaisilla ei ole mitään merkitystä hänen tulevaisuutta ajatellen. Lapsellesi voisi olla mukavaa että luottaisit hänen arvostelukykyynsä.
Mee itse lääkikseen ja toteuta unelmas. Älä lasta kiusaa. Karmea äiti olet!
Voi luoja. Anna teinin päättää.
Mun valinnaisaineet oli kotitalous, kuvaamataito ja käsityö. Samat siskolla. Siskosta tuli lääkäri, minusta kuviksenope.
Se on sun lapsen elämä. Sinä oot eläny jo oman elämän omine valintoinesi.
Tuli oikein kylmät väreet kun tuota luki. Pilipaliaineiksi vielä nimittelet lapsen lempiaineita. Oikea mother from hell. Jätä lapsesi rauhaan ja rohkaise häntä tekemään omat valintansa.
Yläkoulun valinnaisilla ei ole mitään väliä. Jos haluat tukea lapsen mahdollisuuksia johonkin luettelemistasi ammateista, niin annat hänen valita juuri haluamansa aineet. Silloin on joku mahdollisuus, että teidän välinne JA opiskelumotivaatio pysyvät yllä edes sinne toiselle asteelle asti.
Haluaisin vielä lisätä, että mikä tarve vanhempien on yrittää toteuttaa saavuttamatta jääneitä haaveitaan lapsiensa avulla? Vai oletko vain katkera ettet itse opiskellut näille aloille? Varmaankin vastaat ajatelleesi lapsen parasta, mutta mieti mikä on oikeasti lapsellesi parasta. Mielekäs työ, ehkä pienemmällä arvostuksella ja palkalla vai työ jota inhoaa miellyttääkseen sukuaan? T:nro 8
En ymmärrä näitä vanhempia joiden mielestä he voivat päättää valinnaisaineet ja lukion/amiksen teinin puolesta. Onneksi omat vanhemmat eivät puuttuneet, vaan kysyin heiltä jopa neuvoa mitä kannattaisi ottaa, kun en itse osannut päättää valinnaisaineita. Taisivat sanoa, että valitse mistä itse pidät eniten. Anna lapsesi seurata omaa polkuaan, olisit valinnut itsellesi aikoinaan mieleisen.
Vierailija kirjoitti:
Provo
Toivottavasti!
Tää on helppoa, annat nuoren itse päättää. Jos hän joutuu väkisin otttamaan jotain mitä ei halua, niin kuinka paljon luulet sen kiinnostavan. Nyt äipälle valoja päälle.
No, mä antaisin valita itse - jos ei ole motivoitunut niin väkisin ei opi. Ja nuo valinnaiset kuitenkin on ne yläasteen ainoat "pilipalit"... Itse tosin kävin myös kuvataidepainotteisen lukion ja olen nyt hammaslääkäri. Ei ne kuviksen kurssit sitä mitenkään estänyt. Ja jos et pysty antamaan periksi, niin miten olisi kompromissi - tyttö valitsee itse toisen pitkän ja lyhyen valinnaisen ja toisesta koitatte sopia yhdessä?
Vaikka nuoren mieli voikin muuttua, niin itse antaisin tehdä omat valintansa. :) Itse luin valinnaisena näitä "pilipali"-aineita, ja reaaleita. Matemaattiset aineet eivät ikinä kutsuneet ja pakottaminen niitä lukemaan ei tuo hyötyä, ellei lapseltasi löydy tahtoa. Itse olin aivan susihuono näissä aineissa. Silti luen tällä hetkellä kansainvälistä lakia ulkomailla. :) 14-vuotias on nuori, anna hänen etsiä itseään; tämä ei tarkoita huonoa menestystä tulevaisuudessa.
Olisit itse opiskellut lääkäriksi, jos ei pidä matematiikasta niin ei sit. Olisko hyvä kompromissi esim. reaaliaineet, joista tyttö pitää?