Mikä on paras ja tehokkain masennuslääke?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen se, joka vastasi kanssasi samaan aikaan tuon liikunta-vastauksen. Ymmärrän, että masennus on oikea sairaus mahdollisesti vakavilla seurauksilla, eikä tarkoituksenani ole sitä millään tavalla vähätellä. Mutta on tutkittu asia, että masennuslääkkeet eivät ole tehokkaita. Ap on jo saanut tärkeän avun, joka on terapia. Liikunnan on todettu olevan vähintään yhtä tehokas apu kuin masennuslääkkeet, jollei tehokkaampi. Liikunta ja terapia yhdessä ovat tehokkain apu masennukseen. Ja liikunnalla en nyt tarkoita jotain fitness-mimmiksi ryhtymistä, vaan esim. kevyitä kävelylenkkejä ja ulos/metsään lähtemistä. Tärkeintä on, että saisi itsensä aluksi edes hetkeksi ulos ja löytäisi elämästä jotain, mistä saisi edes pientä nautintoa. Minusta ei kuulosta siltä, että ap olisi niin pahasti masentunut, että tämä olisi täysin mahdoton ajatus. Voin toki olla väärässäkin. Tsemppiä ap:lle!

Liikunta on hyvä, mutta jos kysytään lääkettä, niin minusta olisi kiva lukea niitä vastauksia, jotka vastaavat siihen. Kaikki varmaan tietää, että liikunta toimii, mutta jos ihminen on niin masentunut, kuten esim minä nyt (en ole ap) että en halua juurikaan olla seisallani, niin liikunta on ihan mahdoton ajatus. Minulla sattuu kaikkiin niveliin ja lihaksiin ja elimistö tuntuu lyijynpainavalta. Joka päivä mietin kuinka voisin päästä pois ja onneksi myös sitä kuinka voisin tämän parantaa. Masennus sairastuttaa ihmisen fyysisesti ja siihen perustuu ajatus, että fyysisesti sitä voi myös parantaa. Mutta pitää olla tarpeeksi terve siihen. Sen jälkeen, kun alkaa elimistö toimimaan ja jaksaa jo tehdä jotain muutakin, niin liikunta voi olla hyvä apu paranemisessa. Liikunta auttaa suojaamaan, ettei uudelleen masennu.

Siihen saakka, minäkin mielelläni lukisin ihmisten kokemuksia lääkkeistä. Minä olen kokeillut varmaan kaikki mahdolliset. Paras on ollut sepram, mutta sain siitä niin pahoja sivuoireita, että piti heti lopettaa. Nyt vain olen ja koitan selvitä iltaan saakka, kun pääsee nukkumaan.

Mikäli olet kokeillut lääkkeet, miks et kokeile sähköshokkihoitoa (ECT)? Se tehoaa 80%:lle masentuneista ja on erittäin paljon tehokkaampi kuin lääkkeet.

Minulla on aika epäileväinen asenne sähköshokkihoitoa kohtaan. Olen erään ystäväni hoidon nähnyt, enkä samaa halua itselleni. En halua menettää lapsuusmuistojani, vaikka siellä niitä pahoja onkin, mutta myös paljon hyvää ja arvokasta. Lääkärinikään ei ole sitä minulle koskaan ehdottanut näiden vuosien aikana.

Sinulla on huono lääkäri. Lue tämä artikkeli https://web.archive.org/web/20100103015436/http://www.hus.fi/default.as…

... ja kysynkin, että kun ECT:n parantavaa vaikutusta ei tiedetä, miksi tiedettäisiin lääkkeidenkään paratava vaikutus (josta sinä ja miljoonat muut ovat esimerkkeinä, etteivät ne auta)?

Mikään muu hoitomuoto ei vaikuta yhtä nopeasti itsemurhavaarassa olevan ja vaikeasta masennuksesta kärsivän potilaan vointiin. Tutkimusten mukaan 70–90 prosenttia potilaista saa merkittävää apua ECT-hoidoista vaikean masennustilan hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voxra kiinnostaisi minuakin, koska olen niin aikaansaamaton. Mutta luin, että se saattaa tehdä myös aggressiiviseksi. Kannattaako siis pyytää sitä, jos on muutenkin v*tutusta? 

Oletko jopa NIIN laiska, ettet viitsi lukea tuoteselostetta?

4. Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Tajuttomuus-kouristuskohtaukset

Noin yksi tuhannesta Voxraa käyttävästä voi saada tajuttomuus-kouristuskohtauksen. Riski saada kohtaus on suurempi, jos ottaa liian suuren annoksen, käyttää samanaikaisesti tiettyjä lääkkeitä tai on muuten tavallista suurempi vaara saada tajuttomuus-kouristuskohtauksia. Jos tämä huolestuttaa, kysy asiasta lääkäriltä.

Jos saat tajuttomuus-kouristuskohtauksen, kerro asiasta lääkärille, kun olet toipunut. Älä ota enää tabletteja.

Allergiset reaktiot

Jotkut voivat saada Voxrasta allergisia reaktioita, kuten

punainen iho tai ihottuma (kuten nokkosrokko), rakkulat tai kutiavat paukamat iholla. Jotkut ihottumat voivat vaatia sairaalahoitoa, varsinkin, jos niihin liittyy oireita suussa tai silmissä.

poikkeuksellinen hengityksen vinkuminen tai hengitysvaikeudet

silmäluomien, huulien tai kielen turpoaminen

lihas- tai nivelkivut

pyörtyminen tai hetkellinen tajunnan menetys

Jos sinulla on allergisen reaktion oireita, ota heti yhteys lääkäriin. Älä jatka Voxran ottamista.

Allergiset reaktiot voivat kestää pitkään. Jos lääkäri määrää jotakin lääkettä allergisten oireiden hoitoon, ota koko kuuri loppuun.

Muut haittavaikutukset

Hyvin yleisiä haittavaikutuksia

Näitä voi olla useammalla kuin yhdellä kymmenestä:

univaikeudet. Muista ottaa Voxra aamuisin

päänsärky

suun kuivuminen

pahoinvointi, oksentelu

Yleisiä haittavaikutuksia

Näitä voi olla enintään yhdellä kymmenestä:

kuume, pyörrytys, kutina, hikoilu ja ihottuma (joskus allergisen reaktion johdosta)

tärinä, vapina, heikotus, väsymys, rintakipu

ahdistuneisuus tai ärtyneisyys

mahakipu tai muut mahavaivat (kuten ummetus), makumuutokset, ruokahaluttomuus

verenpaineen nousu (joskus vakava), punastuminen

korvien soiminen, näköongelmat

Melko harvinaisia haittavaikutuksia

Näitä voi olla enintään yhdellä sadasta:

masentuneisuus (ks myös kohta 2 Ole erityisen varovainen Voxran suhteen - Itsemurha-ajatukset ja masennuksen paheneminen)

hämmentynyt olo

keskittymiskyvyn puute

sydämen nopealyöntisyys

painon lasku

Harvinaisia haittavaikutuksia

Näitä voi olla enintään yhdellä tuhannesta:

tajuttomuus-kouristuskohtaus

Hyvin harvinaisia haittavaikutuksia

Näitä voi olla enintään yhdellä 10000:sta

sydämen tykytykset, pyörtyminen

nykimiset, lihasten jäykkyys, hallitsemattomat liikkeet, kävely- tai koordinaatio-ongelmat

levottomuus, ärtyneisyys, vihamielisyys, aggressiivisuus, erikoiset unet, puutuminen tai tunnottomuus, muistihäiriöt

ihon tai silmävalkuaisten kellertyminen, mikä voi johtua maksaentsyymiarvojen noususta, maksatulehdus

vakavat allergiset reaktiot; ihottuma, johon liittyy nivel- ja lihaskipuja

veren sokeriarvojen muutos

tihentynyt tai vähentynyt virtsaamistarve

vakava ihottuma suussa tai muissa kehon osissa, joka voi olla hengenvaarallinen

psoriaasin paheneminen (punertavat ihon paksunemat)

epätodellisuuden tai outouden tunne (depersonalisaatio); aistiharhat (hallusinaatiot) tai harhaluulot (deluusiot), voimakas epäluuloisuus (paranoia)

Muut haittavaikutukset

Muita haittavaikutuksia on ollut pienellä määrällä ihmisiä, mutta haittojen yleisyyttä ei tunneta:

itsetuhoiset ajatukset Voxra-hoidon aikana tai pian hoidon lopettamisen jälkeen (ks. kohta 2, "Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Voxraa"). Jos saat tällaisia ajatuksia, ota heti yhteys lääkäriin tai mene heti sairaalaan.

irtautuminen todellisuudesta ja kyvyttömyys ajatella tai arvioida asioita selvästi (psykoosi). Muita oireita voivat olla harhanäyt ja/tai harhakuvitelmat.

Veren punasolujen väheneminen (anemia), veren valkosolujen väheneminen (leukopenia) ja verihiutaleiden väheneminen (trombosytopenia).

Kyselin täällä kokemuksia, en tuoteselostetta. Katsopa vaikka särkylääkkeiden haittavaikutuksia.

Tuota ... jos tuoteselosteessa kerrotaan, että yksi kymmenestä saa kuvailemasi oireet, miksi sitä pitää erikseen kysyä? Epäiletkö tuoteselosteen oikeellisuutta vai mitä?

Koska tuoteselosteessa ei puhuta henkilön lähtöoireista mitään ja minua kiinnostaisi, pahentaako lääke ärtyneisyyttä jos sitä on jo valmiiksi vai onko siinä mitään yhteyttä.

Pahensi aluksi. Ensimmäisten viikkojen aikana teki mieli tiuskia perheelle ja työkavereille koko ajan, sellaisistakin asioista jotka eivät koskaan ennen olleet ärsyttäneet. Olin kuitenkin varautunut tilapäiseen aggressiivisuuden nousuun ja pysyin hiljaa vaikka vaikeata oli. Muutaman viikon päästä ärtymys hellitti lähes täysin. Jonkin verran ärtyneisyyttä esiintyy edelleen, mutta yleensä normaalina reaktiona ärsyttäviin tilanteisiin. Terapian avulla yritän vähentää näitä ärsytyksen ja vihan aiheuttajia elämässäni.

Kuulostaa hyvältä. Mielenkiintoinen yhtymäkohta stressiin on se, että työpaikalla erottaa helposti sen, kuka seuraavaksi masentuu: naisista etenkin tulee todella ärtyisiä ja he alkavat tiuskimaan aiheetta lähes joka asiasta.

Varmasti. Masennushan on elimistön reaktio pitkittyneeseen stressiin ja sen aiheuttamaan kuormitukseen elimistölle. Ja juuri noin ylistressaantunut ihminen reagoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sopii kenellekin.

Varaudu siihen, että tähän ketjuun tuppaa porukkaa sanomaan LIIKUNTA ja OIKEA RAVINTO, kun he eivät ymmärrä, että vaikea masennus on SAIRAUS, jota joissakin tapauksissa on vain lääkittävä ihan lääkkeillä. Tai muuten ei pääse edes sängystä ylös.

Aivan liian monella se johtaa myös itsemurhaan.

Väärää tietoa. Itsemurhan teheiltä on lähes kaikilta löydetty mielialalääkkeitä verestä. Eli lääkkeet johtavat useammin itsariin kuin lääkkeettömyys.

Kuolleilta syöpäpotilailta löytyy lähes aina merkkejä sädehoidosta tai solunsalpaajista. Sädehoito ja solunsalpaajahoito pitää lopettaa, koska ne tappaa.

Väärä korrelaatio. Syöpäpotilas ei voi parantua itse, mutta masentunut voi. Masentuneelle riittää, kun ottaa itseään perseestä kiinni ja tekee asialle jotain, mutta syöpöpotilas ei voi mitään syövälleen, ellei satu osaamaan miten solut jumitetaan mitoosissa G0-vaiheeseen, joka saadaan aikaan sytoilla.

Taas joku urpo, joka luulee, että masennus on jokin tahtotila ja siitä pääsee eroon nostamalla perseensä. Mistähän rautalangasta se pitäisi vääntää, että ihmiset ymmärtäisivät? Masennus on sairaus siinä missä syöpäkin. Masennus alkaa olosuhteissa missä ihmisellä on huono olla. Seuraavaksi tämä stressi sairastuttaa ihmisen elimistön, tulee tulehdusreaktio ja fyysisiä muutoksia aivoissa. Kun masennus on päässyt tuohon vaiheeseen, siitä on erittäin vaikea päästä omin avuin eroon. Eikä siinä enää perseen nostaminen ole avuksi. Koska se perse ei nouse ja vaikka nousisi, niin se ei auta enää. Masennus on sairaus, ymmärrätkö? Sairaus, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan, joko oman käden kautta tai juuri niillä fyysisillä muutoksilla (syöpä esim.). Siksi vakuutusyhtiöt eivät annan masentuneille vakuutusta, ennenkuin hän on ollut viisi vuotta terve, koska masentuneet ovat niin sairaita sekä mielessään, että elimistössään. Sairaita tahtomattaan. Kukaan ei valitse masennusta, kukaan ei halua olla masentunut.

Vieläkö rautalankaa? Ei taida auttaa jos älysi ei riitä. Sen minä tiedän, että masennus ei ole tyhmien tauti, vaan viisaiden. Sellaisten, jotka miettivät ja murehtivat, ovat tunteellisia ja empaattisia.

Hahhah ... ihanaa tuubaa :) ... no, minä kyllä tiedän DSM-IV määrittelyt ja uudet DSM-V määrittelyt sairauksista. Koomista, että 20v sitten ei ollut näin paljoa masentuneita, mutta nyt 20% on mielisairaita kansasta. Eli helvetin hyvin on THL ja muut instanssit onnistuneet, kun sairaiden määrä vain kasvaa!

Vaikka masennus diagnosoidaan sairaudeksi, siitä paranee vain siten, että itse tekee asialle jotain. Kukaan muu ei sinua voi auttaa, eikä yksikään lääke sinua paranna. Lääke voi auttaa sinua alkuun siinä, mitä sinun olisi pitänyt pystyä tekemään jo ennen kuin sairastuit. Masennuksen laukaisijana on lähes poikkeuksetta stressi. Viisas kuuntelee kehoansa ja välttää stressiä. Tyhmä on se, joka ajaa itsensä niin piippuun, että antaa stressin masentaa. Miten siis voi päätellä, että masennus on viisaiden sairaus? Sehän on ehdottomasti tyhmien sairaus, sellaisten tyhmien, jotka eivät osaa elää siten, ettei masentuisi (sairastuisi).

Masennuksen syistä olemme samaa mieltä. Mutta siinäkin on rajansa, kuinka tyhmästi voi trollata vaikuttamatta tyhmältä. Ihminenhän ei mitenkään voi vaikuttaa kaikkeen, mitä kohtalo hänen elämäänsä heittää: kuolemaa, sairauksia, menetyksiä jne. Vain psykopaatti selviää kaikesta stressaantumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sopii kenellekin.

Varaudu siihen, että tähän ketjuun tuppaa porukkaa sanomaan LIIKUNTA ja OIKEA RAVINTO, kun he eivät ymmärrä, että vaikea masennus on SAIRAUS, jota joissakin tapauksissa on vain lääkittävä ihan lääkkeillä. Tai muuten ei pääse edes sängystä ylös.

Aivan liian monella se johtaa myös itsemurhaan.

Väärää tietoa. Itsemurhan teheiltä on lähes kaikilta löydetty mielialalääkkeitä verestä. Eli lääkkeet johtavat useammin itsariin kuin lääkkeettömyys.

Kuolleilta syöpäpotilailta löytyy lähes aina merkkejä sädehoidosta tai solunsalpaajista. Sädehoito ja solunsalpaajahoito pitää lopettaa, koska ne tappaa.

Väärä korrelaatio. Syöpäpotilas ei voi parantua itse, mutta masentunut voi. Masentuneelle riittää, kun ottaa itseään perseestä kiinni ja tekee asialle jotain, mutta syöpöpotilas ei voi mitään syövälleen, ellei satu osaamaan miten solut jumitetaan mitoosissa G0-vaiheeseen, joka saadaan aikaan sytoilla.

Taas joku urpo, joka luulee, että masennus on jokin tahtotila ja siitä pääsee eroon nostamalla perseensä. Mistähän rautalangasta se pitäisi vääntää, että ihmiset ymmärtäisivät? Masennus on sairaus siinä missä syöpäkin. Masennus alkaa olosuhteissa missä ihmisellä on huono olla. Seuraavaksi tämä stressi sairastuttaa ihmisen elimistön, tulee tulehdusreaktio ja fyysisiä muutoksia aivoissa. Kun masennus on päässyt tuohon vaiheeseen, siitä on erittäin vaikea päästä omin avuin eroon. Eikä siinä enää perseen nostaminen ole avuksi. Koska se perse ei nouse ja vaikka nousisi, niin se ei auta enää. Masennus on sairaus, ymmärrätkö? Sairaus, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan, joko oman käden kautta tai juuri niillä fyysisillä muutoksilla (syöpä esim.). Siksi vakuutusyhtiöt eivät annan masentuneille vakuutusta, ennenkuin hän on ollut viisi vuotta terve, koska masentuneet ovat niin sairaita sekä mielessään, että elimistössään. Sairaita tahtomattaan. Kukaan ei valitse masennusta, kukaan ei halua olla masentunut.

Vieläkö rautalankaa? Ei taida auttaa jos älysi ei riitä. Sen minä tiedän, että masennus ei ole tyhmien tauti, vaan viisaiden. Sellaisten, jotka miettivät ja murehtivat, ovat tunteellisia ja empaattisia.

Hahhah ... ihanaa tuubaa :) ... no, minä kyllä tiedän DSM-IV määrittelyt ja uudet DSM-V määrittelyt sairauksista. Koomista, että 20v sitten ei ollut näin paljoa masentuneita, mutta nyt 20% on mielisairaita kansasta. Eli helvetin hyvin on THL ja muut instanssit onnistuneet, kun sairaiden määrä vain kasvaa!

Vaikka masennus diagnosoidaan sairaudeksi, siitä paranee vain siten, että itse tekee asialle jotain. Kukaan muu ei sinua voi auttaa, eikä yksikään lääke sinua paranna. Lääke voi auttaa sinua alkuun siinä, mitä sinun olisi pitänyt pystyä tekemään jo ennen kuin sairastuit. Masennuksen laukaisijana on lähes poikkeuksetta stressi. Viisas kuuntelee kehoansa ja välttää stressiä. Tyhmä on se, joka ajaa itsensä niin piippuun, että antaa stressin masentaa. Miten siis voi päätellä, että masennus on viisaiden sairaus? Sehän on ehdottomasti tyhmien sairaus, sellaisten tyhmien, jotka eivät osaa elää siten, ettei masentuisi (sairastuisi).

Masennuksen syistä olemme samaa mieltä. Mutta siinäkin on rajansa, kuinka tyhmästi voi trollata vaikuttamatta tyhmältä. Ihminenhän ei mitenkään voi vaikuttaa kaikkeen, mitä kohtalo hänen elämäänsä heittää: kuolemaa, sairauksia, menetyksiä jne. Vain psykopaatti selviää kaikesta stressaantumatta.

Ennenkin on kuoltu ja sairasteltu. Ennen oli kuitenkin yhteisöllisyyttä ja osattiin ottaa toiset huomioon. Nykyisin ei osata. Tavallaan narsismin ja psykopatian lisääntyminen on normaalia, koska empatialla ei selviä kilpailuyhteiskunnassa.

P.S. minua ei kiinnosta se, mitä minusta ajatellaan, mutta olisin tyytyväinen, jos kommentit liittyvät itse asiaan. Vain tyhmä ihminen arvottaa tiedon oikeellisuutta viestin tuojan perusteella.

Pillunnuoleminen on ainakin minulla auttanut, jos mieli on vähän maassa.

m36

Nykyisin on olemassa myös magneettihoito, miksiköhän se ei ole yleistynyt? Voxran vaikutus riippuu siitä onko ongelma serotoniinissa vai dopamiinissa. Itselläni on liikaa dopamiinia enkä huomannut Voxralla mitään vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on olemassa myös magneettihoito, miksiköhän se ei ole yleistynyt? Voxran vaikutus riippuu siitä onko ongelma serotoniinissa vai dopamiinissa. Itselläni on liikaa dopamiinia enkä huomannut Voxralla mitään vaikutusta.

Tätä tutkitaan. Ultraäänihoitoakin tutkitaan mm. alzheimeriin. Pointtina on kuitenkin nyt se, että on väärin olettaa, että lääkkeet ovat ratkaisu. Sitä ne eivät ole, vaan ne ovat erinomainen business. Pahinta luonnon kannalta on se, että lääkeaineet päätyvät meidän kaikkien juomaveteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sopii kenellekin.

Varaudu siihen, että tähän ketjuun tuppaa porukkaa sanomaan LIIKUNTA ja OIKEA RAVINTO, kun he eivät ymmärrä, että vaikea masennus on SAIRAUS, jota joissakin tapauksissa on vain lääkittävä ihan lääkkeillä. Tai muuten ei pääse edes sängystä ylös.

Aivan liian monella se johtaa myös itsemurhaan.

Väärää tietoa. Itsemurhan teheiltä on lähes kaikilta löydetty mielialalääkkeitä verestä. Eli lääkkeet johtavat useammin itsariin kuin lääkkeettömyys.

Kuolleilta syöpäpotilailta löytyy lähes aina merkkejä sädehoidosta tai solunsalpaajista. Sädehoito ja solunsalpaajahoito pitää lopettaa, koska ne tappaa.

Väärä korrelaatio. Syöpäpotilas ei voi parantua itse, mutta masentunut voi. Masentuneelle riittää, kun ottaa itseään perseestä kiinni ja tekee asialle jotain, mutta syöpöpotilas ei voi mitään syövälleen, ellei satu osaamaan miten solut jumitetaan mitoosissa G0-vaiheeseen, joka saadaan aikaan sytoilla.

Taas joku urpo, joka luulee, että masennus on jokin tahtotila ja siitä pääsee eroon nostamalla perseensä. Mistähän rautalangasta se pitäisi vääntää, että ihmiset ymmärtäisivät? Masennus on sairaus siinä missä syöpäkin. Masennus alkaa olosuhteissa missä ihmisellä on huono olla. Seuraavaksi tämä stressi sairastuttaa ihmisen elimistön, tulee tulehdusreaktio ja fyysisiä muutoksia aivoissa. Kun masennus on päässyt tuohon vaiheeseen, siitä on erittäin vaikea päästä omin avuin eroon. Eikä siinä enää perseen nostaminen ole avuksi. Koska se perse ei nouse ja vaikka nousisi, niin se ei auta enää. Masennus on sairaus, ymmärrätkö? Sairaus, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan, joko oman käden kautta tai juuri niillä fyysisillä muutoksilla (syöpä esim.). Siksi vakuutusyhtiöt eivät annan masentuneille vakuutusta, ennenkuin hän on ollut viisi vuotta terve, koska masentuneet ovat niin sairaita sekä mielessään, että elimistössään. Sairaita tahtomattaan. Kukaan ei valitse masennusta, kukaan ei halua olla masentunut.

Vieläkö rautalankaa? Ei taida auttaa jos älysi ei riitä. Sen minä tiedän, että masennus ei ole tyhmien tauti, vaan viisaiden. Sellaisten, jotka miettivät ja murehtivat, ovat tunteellisia ja empaattisia.

Hahhah ... ihanaa tuubaa :) ... no, minä kyllä tiedän DSM-IV määrittelyt ja uudet DSM-V määrittelyt sairauksista. Koomista, että 20v sitten ei ollut näin paljoa masentuneita, mutta nyt 20% on mielisairaita kansasta. Eli helvetin hyvin on THL ja muut instanssit onnistuneet, kun sairaiden määrä vain kasvaa!

Vaikka masennus diagnosoidaan sairaudeksi, siitä paranee vain siten, että itse tekee asialle jotain. Kukaan muu ei sinua voi auttaa, eikä yksikään lääke sinua paranna. Lääke voi auttaa sinua alkuun siinä, mitä sinun olisi pitänyt pystyä tekemään jo ennen kuin sairastuit. Masennuksen laukaisijana on lähes poikkeuksetta stressi. Viisas kuuntelee kehoansa ja välttää stressiä. Tyhmä on se, joka ajaa itsensä niin piippuun, että antaa stressin masentaa. Miten siis voi päätellä, että masennus on viisaiden sairaus? Sehän on ehdottomasti tyhmien sairaus, sellaisten tyhmien, jotka eivät osaa elää siten, ettei masentuisi (sairastuisi).

20 vuotta sitten näistä asioista ei tiedetty niin paljon kuin tänä päivänä tiedetään. Masentuneiden ja muiden mielialahäiriöiden määrä ei ole muuttunut. Ennen vain ihminen meni elämää eteenpäin masentuneena, ehkä parani itsestään, ehkä ei. Siitä taas voidaan olla monta mieltä onko kaiken diagnosoiminen ihmisen eduksi. Etenkin kun lääketiede ei vieläkään kykene masennusta parantamaan tehokkaasti. Ihmiset vain lääkitään takaisin osaksi isoa koneistoa.

Älykkyys ja mielisairaudet kulkevat käsikädessä, koska geenit ovat lähellä toisiaan. Joten joko elät terveenä älykkäänä tai sairaana älykkäänä. Ei tietenkään väistämättä ole näin. Ääripäissä on ihmisiä, kuten tyhmiä masentuneita ja erittäin älykkäitä masentuneita (kuten narsistit, kun he ovat menettäneet nuoruuden ja ihailijat). Todella outoa, että et tietäisi näistä, jos kerran tiedät jotain määrittelyistä? Tutkimuksia asiasta on paljon.

Se, että osaisi elää stressittömästi ja murheettomana, olisi tietysti paras tapa ehkäistä masennusta, mutta kuka meistä voi elää täysin ilman stressiä? Ihmiselo on tänä päivänä hyvin haasteellista, vaikka onkin monin tavoin helpompaa verrattuna aiempaan. Aiemmin oltiin yhteisönä, jossa sai olla osa muita, nyt ihmiset ovat paljon yksin. Suomessa elää yksin miljoona ihmistä. Se on todella paljon. Myöskään ihminen ei ole kehittynyt niin nopeasti, että kykenisi vastustamaan kaikkea ympäristöstä tulevaa. Voihan se olla, että sinun kasvorasva sairastuttaa sinut, mutta sitä ei vain tiedetä vielä.

Edelleenkään masennus ei näköjään ole selvillä. Joten toistan: Kukaan ei halua olla masentunut. Kukaan ei valitse sitä itselleen. Vaikka laukaisevana tekijänä stressi olisikin merkittävä, niin se ei ole ainoa. Iso osa syistä kehittyy jo lapsena. Stressi voi olla viimeinen pisara. Ihmisessä vain voi olla kolo, johon onneton elämä sattuu ja osuu. Vaikkapa puoliso kuolee, itse joutuu työttömäksi, tai työpaikkakiusatuksi. Jos normaali toipuminen ei pääse tapahtumaan, koska käytettävissä olevat keinot saattavat olla puutteelliset, niin masennus on enemmän kuin todennäköistä. Ilman syytäkin voi masentua, mutta silloin pitää alkaa kaivelemaan elämää syvemmin. Jossain on alkuperä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen se, joka vastasi kanssasi samaan aikaan tuon liikunta-vastauksen. Ymmärrän, että masennus on oikea sairaus mahdollisesti vakavilla seurauksilla, eikä tarkoituksenani ole sitä millään tavalla vähätellä. Mutta on tutkittu asia, että masennuslääkkeet eivät ole tehokkaita. Ap on jo saanut tärkeän avun, joka on terapia. Liikunnan on todettu olevan vähintään yhtä tehokas apu kuin masennuslääkkeet, jollei tehokkaampi. Liikunta ja terapia yhdessä ovat tehokkain apu masennukseen. Ja liikunnalla en nyt tarkoita jotain fitness-mimmiksi ryhtymistä, vaan esim. kevyitä kävelylenkkejä ja ulos/metsään lähtemistä. Tärkeintä on, että saisi itsensä aluksi edes hetkeksi ulos ja löytäisi elämästä jotain, mistä saisi edes pientä nautintoa. Minusta ei kuulosta siltä, että ap olisi niin pahasti masentunut, että tämä olisi täysin mahdoton ajatus. Voin toki olla väärässäkin. Tsemppiä ap:lle!

Liikunta on hyvä, mutta jos kysytään lääkettä, niin minusta olisi kiva lukea niitä vastauksia, jotka vastaavat siihen. Kaikki varmaan tietää, että liikunta toimii, mutta jos ihminen on niin masentunut, kuten esim minä nyt (en ole ap) että en halua juurikaan olla seisallani, niin liikunta on ihan mahdoton ajatus. Minulla sattuu kaikkiin niveliin ja lihaksiin ja elimistö tuntuu lyijynpainavalta. Joka päivä mietin kuinka voisin päästä pois ja onneksi myös sitä kuinka voisin tämän parantaa. Masennus sairastuttaa ihmisen fyysisesti ja siihen perustuu ajatus, että fyysisesti sitä voi myös parantaa. Mutta pitää olla tarpeeksi terve siihen. Sen jälkeen, kun alkaa elimistö toimimaan ja jaksaa jo tehdä jotain muutakin, niin liikunta voi olla hyvä apu paranemisessa. Liikunta auttaa suojaamaan, ettei uudelleen masennu.

Siihen saakka, minäkin mielelläni lukisin ihmisten kokemuksia lääkkeistä. Minä olen kokeillut varmaan kaikki mahdolliset. Paras on ollut sepram, mutta sain siitä niin pahoja sivuoireita, että piti heti lopettaa. Nyt vain olen ja koitan selvitä iltaan saakka, kun pääsee nukkumaan.

Mikäli olet kokeillut lääkkeet, miks et kokeile sähköshokkihoitoa (ECT)? Se tehoaa 80%:lle masentuneista ja on erittäin paljon tehokkaampi kuin lääkkeet.

Minulla on aika epäileväinen asenne sähköshokkihoitoa kohtaan. Olen erään ystäväni hoidon nähnyt, enkä samaa halua itselleni. En halua menettää lapsuusmuistojani, vaikka siellä niitä pahoja onkin, mutta myös paljon hyvää ja arvokasta. Lääkärinikään ei ole sitä minulle koskaan ehdottanut näiden vuosien aikana.

Sinulla on huono lääkäri. Lue tämä artikkeli https://web.archive.org/web/20100103015436/http://www.hus.fi/default.as…

... ja kysynkin, että kun ECT:n parantavaa vaikutusta ei tiedetä, miksi tiedettäisiin lääkkeidenkään paratava vaikutus (josta sinä ja miljoonat muut ovat esimerkkeinä, etteivät ne auta)?

Lääkehullu tuli näköjään taas sekoilemaan. Kaikkien järkevien kannattaa jättää ketju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kysyt aloituksessasi, mikä on paras ja tehokkain masennuslääke. Minä kysyn, mitä aiot sillä mahdollisella tehokkaalla lääkkeellä tehdä? Nykytietämyksellä kai snri-lääke Venlafaxin on ehdottomasti tehokkaimmasta päästä (ssri-lääkkeet vaikuttavat vain serotoniiniin, Venla myös noradrenaliiniin). Sitä sinulla on, mutta et kuitenkaan "uskalla kokeilla".

Itse olen siinä käsityksessä, että lääkärit useimmiten aloittavat lääkekokeilut ssri-lääkkeestä ja jos se ei auta, siirtyvät Venlaan. Siinä voi rinnalla kulkea Ketipinor, Mirtazapin tms. esimerkiksi unettomuuteen ja muutenkin tukilääkkeenä. Ja jos näistäkään ei ole apua, Voxra lienee tällä hetkellä seuraava vaihtoehto, joko yksinään tai ssri-lääkkeen tai Venlafaxinin kanssa yhdessä. Ssri/snri-lääkkeet lähinnä tasaavat mielialaa, vievät pois pahimmat ahdistukset ja masennukset mutta myös isoimmat ilontunteet ja voxra puolestaan lisää toimintakykyä. Yhdessä näitä pidetään hyvinkin tehokkaana yhdistelmänä.

Mutta tosiaan, mikään lääke ei auta sinua, jos et sitä uskalla käyttää. Aloita se Venla, testaa muutama viikko ainakin ja katso, onko siitä mitään iloa. Tuskin lääkärikään sinulle suostuu kirjoittamaan uutta reseptiä pelkkien nettivinkkien avulla, jos et edellistäkään lääkettä ole edes kokeillut.

Ja sitten vielä alkuperäiseen kysymykseen: on ihmisiä, joille mikään lääke ei lopulta sovi. Sivuvaikutukset voivat olla suurempia kuin lääkkeestä ehkä saatu apu. Tai sitten jo ensimmäinen lääke alkaa auttaa, placeboa tai ei. Kukaan ei voi kuitenkaan etukäteen sanoa varmaksi, että tämä ja tämä lääke auttaa juuri sinua, sillä ikävä kyllä masennuslääkkeitten kanssa mennään aina vähän sokkona. Ja kyllä, tiedän itse, millainen testihelvetti lääkkeen etsiminen voi olla, kokeiltu on yli kymmentä lääkettä ja nyt mennään pelkillä tarvittaessa otettavilla, kun mulla hajosi pää noihin kokeiluihin. Vaikeassa masennuksessa tarvon edelleen, liikunnasta, ruokavaliosta, vitamiineista ja terapiastakin huolimatta :(

Kannattaa myös opiskella asiat. Aivokemian epäbalanssiteoria on kaatunut ajat sitten, eli mainitsemiisi välittäjäaineisiin puuttuminen ei ratkaise mitään. Tutustu miten geenit tuottavat em välittäjäaineita, missä soluissa niitä tehdään, mitä tarkoittaa välittäjäaine, mitä tarkoittaa reseptori, mitä tarkoittaa aktiopotentiaali, pre- ja postsynapsi. Nuo jutut kun opettelet, voit arvoida asiaa hieman laajemman näkökulman kannalta. Tietysti jos lääke tuntuisi auttavan, oli se sitten placeboa tai itse lääkkeen aikaansaamaa "paranemista", niin onhan sekin hallittu riski, jos ei tule tilalle mitään pahempaa (kuten ketipinorin/seroquelin kanssa diabetestä, lihomista yms).

Morjens, kaheli. Mitä jos lopettaisit tuon järjettömän pätemisen ja älyvapaan propagandan levittämisen?

Missäs vaiheessa ne sun lääketieteen ja farmakologian opinnot taas olikaan? Olisko sellasella sanakirjan kanssa wikipediasta luetun artikkelin tasolla?

Joo, tiedän, sä kieltäydyt vastaamasta ja viittaat Skepsiksen argumentaatio-oppaaseen jankaten kuin joku autisti.

Cynbalta ehdottomasti. Te muut vastaajat jotka edes vastaa kysymykseen. Painukaa mammat suohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen se, joka vastasi kanssasi samaan aikaan tuon liikunta-vastauksen. Ymmärrän, että masennus on oikea sairaus mahdollisesti vakavilla seurauksilla, eikä tarkoituksenani ole sitä millään tavalla vähätellä. Mutta on tutkittu asia, että masennuslääkkeet eivät ole tehokkaita. Ap on jo saanut tärkeän avun, joka on terapia. Liikunnan on todettu olevan vähintään yhtä tehokas apu kuin masennuslääkkeet, jollei tehokkaampi. Liikunta ja terapia yhdessä ovat tehokkain apu masennukseen. Ja liikunnalla en nyt tarkoita jotain fitness-mimmiksi ryhtymistä, vaan esim. kevyitä kävelylenkkejä ja ulos/metsään lähtemistä. Tärkeintä on, että saisi itsensä aluksi edes hetkeksi ulos ja löytäisi elämästä jotain, mistä saisi edes pientä nautintoa. Minusta ei kuulosta siltä, että ap olisi niin pahasti masentunut, että tämä olisi täysin mahdoton ajatus. Voin toki olla väärässäkin. Tsemppiä ap:lle!

Liikunta on hyvä, mutta jos kysytään lääkettä, niin minusta olisi kiva lukea niitä vastauksia, jotka vastaavat siihen. Kaikki varmaan tietää, että liikunta toimii, mutta jos ihminen on niin masentunut, kuten esim minä nyt (en ole ap) että en halua juurikaan olla seisallani, niin liikunta on ihan mahdoton ajatus. Minulla sattuu kaikkiin niveliin ja lihaksiin ja elimistö tuntuu lyijynpainavalta. Joka päivä mietin kuinka voisin päästä pois ja onneksi myös sitä kuinka voisin tämän parantaa. Masennus sairastuttaa ihmisen fyysisesti ja siihen perustuu ajatus, että fyysisesti sitä voi myös parantaa. Mutta pitää olla tarpeeksi terve siihen. Sen jälkeen, kun alkaa elimistö toimimaan ja jaksaa jo tehdä jotain muutakin, niin liikunta voi olla hyvä apu paranemisessa. Liikunta auttaa suojaamaan, ettei uudelleen masennu.

Siihen saakka, minäkin mielelläni lukisin ihmisten kokemuksia lääkkeistä. Minä olen kokeillut varmaan kaikki mahdolliset. Paras on ollut sepram, mutta sain siitä niin pahoja sivuoireita, että piti heti lopettaa. Nyt vain olen ja koitan selvitä iltaan saakka, kun pääsee nukkumaan.

Mikäli olet kokeillut lääkkeet, miks et kokeile sähköshokkihoitoa (ECT)? Se tehoaa 80%:lle masentuneista ja on erittäin paljon tehokkaampi kuin lääkkeet.

Minulla on aika epäileväinen asenne sähköshokkihoitoa kohtaan. Olen erään ystäväni hoidon nähnyt, enkä samaa halua itselleni. En halua menettää lapsuusmuistojani, vaikka siellä niitä pahoja onkin, mutta myös paljon hyvää ja arvokasta. Lääkärinikään ei ole sitä minulle koskaan ehdottanut näiden vuosien aikana.

Sinulla on huono lääkäri. Lue tämä artikkeli https://web.archive.org/web/20100103015436/http://www.hus.fi/default.as…

... ja kysynkin, että kun ECT:n parantavaa vaikutusta ei tiedetä, miksi tiedettäisiin lääkkeidenkään paratava vaikutus (josta sinä ja miljoonat muut ovat esimerkkeinä, etteivät ne auta)?

Voihan se olla, että lääkärini on huono. Saattaa myös olla, että hän ei oman katsontakantansa vuoksi ole sitä tarjonnut. Lääkäritkään ei ole kaikista asioista samaa mieltä. Uskoisin, että hän olisi jo sitä ehdottanut jos näkisi sen hyväksi ja toimivaksi, kun olen hänellä jo monta vuotta rampannut.

Kiitos linkistä. Katsoin sen ja olen joskus lukenut ihmisten kokemuksia (ystäväni kokemuksen lisäksi) ja minusta tuntuu, että nuo muistihäiriöt saattaisi olla minulle liian vakava sivuvaikutus. Minulla on haaveena jatkaa opintojani enkä tiedä voiko se olla mahdollista jos lähimuisti pätkisi, eikä oppisi enää uusia asioita. Riskinä se on liian iso. Toki on tämäkin työkyvyttömyyttä aiheuttavaa kun masennus vaurioittaa muistia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sopii kenellekin.

Varaudu siihen, että tähän ketjuun tuppaa porukkaa sanomaan LIIKUNTA ja OIKEA RAVINTO, kun he eivät ymmärrä, että vaikea masennus on SAIRAUS, jota joissakin tapauksissa on vain lääkittävä ihan lääkkeillä. Tai muuten ei pääse edes sängystä ylös.

Aivan liian monella se johtaa myös itsemurhaan.

Väärää tietoa. Itsemurhan teheiltä on lähes kaikilta löydetty mielialalääkkeitä verestä. Eli lääkkeet johtavat useammin itsariin kuin lääkkeettömyys.

Kuolleilta syöpäpotilailta löytyy lähes aina merkkejä sädehoidosta tai solunsalpaajista. Sädehoito ja solunsalpaajahoito pitää lopettaa, koska ne tappaa.

Väärä korrelaatio. Syöpäpotilas ei voi parantua itse, mutta masentunut voi. Masentuneelle riittää, kun ottaa itseään perseestä kiinni ja tekee asialle jotain, mutta syöpöpotilas ei voi mitään syövälleen, ellei satu osaamaan miten solut jumitetaan mitoosissa G0-vaiheeseen, joka saadaan aikaan sytoilla.

Taas joku urpo, joka luulee, että masennus on jokin tahtotila ja siitä pääsee eroon nostamalla perseensä. Mistähän rautalangasta se pitäisi vääntää, että ihmiset ymmärtäisivät? Masennus on sairaus siinä missä syöpäkin. Masennus alkaa olosuhteissa missä ihmisellä on huono olla. Seuraavaksi tämä stressi sairastuttaa ihmisen elimistön, tulee tulehdusreaktio ja fyysisiä muutoksia aivoissa. Kun masennus on päässyt tuohon vaiheeseen, siitä on erittäin vaikea päästä omin avuin eroon. Eikä siinä enää perseen nostaminen ole avuksi. Koska se perse ei nouse ja vaikka nousisi, niin se ei auta enää. Masennus on sairaus, ymmärrätkö? Sairaus, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan, joko oman käden kautta tai juuri niillä fyysisillä muutoksilla (syöpä esim.). Siksi vakuutusyhtiöt eivät annan masentuneille vakuutusta, ennenkuin hän on ollut viisi vuotta terve, koska masentuneet ovat niin sairaita sekä mielessään, että elimistössään. Sairaita tahtomattaan. Kukaan ei valitse masennusta, kukaan ei halua olla masentunut.

Vieläkö rautalankaa? Ei taida auttaa jos älysi ei riitä. Sen minä tiedän, että masennus ei ole tyhmien tauti, vaan viisaiden. Sellaisten, jotka miettivät ja murehtivat, ovat tunteellisia ja empaattisia.

Hahhah ... ihanaa tuubaa :) ... no, minä kyllä tiedän DSM-IV määrittelyt ja uudet DSM-V määrittelyt sairauksista. Koomista, että 20v sitten ei ollut näin paljoa masentuneita, mutta nyt 20% on mielisairaita kansasta. Eli helvetin hyvin on THL ja muut instanssit onnistuneet, kun sairaiden määrä vain kasvaa!

Vaikka masennus diagnosoidaan sairaudeksi, siitä paranee vain siten, että itse tekee asialle jotain. Kukaan muu ei sinua voi auttaa, eikä yksikään lääke sinua paranna. Lääke voi auttaa sinua alkuun siinä, mitä sinun olisi pitänyt pystyä tekemään jo ennen kuin sairastuit. Masennuksen laukaisijana on lähes poikkeuksetta stressi. Viisas kuuntelee kehoansa ja välttää stressiä. Tyhmä on se, joka ajaa itsensä niin piippuun, että antaa stressin masentaa. Miten siis voi päätellä, että masennus on viisaiden sairaus? Sehän on ehdottomasti tyhmien sairaus, sellaisten tyhmien, jotka eivät osaa elää siten, ettei masentuisi (sairastuisi).

Hei mitäpä jos menisit näinkin vakavan aiheen ääreltä hevon vittuun päätäsi aukomasta.

En tunne yhtäkään tyhmää masentunutta. Kaikki ovat selkeästi keskivertoa älykkäämpiä.

Sinun kannattaisi sitoa naru kaulaasi tai vähintään sukeltaa jäiden alle.

Cipralex+voxra-yhdistelmä!!

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan pohtineet sitä, mitä menetätte, jos haette itsellenne masennusdiagnoosin? Sen jälkeen ette saa sairauskuluvakuutusta (mahdollisesti ette muitakaan vakuutuksia), jatkohoidot, vaikka ei liittyisi mitenkään masennukseen, voivat estyä (koska olette tuolloin mielisairaan statuksella) ja pahimmillaan työnantaja voi laittaa teidät YT-erotettavien listalle. Kannattaako siis oikeasti olla diagnoosihakuinen, vai olisiko viisaampaa panostaa mielenterveyden ylläpitämiseen muilla keinoin?

Ei olisi tullut mieleenkään jättää avun hakemista väliin vain siksi että saisi MAKSAA jostain höpöhöpö vakuutuksesta. Onko sinulla joku idioottimainen kuvitelma että ihmiset huvikseen "hakevat" diagnooseja itselleen.

Itse hakeuduin hoitoon koska olisin muuten tappanut itseni.

Kyllä tässä on panostettu siihen mielenterveyteen kaikki mitä voidaan.

En ole mielisairas, minulla on mielialahäiriö.

Sinä voit olla jatkossa mielisairaan statuksella idioottimaisen kirjoituksesi perusteella ennemminkin.

Monet lääkkeet tuli kokeiltua, mutta Citalopram + Noritren on osoittautunut kohdallani parhaiten toimivaksi. Voin elää lähes normaalia elämää nykyään. 

Meditaatio, metsässä kävely, kaikki itselleen mieleinen toiminta. Kamomillatee!

Kalaöljy

Mistä niitä taikasieniä saa?