Suorapuheisuus ei ole mielensairautta.
Jos näin olisi, miksi terapeuttini olisi päättänyt terapiakäynnit tarpeettomina.
Katsottuaan, että "nuppini on taas kunnossa."
Jos mietitte, mitä mä siellä alunperin tein, niin: traumaterapia.
Kommentit (55)
Haluan vielä korostaa, että mulla ei ole tapana sysätä omia virheitäni muiden hartioille, kun joku tuolla kysyi, olenko se sama äiti.
Ja miehenikin on aivan mahtava. Täydennämme toisiamme hyvin.
Se miksi olen käynyt terapiassa, johtuu siitä, että olen menettänyt nuorena molemmat vanhempani.
Mutta ei siitä sen enempää.
a.p
Mun anoppi! Puolusteli epäkohteliaisuuttaan sillä, että hän on Pohjanmaalta ja siellä ollaan suorapuheisia.
Mulla kuitenkin on pohjanmaalainen ystävä, joka ei lauo epämiellyttäviä "totuuksia" päin lärviä.
Käytöstapoja täällä joku halveerasi, en tajua miksi. Niiden tarkoitus on, että kanssakäyminen on miellyttävää. Ei saa eikä tarvitse pahoittaa toisen mieltä turhaan. Tuleeko näille totuudentorville hyvä mieli, jos toinen poistuu paikalta kyyneliä nieleskellen? Asioista voi keskustella ilman loukkaamista.
Kerrotko vielä niistä huomioista, joita tuo kaveri töksäytteli? :) Tuo yksi kommentoija tuolta välistä..
Millaisia huomioita?
Eikö positiivisia tai neutraalejakaan saa sanoa. Monethan nimittäin sanovat. ;)
a.p
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi! Puolusteli epäkohteliaisuuttaan sillä, että hän on Pohjanmaalta ja siellä ollaan suorapuheisia.
Mulla kuitenkin on pohjanmaalainen ystävä, joka ei lauo epämiellyttäviä "totuuksia" päin lärviä.
Käytöstapoja täällä joku halveerasi, en tajua miksi. Niiden tarkoitus on, että kanssakäyminen on miellyttävää. Ei saa eikä tarvitse pahoittaa toisen mieltä turhaan. Tuleeko näille totuudentorville hyvä mieli, jos toinen poistuu paikalta kyyneliä nieleskellen? Asioista voi keskustella ilman loukkaamista.
Eikös nuoremmilla ihmisillä ole yleisestikin hieman tuoreemman trendin mukaiset käytöstavat? ;)
Vertaat nyt keski-ikäistä ja itsesi ikäistä.
Ja kyllä! Vanhuskin voi olla moukka, niinhän mä juuri sanoin.
Mutta, jos hän on ne sosiaaliset taidot imenyt omalta äidiltään ja jos kaikki hänen ikäisensä sielläpäin käyttäytyvät niin..
a.p
Mullakin on ystävä p-pohjanmaalta. On asunut siellä ikänsä ja entinen pomoni (mies) oli myös.
Ja kyllä he ovat suustaan pljon kovempia kuin me täällä etelässä normaalisti.
Tai tuo pomo oli kylläkin e-pohjanmaalta. Haukkui mutkin "puoljaahooseks"..
Musta on paljon "mukavampaa", että mulle sanotaan sitten vaikka rumasti päin naamaa asiat, kuin piiloilkeästi piikitellen.
MUKA sivistyneesti! :D
Se sattuu paljon enemmän, kuin rääväsuun sanomiset, sillä hänestä voi aina ajatella, että on vähän moukka ja luultavasti kaikille sellainen! "wt"?
Tuollainen "hienovarainen" vihjailu on musta sitä kaikkein ilkeintä, sillä yleensä tuohon et voi edes puolustautua, kun "enhän mä mitään tarkoittanut". Joo etpä..
En tiedä, onko mielen sairautta, mutta jos ns. suodatin puuttuu kokonaan, niin ikäviä tilanteita luvassa itselle ja muille.
Ei ole kaukana mielenvikaisuudesta. Moni suorapuheinen on itse asiassa sadisti, joka nauttii siitä, että saa loukata toista ihmistä. He löytävät toisen ihmisen heikot kohdat ja iskevät niihin, niin että veri roiskuu - noin niin kuin kuvainnollisesti. Ja kun heille huomauttaa asiasta, niin heittäytyvät täysin viattomiksi ja tietämättömäksi. Moni vetoaa myös siihen, että kun on niin rehellinen, niin ei voi jättää mitään sanomatta.
Minulla oli monen vuoden ajan tuollainen "rehellinen" kollega. Hänellä oli varsinkin tapana itkettää kaikki nuoret tulokkaat ja puhua heistä vielä selän takana ilkeään sävyyn, miten eivät huolehdi tehtävistä tai jossakin varastossa tavarat eivät sillä paikalla, mihin hän ne oli laittanut jne. Ei puhettakaan, että olisi vain kauniisti neuvonut tulokasta talon tavoille. Ja kuten arvata saattaa, tämä rouva suorasuu ei tietenkään kestänyt itseensä kohdistuvaa suorapuheisuutta. Silloin pääsivät helvetin tulet valloilleen!
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko mielen sairautta, mutta jos ns. suodatin puuttuu kokonaan, niin ikäviä tilanteita luvassa itselle ja muille.
Ei ole mielensairautta, vaan tempperamenttieroa.
Multa ei puutu suodatin KOKONAAN, mutta kieltämättä annan "paukkua", jos esim haluan päästä jostakusta ihmisestä eroon. En pidä hänestä syystä tai toisesta..
a.p
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kaukana mielenvikaisuudesta. Moni suorapuheinen on itse asiassa sadisti, joka nauttii siitä, että saa loukata toista ihmistä. He löytävät toisen ihmisen heikot kohdat ja iskevät niihin, niin että veri roiskuu - noin niin kuin kuvainnollisesti. Ja kun heille huomauttaa asiasta, niin heittäytyvät täysin viattomiksi ja tietämättömäksi. Moni vetoaa myös siihen, että kun on niin rehellinen, niin ei voi jättää mitään sanomatta.
Minulla oli monen vuoden ajan tuollainen "rehellinen" kollega. Hänellä oli varsinkin tapana itkettää kaikki nuoret tulokkaat ja puhua heistä vielä selän takana ilkeään sävyyn, miten eivät huolehdi tehtävistä tai jossakin varastossa tavarat eivät sillä paikalla, mihin hän ne oli laittanut jne. Ei puhettakaan, että olisi vain kauniisti neuvonut tulokasta talon tavoille. Ja kuten arvata saattaa, tämä rouva suorasuu ei tietenkään kestänyt itseensä kohdistuvaa suorapuheisuutta. Silloin pääsivät helvetin tulet valloilleen!
Huom monet, ei suinkaan KAIKKI.
Itse en ole tuollainen.
a.p
Mutta eikö se sitten olisi kaikkien etu, että henkilö, joka ei kestä työpaikan paineita, ei sitten töissä kävisi ollenkaan.
Kun aina parjataan näitä työttömiä..
Eikö ole parempi, ettei tuollainen ole mädättämässä työ-ilmapiiriä?
Mä en ole noin paha, mutta kieltämättä olen työelämässä, joka stressaa mua kovasti, niin hieman takakireä.
Olen harkinnut jääväni pois leipätyöstä.
Lomilla olen letkeä kuin lankakerä, eli tuo työelämän paine ei selvästukään sovi mulle..
a.p
Vierailija kirjoitti:
Suorapuheisuus voi olla myös kotoa opittua ja mä teen sen kanssa töitä, koko-ajan.
Mutta, jos mietitään yleisesti yhteiskuntaa, niin eipä se yhteiskuntakaan sillätavalla pyöri, että kaikki olisivat hiljaa.
Jonkun on uskallettava avata suunsa.
a.p
Puhuvaanpuhuvaanpuhuvaan
t. Ymmi
"Ei puhettakaan, että olisi vain kauniisti neuvonut tulokasta talon tavoille".
Mikäs siinä olisi ollessa mettä ja hunajaa, jos ei tarvitsisi samaan aikaan tehdä mitään muuta. ;)
Mutta, jos jurnutat omaa, nopeatempoista paskaduuniasi, josta et yhtään pidä, mutta pakkohan se on syödäkin, niin eipä oikein jaksa..
Jos on vielä täysin lainvastaiset työolot, joista tarkastajan sattuessa napsahtaisi lappu luukulle..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suorapuheisuus voi olla myös kotoa opittua ja mä teen sen kanssa töitä, koko-ajan.
Mutta, jos mietitään yleisesti yhteiskuntaa, niin eipä se yhteiskuntakaan sillätavalla pyöri, että kaikki olisivat hiljaa.
Jonkun on uskallettava avata suunsa.
a.pPuhuvaanpuhuvaanpuhuvaan
t. Ymmi
Itsekin samaistuin juuri Ymmiin! :D Hyvä hahmo..
En mä aina näin paljon puhu. Päiviä on erilaisia jokaisella. ;)
a.p
Vierailija kirjoitti:
Suorapuheiset ihmiset eivät yleensä ole kovin empaattisia. Eivät osaa eläytyä muiden asemaan ja sovittaa sitä käytöstä tilanteen ja toisen persoonan mukaan. Vuorovaikutus kun on sitä, että ihmiset löytävät yhteisen tavan vuorovaikuttaa toisiaan ymmärtäen. Ei niin, että joku tulee siihen oma ego edellä meuhkaamaan ja ihmettelee sitten mikä meni vikaan kun muut eivät olekaan kuin hän haluaisi.
Ja koska ihminen ei kykene eläytymään muiden maailmaan, hän ei ymmärrä, että kaikilla on tässä elämässä vaikeutensa. Pelkästään eri tavoin sairastuneita ja vammautuneita ihmisiä on satoja tuhansia. Siihen päälle vielä muut vaikeudet elämässä. Monen elämä on pelkkää selviytymistä. Jos tätä ei näe, ne omat vaikeudet kasvavat omassa mielessä suhteettoman suureksi ja tekevät ihmisestä katkeran ja itsekeskeisen. Hän kieltäytyy näkemästä että se, mitä hänelle tapahtui, oli vaan elämää, elämän paskamainen puoli. Sen sijaan, että hän alkaisi toimia yhdessä muiden särkyneiden ihmisten kanssa sen eteen että maailma olisi vähän parempi paikka eikä niitä omia vaikeuksia siirtäisi muiden ihmisten kannettavaksi, hän jää jumiin kiukkuun ja pettymykseen ja oman navan kaiveluun. Suomeksi sanottuna tällainen ihminen ei kehity.
Että siksi se suorapuheisuus ei aina ole niin hirveän tavoiteltava ominaisuus ihmisessä.
Kyllä suorapuheisia on Suomessa harvassa, maassa, joka on kiusaajien, eli näiden manipuloijien, ja kaikkien on oltava samaa mieltä kuin joku sosiopaatti, joka yhteisössä sanelee muidenkin mielipiteen.
Sikäli ei voi edes verrata manipuloijan ja pelkästään suorapuheisen ihmisen empatiaa, ammattikiusaajamanipuloijasosiopaatilla sitä on vain itselleen, ja muut ovat vain välineitä vaikkapa jonkun yhden tyypin elämän vaikeuttamiseksi.
Suorapuheinen voi olla vähän lapsen tasolle jäänyt, naiivi, mutta jos hän kohtelee kaikkia samalla tavalla, hänessä kuitenkin empatiaa löytyy toisin kuin ammattikiusaajamanipuloijasosiopaatissa.
Itse en oikeastaan tunne ketään ihmistä, jota voisi sanoa suorapuheiseksi. Mutta moni äiti tai isä tai isovanhempi katsoo oikeudekseen sanoa suoraan omalle(aikuiselle) lapselle tai lapsenlapselle, ja tästä voi aiheutua konflikteja.
Sen lisäksi suorapuheisuutta ei ina tuomita, jos sen tekee hyvässä asemassa olevassa mies tai pomo tai muuten fyysisesti isompi.
Vierailija kirjoitti:
"Ei puhettakaan, että olisi vain kauniisti neuvonut tulokasta talon tavoille".
Mikäs siinä olisi ollessa mettä ja hunajaa, jos ei tarvitsisi samaan aikaan tehdä mitään muuta. ;)
Mutta, jos jurnutat omaa, nopeatempoista paskaduuniasi, josta et yhtään pidä, mutta pakkohan se on syödäkin, niin eipä oikein jaksa..
Jos on vielä täysin lainvastaiset työolot, joista tarkastajan sattuessa napsahtaisi lappu luukulle..
Aivan kuin mun elämästä!
Ja siihen kun lisätään vielä se, että sait burnoutin ja pomo uhkasi potkuilla, jos et palaa töihin, niin voitte vain kuvitella lopputuloksen..
Mä taas olen empaattinen suorapuheinen.
Ja ennen kuin joku ehtii sanoa, niin: En vain omasta mielestäni, vaan monien monien ihmisten mielestä olen empaattinen.
Nuorempana en tosin ollut, koska oli nuo omat prosessit käynnissä..
a.p
entunneketään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suorapuheiset ihmiset eivät yleensä ole kovin empaattisia. Eivät osaa eläytyä muiden asemaan ja sovittaa sitä käytöstä tilanteen ja toisen persoonan mukaan. Vuorovaikutus kun on sitä, että ihmiset löytävät yhteisen tavan vuorovaikuttaa toisiaan ymmärtäen. Ei niin, että joku tulee siihen oma ego edellä meuhkaamaan ja ihmettelee sitten mikä meni vikaan kun muut eivät olekaan kuin hän haluaisi.
Ja koska ihminen ei kykene eläytymään muiden maailmaan, hän ei ymmärrä, että kaikilla on tässä elämässä vaikeutensa. Pelkästään eri tavoin sairastuneita ja vammautuneita ihmisiä on satoja tuhansia. Siihen päälle vielä muut vaikeudet elämässä. Monen elämä on pelkkää selviytymistä. Jos tätä ei näe, ne omat vaikeudet kasvavat omassa mielessä suhteettoman suureksi ja tekevät ihmisestä katkeran ja itsekeskeisen. Hän kieltäytyy näkemästä että se, mitä hänelle tapahtui, oli vaan elämää, elämän paskamainen puoli. Sen sijaan, että hän alkaisi toimia yhdessä muiden särkyneiden ihmisten kanssa sen eteen että maailma olisi vähän parempi paikka eikä niitä omia vaikeuksia siirtäisi muiden ihmisten kannettavaksi, hän jää jumiin kiukkuun ja pettymykseen ja oman navan kaiveluun. Suomeksi sanottuna tällainen ihminen ei kehity.
Että siksi se suorapuheisuus ei aina ole niin hirveän tavoiteltava ominaisuus ihmisessä.
Kyllä suorapuheisia on Suomessa harvassa, maassa, joka on kiusaajien, eli näiden manipuloijien, ja kaikkien on oltava samaa mieltä kuin joku sosiopaatti, joka yhteisössä sanelee muidenkin mielipiteen.
Sikäli ei voi edes verrata manipuloijan ja pelkästään suorapuheisen ihmisen empatiaa, ammattikiusaajamanipuloijasosiopaatilla sitä on vain itselleen, ja muut ovat vain välineitä vaikkapa jonkun yhden tyypin elämän vaikeuttamiseksi.
Suorapuheinen voi olla vähän lapsen tasolle jäänyt, naiivi, mutta jos hän kohtelee kaikkia samalla tavalla, hänessä kuitenkin empatiaa löytyy toisin kuin ammattikiusaajamanipuloijasosiopaatissa.
Itse en oikeastaan tunne ketään ihmistä, jota voisi sanoa suorapuheiseksi. Mutta moni äiti tai isä tai isovanhempi katsoo oikeudekseen sanoa suoraan omalle(aikuiselle) lapselle tai lapsenlapselle, ja tästä voi aiheutua konflikteja.
Sen lisäksi suorapuheisuutta ei ina tuomita, jos sen tekee hyvässä asemassa olevassa mies tai pomo tai muuten fyysisesti isompi.
Täyden kympin puheenvuoro! Juuri näin se on! :)
entunneketään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suorapuheiset ihmiset eivät yleensä ole kovin empaattisia. Eivät osaa eläytyä muiden asemaan ja sovittaa sitä käytöstä tilanteen ja toisen persoonan mukaan. Vuorovaikutus kun on sitä, että ihmiset löytävät yhteisen tavan vuorovaikuttaa toisiaan ymmärtäen. Ei niin, että joku tulee siihen oma ego edellä meuhkaamaan ja ihmettelee sitten mikä meni vikaan kun muut eivät olekaan kuin hän haluaisi.
Ja koska ihminen ei kykene eläytymään muiden maailmaan, hän ei ymmärrä, että kaikilla on tässä elämässä vaikeutensa. Pelkästään eri tavoin sairastuneita ja vammautuneita ihmisiä on satoja tuhansia. Siihen päälle vielä muut vaikeudet elämässä. Monen elämä on pelkkää selviytymistä. Jos tätä ei näe, ne omat vaikeudet kasvavat omassa mielessä suhteettoman suureksi ja tekevät ihmisestä katkeran ja itsekeskeisen. Hän kieltäytyy näkemästä että se, mitä hänelle tapahtui, oli vaan elämää, elämän paskamainen puoli. Sen sijaan, että hän alkaisi toimia yhdessä muiden särkyneiden ihmisten kanssa sen eteen että maailma olisi vähän parempi paikka eikä niitä omia vaikeuksia siirtäisi muiden ihmisten kannettavaksi, hän jää jumiin kiukkuun ja pettymykseen ja oman navan kaiveluun. Suomeksi sanottuna tällainen ihminen ei kehity.
Että siksi se suorapuheisuus ei aina ole niin hirveän tavoiteltava ominaisuus ihmisessä.
Kyllä suorapuheisia on Suomessa harvassa, maassa, joka on kiusaajien, eli näiden manipuloijien, ja kaikkien on oltava samaa mieltä kuin joku sosiopaatti, joka yhteisössä sanelee muidenkin mielipiteen.
Sikäli ei voi edes verrata manipuloijan ja pelkästään suorapuheisen ihmisen empatiaa, ammattikiusaajamanipuloijasosiopaatilla sitä on vain itselleen, ja muut ovat vain välineitä vaikkapa jonkun yhden tyypin elämän vaikeuttamiseksi.
Suorapuheinen voi olla vähän lapsen tasolle jäänyt, naiivi, mutta jos hän kohtelee kaikkia samalla tavalla, hänessä kuitenkin empatiaa löytyy toisin kuin ammattikiusaajamanipuloijasosiopaatissa.
Itse en oikeastaan tunne ketään ihmistä, jota voisi sanoa suorapuheiseksi. Mutta moni äiti tai isä tai isovanhempi katsoo oikeudekseen sanoa suoraan omalle(aikuiselle) lapselle tai lapsenlapselle, ja tästä voi aiheutua konflikteja.
Sen lisäksi suorapuheisuutta ei ina tuomita, jos sen tekee hyvässä asemassa olevassa mies tai pomo tai muuten fyysisesti isompi.
Manipuloijasosiopaatti puhuu takanapäin ja on oppinut jo äidinmaidossa tavan elää ja olla, elämä on valheita ja manipuloiintia ja toisten sitä kautta alastyöntämistä.
Suoranpuhujia kunnioitan, koska suomessa ei oikeastaan koskaan saa olla kuin yhtä mieltä ja se on yleensä juuri tällaisen manipuloijasosiopaatni mielipide. Jos joku saa suoranpuhujan leiman, hänellä yleensä on oma mielipide.
Suoranpuhujalla en tarkoita mitään kiusaajaa, joka kyttää yhteisössä, ketä yhtä henkilöä alkaa selän takana mustamaalata, vaan ihmistä, joka ajattelee aivoillaan ja kertoo oman mielipiteensä tykättiin siitä tai ei.
Sillä en tarkoita sellaista ihmistä, joka haukkuisi muita tekosyillä katsoen alaspäin, vaan yleensä vaan asioista mielipiteensä kertoen. Esim jos työpaikalla pitää tehdä päätös ja vaikka joku ammattikiusaajasosiopaattimanipuloija olisi kertonut jo sen ainoan virallisen mielipiteen, mitä mieltä kaikkien oltava, silti asiallisesti sanoo oman ajatuksen miten kannattaisi tehdä, vaikka sillä joutuisi manipuloijasosiopaatin mustalle listalle.
Eipä tällaisia oikeastaan suomessa ole.
Tästäkin olen täysin samaa mieltä.
On todella rumaa haukkua toista lihavaksi. Minua on haukuttu.
Ja eikö tuo minun kusipääksi haukkuminen ole myös rumaa ja huonoa käytöstä. Kun tuolla aiemmin joku niin teki..
a.p