Seinänaapuri itkenyt monta päivää putkeen :( - voinko tehdä jotain?
Eli seinänaapureista kuuluu melkeen kaikki toisten kämppiin. Vanhassa talossa asun. Tiedän, että seinänaapurissa asuu noin 20-vuotias naisenalku yksiössä. Tänään mulla oli vapaa päivä ja oon ollut koko päivän kotona. Lähes koko ajan on kuulunut lohdutonta itkua :( Samoin ainakin eilen illalla, kun olin kotona ja samoin aamupäivällä. Voinko tehdä jotain, vai olisiko se liian outoa? Säälittää kovasti :( Tosi murheellista itkua, on varmaan tapahtunut jotain isompaa.
Kommentit (101)
Loistavia kommentteja tullut siitä, että mitä pahaa voi käydä, jos puuttuu. Kiitos! Ylihuolehtivainen mamma täällä vauhdissa... ap
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa tehdä mitään, jos et koskaan törmää häneen. Jos on syynä itkuun esimerkiksi diabetekseen sairastuminen niin se suklaalevy postilaatikosta ei varmaan lohduttaisi.
Päiväkausia itketään masennuksen lisäksi ihmissuhteen päättymisen tai kuolemantapauksen vuoksi.
Masentuneet harvoin itkee kokoajan. Enkä usko, että noin diabetestakaan lähtis kukaan itkemään. Läheisen kuolema tai ihmissuhde tosiaan vois olla..
Vierailija kirjoitti:
Ehkä naapurillasi on joku rakas ihminen kuollut tai sitten hän on saanut lääkärillä tiedon vakavasta sairaudesta. Itkeminen helpottaa suurta surua. Sinuna en tekisi vielä mitään, mutta seuraisin tilannetta ja sitten kysyisin, voinko auttaa jotenkin. Onko hänellä ystäviä?
Ei mitään käsitystä ystävistä. En tunne henkilöä ollenkaan. Joskus rappukäytävässä ollaan hymyilty toisillemme. ap
Nai sitä. Itkevä akka kaipaa kunnon naintia.
Jos postilaatikostani pudotettaisiin suklaata, en tidellakaan söisi sitä. Muutenkin alkaisi vain ahdistamaan, että mikähän tämäkin juttu on. :/
Työnnä suklaalevyjä sisään postilaatikosta. Laita nyt ainakin paria laatua, jotta ainakin toinen kelpaa sekä karkkipussi perään. Ei pidä itkiessään niin kovaa ääntä. Suklaa myös saattaisi piristää.
Minusta olisi saattanut olla ihan kiva, jos joku olisi tullut juttelemaan silloin, kun olin niin yksinäinen että itkin aamusta iltaan. Mutta kaikkien kanssa ei silti kemiat kohtaa ja jotkut ihmiset alkavat lässyttää kun toinen on "heikompi", ikävä sanoa. Mutta jos sinusta tuntuu, että osaat kohdata ihmisiä, niin minusta voisit ehkä jotenkin kysäistä, voitko auttaa. Postilaatikosta en olisi itse halunnut mitään suklaata enkä hymiöitä joltain anonyymiltä. :)
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaisi entistä enemmän, jos tietäisin että kuuluu niin selvästi ja naapuri oikein miettimällä miettii, että mikähän sillä on. Antakaa ihmisten olla rauhassa. Ottaisin vittuiluna jotkut suklaalevyt jos esim. läheiseni olisi kuollut ja surisin.
Mistähän ne naapurit nyt mahdollisesti tiedät miksi siellä parkuisit. Mitä vittuilua suklaassa nyt on muutenkaan. Kaikesta ihmiset kans jaksavat loukkaantua. Mahtaa sunkin elämäsi olla todella vaikeaa kun kaikesta pitää etsiä jotain negatiivista.
Koti on monille turvapaikka, johon voi piiloutua silloin kun tuntuu pahalta. Jos käy ilmi, että naapuri tavallaan pääsee murtautumaan sinne omaan piilopaikkaan, voi tuntua vielä pahemmalta ja suojattomammalta. Eli anna naapurin olla rauhassa kotonaan.
Työnnä vehje postiluukusta ja huuda: "Tuuhan lipasee!"
Varmasti tulee hymy huulille.
Vierailija kirjoitti:
Koti on monille turvapaikka, johon voi piiloutua silloin kun tuntuu pahalta. Jos käy ilmi, että naapuri tavallaan pääsee murtautumaan sinne omaan piilopaikkaan, voi tuntua vielä pahemmalta ja suojattomammalta. Eli anna naapurin olla rauhassa kotonaan.
Jep, onhan se noinkin. Itse kerran sain omalla nimelläni muutaman lipun tiettyyn paikkaan kirjekuoressa josta ei näkynyt lähettäjää. En tiennyt keneltä tuli, mutta käytin liput kuitenkin. Kirjeessä oli lyhyt viesti, josta ei mitään pystynyt päättelemään.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ollakaan, että mammojen mielestä lohturuoka on jotenkin hyvä idea. Mussun mussun vaan.
Mammat on jo hakemassa 2 kg:n irtokarkkisäkkiä ja haluaa muutkin laardiperseiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä saattaisin laittaa luukusta Fazerin sinisen jonka päälle kirjoittaisin esim. "sateen jälkeen paistaa aurinko"
Ei kyllä kukaan, etkä sinäkään, pystyisi syömään Fazerin sinistä tai muutakaan suuren surun kohdatessa. Yleensä kun shokkivaihe on päällä, oloa helpottaa itkeminen ja lepo.
On tämä Suomi sitten ihme maa nykyaikana.
Suklaalevyn postiluukusta pudottaminen muka huono idea ja vaikka mitä pahaa voi saada aikaan.
Jatketaanko tätä ketjua 30 sivua kehitellen mitä mielikuvituksellisempia tapahtumasarjoja joita tuo kammottava palmuöljystä muovailtu kakan värinen sokerimyrkky voisi saada aikaan.
Tähdätään ydituhoon.
Aloitetaan ihan pienestä.
Ehdotan että itkijä ei voi sietää palmuöljyä ja luonnonvarojen tuhlaamista.
Potee kammottavaa maailman tuskaa kerskakulutuksen takia.
On kenties läskifoobikko ssss:n kaltainen tapaus kaiken kivan lisäksi.
Parempi antaa hänen olla, kun et tiedä mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti on monille turvapaikka, johon voi piiloutua silloin kun tuntuu pahalta. Jos käy ilmi, että naapuri tavallaan pääsee murtautumaan sinne omaan piilopaikkaan, voi tuntua vielä pahemmalta ja suojattomammalta. Eli anna naapurin olla rauhassa kotonaan.
Jep, onhan se noinkin. Itse kerran sain omalla nimelläni muutaman lipun tiettyyn paikkaan kirjekuoressa josta ei näkynyt lähettäjää. En tiennyt keneltä tuli, mutta käytin liput kuitenkin. Kirjeessä oli lyhyt viesti, josta ei mitään pystynyt päättelemään.
täh liput mihin? joku vaan tiputti?
Sateen jälkeen paista aurinko, voi tuoda mieleen ahdistavan valoisuuden joka keväisin lisääntyy.
Itsemurhatilastot ovat keväisin huipussaan.
Vierailija kirjoitti:
Työnnä vehje postiluukusta ja huuda: "Tuuhan lipasee!"
Varmasti tulee hymy huulille.
😂😂😂
Ehkä naapurillasi on joku rakas ihminen kuollut tai sitten hän on saanut lääkärillä tiedon vakavasta sairaudesta. Itkeminen helpottaa suurta surua. Sinuna en tekisi vielä mitään, mutta seuraisin tilannetta ja sitten kysyisin, voinko auttaa jotenkin. Onko hänellä ystäviä?