Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita naisia jotka on luokiteltu rumiksi kanssaihmisten toimesta?
06.03.2016 |
Tuntuu että en saa samanlaista ihmisarvoista kohtelua ja kunnioitusta, koska ulkonäköni ei vastaa yleisiä kauneusstandardeja. Nyt en puhu edes mistään tavallisuudesta, vaan siitä että kasvot ovat keskivertoihmisen kasvoja huomattavasti rumemmat/oudon näköiset jopa siinä määrin, että se herättää muiden ihmisten huomion negatiivisella tavalla.
Joku varmasti tulee tähän ketjuun sanomaan että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäkö ja että minulla ei ole oikeita ongelmia, mutta totuus on että kyllä se ulkonäkö vaikuttaa niin moneen asiaan elämässä, ettei sitä voi vain sivuuttaa jonakin vähäpätöisenä ja merkityksettömänä asiana.
Luulen oikeasti että elämäni olisi ihan erilaista, jos olisin syntynyt viehättäväksi. Enkä nyt tarkoita välttämättä mitään huippumalli-tasoa, vaan sitä että olisi edes ihmisen näköinen. Minun on mahdotonta saada seurustelukumppania, ihmiset yleisesti ottaen välttelevät seuraani, olen todella yksinäinen ja pahinta tässä kaikessa on se itseinho, jota tunnen joka ikinen päivä.
En todellakaan usko että epäviehättävä ihminen voi oppia tykkäämään peilikuvastaan, olen yrittänyt sitä niin monta kertaa ja se on silkka mahdottomuus koska ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti, biologisista syistä ohjelmoitu olemaan viehättyneitä fyysisestä kauneudesta. En tiedä mitä tekisin tämän asian kanssa, se painaa mieltäni todella paljon, olen harkinnut jopa itsemurhaa tämän asian takia. Onko täällä kohtalotovereita, jotka voisivat kertoa oman tarinansa ja jakaa kokemuksensa?
Kommentit (24)
Kerro jotain arkipäiväisiä juttuja, joiden perusteella tiedät että muut pitävät sinua rumana naisena? Entä mikä on ollut pahin tilanne, jossa ulkonäkösi rumuus on tullut esille?
Kysyn koska en aio vastata ennen kuin tiedän, että ap on oikeasti ruma nainen eikä vain itse kuvittele niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseinho, joka paistaa kasvoistasi, on varmasti suurempi syy muiden vieroksuntaan kuin piirteesi sinänsä.
En minä ainakaan pysty kuvittelemaan niin "rumaa" ihmistä, etten voisi olla hänen ystävänsä ihan siinä missä muidenkin.
Eli en jaksa uskoa, että ihmiset välttelevät sinua yleisesti ulkonäkösi takia. Kyse on mielentilastasi.
Ei siitä peilikuvasta tarvitse oppiakaan pitämään. Riittää, kun sen hyväksyy.
Minulla on mulkosilmät, heikko leuka, iso kotkannenä, ohuet hiukset, hörökorvat, liian isot hampaat ym. Iho on hyvä, mutta mitä se tässä kokonaisuudessa auttaa?
Mutta minkäs teet? En minä mihinkään operaatioihin ole koskaan ollut menossa. Avoin ja ystävällinen ilme vain päälle ja muiden sekaan.
Ei kukaan ole kauniiksi sanonut edes umpikännissä, muttei toisaalta pahasti haukkunutkaan. Kyllä näin voi elää. Mieluummin elän rumana kuin olen elämättä. Murrosiässä oli kovaa, mutta ne ajat ovat takana.
Minulla on jopa mies... usko tai älä!
Vierailija kirjoitti:
Kerro jotain arkipäiväisiä juttuja, joiden perusteella tiedät että muut pitävät sinua rumana naisena? Entä mikä on ollut pahin tilanne, jossa ulkonäkösi rumuus on tullut esille?
Kysyn koska en aio vastata ennen kuin tiedän, että ap on oikeasti ruma nainen eikä vain itse kuvittele niin.
Ymmärrän tuon, koska törmään nimittäin paljon objektiivisesti ihan älyttömän kauniisiin ihmisiin jotka valittavat että ovat mukamas niin rumia, vaikka se ei ole ollenkaan totta. Yleensä taustalla on huomionkipeys ja se jos mikä antaa meille oikeasti rumille ihmisille huonon, itsesäälissä rypevän valittajan maineen.
Ne tilanteet ovat hyvin arkipäiväisiä ja huomaamattomia, ei niin että kadulla huudeltaisiin että "ruma!" tai mitään vastaavaa, vaan siitä yleisestä nuivasta suhtautumisesta minua kohtaan, ihmisillä on paljon ennakko-luuloja minun suhteeni ja usein joudun olemaan yli-kiltti ja huomaavainen saadakseni sen toisen ihmisen pitämään minusta, monesti senkin jälkeeni seuraani ei arvosteta eikä kaivata.
Katsekontaktin välttelyä, tuhahtelua, murahtelua, huokauksia, vihaisia katseita, ihmiset eivät ole valmiita auttamaan minua jos minulla on jokin hätä, sosiaalisissa tilanteissa jään taka-alalle vaikka yritän ottaa aktiivisesti kontaktia muihin ihmisiin ja yritän rakentaa keskustelua, se yleensä katkeaa nopeasti heidän osaltaan.
Muutaman sanan vaivaantuneesti vastattuaan he yleensä lopettavat puhumisen tai eivät vastaa mitään takaisin ja poistuvat nopeasti paikalta. Minut suljetaan porukasta aina ulkopuolelle, ystävien saaminen on vaikeaa, miehet eivät ole minusta aidosti kiinnostuneita, kelpaan vain joksikin satunnaiseksi säälipanoksi. Joskus saan kuulla ilkeitä kommentteja mm. nenästäni. Erittäin harvoin ihmiset suoraan sanovat toiselle henkilölle tämän olevan ruma, mutta on lukuisia epäsuoria tapoja, joilla he osoittavat toiselle ihmiselle, etteivät koe tätä viehättävänä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä naiset saavat useinkin kuulla olevansa rumia. Tällä palstalla on ollut paljon naisten kirjoituksia siitä miten heille huudellaan jatkuvasti. Itse en kai ole ns. ruma mutta ystävän kanssa liikkuessani olen joutunut todistamaan tällaista käytöstä, joka on kohdistunut häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestisi 6 perusteella et ole niin ruma nainen, että se haittaisi elämääsi - tuo kaikki kuulostaa vain sosiaalisesti aran kokemuksilta, ei ulkonäöstä johtuvalta. Ethän ole saanut edes kommentteja miehiltä miten ruma olet! :D
Minä olen ruma nuori nainen ja voin kertoa itse mistä seikoista tämä on minulle selvinnyt vuosien mittaan:
- Useat ei-tuntemani miehet ovat haukkuneet ulkonäköäni selkäni takana, naispuoliset kaverit kertoneet
- Tapailemani miehet ovat kertoneet miten ruma nainen olen, mutta muiden ominaisuuksieni takia on nähty
- En ole koskaan ollut parisuhteessa
- Seksisuhteissa emme ole kulkeneet koskaan julkisilla paikoilla ja mies ei ole maininnut kellekään, että edes tuntisi minua
- Ex-tapailemani miehet eivät ole koskaan moikanneet enää sen jälkeen jos olemme nähneet jossain julkisella paikalla ja mies on ollut muiden seurassa
- Myös naispuoliset ystäväni ovat kertoneet kiertoilmauksin, että olen oikeasti vaan ruma ja miehet eivät minusta voi kiinnostua kun miehet ovat tulleet juttelemaan minulle baareissa
Sinänsä oudointa, että etenkin opiskeluissa ja työelämässä minuun on aina suhtauduttu hyvin ja ystävällisesti. Olen päätellyt, että rumaa naista juuri säälitään sekä muutenkin pohjustetaan esim. olemalla erityisen mukava tullessa uuteen työpaikkaan :D
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset saavat useinkin kuulla olevansa rumia. Tällä palstalla on ollut paljon naisten kirjoituksia siitä miten heille huudellaan jatkuvasti. Itse en kai ole ns. ruma mutta ystävän kanssa liikkuessani olen joutunut todistamaan tällaista käytöstä, joka on kohdistunut häneen.
Tämä juuri. Jos miehet eivät ole sinua päin naamaa kuvailleet rumaksi naiseksi niin et varmasti sitä ole. Mitä vanhemmaksi tulee sitä vähemmän ihmisillä on tosin pokkaa kertoa suoraan enää rumuudesta, viimeisimmän "oot niin ruma" -kommentin sain itsekin vielä 20-vuotiaana.
Naisilta ulkonäön morkkaus on vihjailevampaa, joka näkyy siinä että esim. heittävät läppää ulkonäöstäsi tapailemasi miehen edessä, kutsuvat rumaksi näköistäsi naista tai muuten keksivät aina jonkun syyn miksi kiinnostusta osoittanut mies ei olekaan oikeasti kiinnostunut vaan tuli vaikka vaan säälistä tai tylsyydestä juttelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut on luokiteltu sekä rumaksi että kauniiksi tuntemattomien toimesta. Olen kai sitten erikoisen näköinen? Olen valinnut perustaa identiteettini sille, että ole kaunis :)
Meikkaan ja pidän huolen hiuksistani ja ihostani. Pukeudun hillitysti, mutta tyylikkäästi (omasta mielestäni), hymyilen paljon ja olen ystävällinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani siitä, että koet olevasi ruma. Suosittelen plastiikkakirurgin puolelle kääntymistä, jos tilanne on jatkuvasti ongelmallinen ja sinulla on varaa leikkaukseen.
Minä ajattelen asian niin, että maailmassa on hyvin monenlaisia ihmisiä. Jossain toisessa maassa ulkonäköösi suhtauduttaisiin täysin eri lailla, koska kauneuskäsitykset vaihtelevat suuresti.
Kauneus on oikeasti aina katsojan silmässä. Sinusta pitävä ihminen näkee sinut aina paljon paremman näköisenä kuin olet. Kyllä, aihetta on tutkittu.
Valtaosa ihmisistä ei ajattele sinusta yhtään mitään, koska he keskittyvät elämänsä tärkeimpään asiaan eli itseensä.
Jokaisella meillä on murheita, olivatpa ne luomia, arpia, selluliittipolvia (oikeasti), hörökorvia, ohuita hiuksia jne. Mielestäni jokaisen kannattaa keskittyä parhaisiin puoliinsa ja unohtaa ikävien asioiden miettiminen.
Minua on sanottu useita kertoja kauniiksi, mutta toisaalta olen ollut nuoresta lähtien ylipainoinen tai todella ylipainoinen. En pysy hoikkana, koska rakastan ruokaa. Olen älykäs, mutta ilkeä. Erittäin ikävä piirre kenellä tahansa. Olen uskollinen ja inhoan pettämistä. Minulla on syövän vuoksi lyhyt elinaikaennuste. Maailma on harvoin sellainen, kuin haluamme.
Vierailija kirjoitti:
Viestisi 6 perusteella et ole niin ruma nainen, että se haittaisi elämääsi - tuo kaikki kuulostaa vain sosiaalisesti aran kokemuksilta, ei ulkonäöstä johtuvalta. Ethän ole saanut edes kommentteja miehiltä miten ruma olet! :D
Minä olen ruma nuori nainen ja voin kertoa itse mistä seikoista tämä on minulle selvinnyt vuosien mittaan:
- Useat ei-tuntemani miehet ovat haukkuneet ulkonäköäni selkäni takana, naispuoliset kaverit kertoneet
- Tapailemani miehet ovat kertoneet miten ruma nainen olen, mutta muiden ominaisuuksieni takia on nähty
- En ole koskaan ollut parisuhteessa
- Seksisuhteissa emme ole kulkeneet koskaan julkisilla paikoilla ja mies ei ole maininnut kellekään, että edes tuntisi minua
- Ex-tapailemani miehet eivät ole koskaan moikanneet enää sen jälkeen jos olemme nähneet jossain julkisella paikalla ja mies on ollut muiden seurassa
- Myös naispuoliset ystäväni ovat kertoneet kiertoilmauksin, että olen oikeasti vaan ruma ja miehet eivät minusta voi kiinnostua kun miehet ovat tulleet juttelemaan minulle baareissa
Sinänsä oudointa, että etenkin opiskeluissa ja työelämässä minuun on aina suhtauduttu hyvin ja ystävällisesti. Olen päätellyt, että rumaa naista juuri säälitään sekä muutenkin pohjustetaan esim. olemalla erityisen mukava tullessa uuteen työpaikkaan :D
Yksi selitys tuohon on se, etten liiku juuri missään, en etenkään baareissa enkä sellaisissa paikoissa missä on paljon ihmisiä, muussa tapauksessa saisin aivan varmasti kuulla ulkonäöstäni todella törkeitä kommentteja, koska tiedän millaisia pintaliitopaikkoja yökerhot ja baarit ovat. En liioittele asiaa päässäni ja sosiaalinen ahdistuneisuus, jota en yleensä näytä päällepäin, ei sulje pois sitä tosiasiaa että ulkonäköni on luotaantyöntävä. Tätä ketjua en aloittanu itsesäälin takia, vaan siksi että halusin jakaa tarinani muiden kanssa ja myös kuulla heidän omia kokemuksiaan tästä asiasta. Tämän ongelman törkeä vähättely on se asia, johon törmään valitettavan usein ja josta jo aloitusviestissänikin mainitsin. Tätä asiaa ei nähdä ongelmana niiden ihmisten taholta, joilla sitä ei ole. He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, millaista on elää epäviehättävänä naisena tässä pinnallisessa yhteiskunnassa. Mikään mitä sanoin ei ollut liitoiteltua tai omaa kuvitelmaani, vaan 100% totta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestisi 6 perusteella et ole niin ruma nainen, että se haittaisi elämääsi - tuo kaikki kuulostaa vain sosiaalisesti aran kokemuksilta, ei ulkonäöstä johtuvalta. Ethän ole saanut edes kommentteja miehiltä miten ruma olet! :D
Minä olen ruma nuori nainen ja voin kertoa itse mistä seikoista tämä on minulle selvinnyt vuosien mittaan:
- Useat ei-tuntemani miehet ovat haukkuneet ulkonäköäni selkäni takana, naispuoliset kaverit kertoneet
- Tapailemani miehet ovat kertoneet miten ruma nainen olen, mutta muiden ominaisuuksieni takia on nähty
- En ole koskaan ollut parisuhteessa
- Seksisuhteissa emme ole kulkeneet koskaan julkisilla paikoilla ja mies ei ole maininnut kellekään, että edes tuntisi minua
- Ex-tapailemani miehet eivät ole koskaan moikanneet enää sen jälkeen jos olemme nähneet jossain julkisella paikalla ja mies on ollut muiden seurassa
- Myös naispuoliset ystäväni ovat kertoneet kiertoilmauksin, että olen oikeasti vaan ruma ja miehet eivät minusta voi kiinnostua kun miehet ovat tulleet juttelemaan minulle baareissa
Sinänsä oudointa, että etenkin opiskeluissa ja työelämässä minuun on aina suhtauduttu hyvin ja ystävällisesti. Olen päätellyt, että rumaa naista juuri säälitään sekä muutenkin pohjustetaan esim. olemalla erityisen mukava tullessa uuteen työpaikkaan :D
Yksi selitys tuohon on se, etten liiku juuri missään, en etenkään baareissa enkä sellaisissa paikoissa missä on paljon ihmisiä, muussa tapauksessa saisin aivan varmasti kuulla ulkonäöstäni todella törkeitä kommentteja, koska tiedän millaisia pintaliitopaikkoja yökerhot ja baarit ovat. En liioittele asiaa päässäni ja sosiaalinen ahdistuneisuus, jota en yleensä näytä päällepäin, ei sulje pois sitä tosiasiaa että ulkonäköni on luotaantyöntävä. Tätä ketjua en aloittanu itsesäälin takia, vaan siksi että halusin jakaa tarinani muiden kanssa ja myös kuulla heidän omia kokemuksiaan tästä asiasta. Tämän ongelman törkeä vähättely on se asia, johon törmään valitettavan usein ja josta jo aloitusviestissänikin mainitsin. Tätä asiaa ei nähdä ongelmana niiden ihmisten taholta, joilla sitä ei ole. He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, millaista on elää epäviehättävänä naisena tässä pinnallisessa yhteiskunnassa. Mikään mitä sanoin ei ollut liitoiteltua tai omaa kuvitelmaani, vaan 100% totta.
Ap
Juuri siksi minä en usko, että olet niin ruma nainen mitä itse kuvittelet koska minä itse olen ruma ja meidän kokemuksemme eivät vastaa lainkaan toisiaan. Minä en ole saanut ikinä ventovierailta miehiltä ruma-kommentteja, vaan juuri tapailemiltani miehiltä (tai naispuolisten ystävieni miespuolisilta kavereilta selkäni takana) kun ollaan tutustuttu. En hengaile pintaliitopaikoissa vaan juuri kivojen ja fiksujen piireissä, mutta eihän se sitä estä kun esimerkiksi 3 kk tuntemani mies kertoo eri muodoissaan miten huononnäköisenä minua oikeasti pitää.
Olen itse itkenyt ulkonäköni takia monet itkut ja vieläkin suurimman osan aikaa ahdistun asiasta, tekee pahaa lähteä julkisille paikoille ja toivoisi olevansa vain näkymätön, mutta mitä paremmin huomaa pärjäävänsä töissä, saavansa kiitosta asiakkailta sekä onnistuu harrastuksissa niin sitä helpommaksi oma olo on muuttunut. Toki tiedän, että parisuhdetta en koskaan tule saamaan enkä lapsia, mutta esim. seksiä ehkä kerran viidessä vuodessa jos joku tarpeeksi epätoivoinen mies aina löytyisi :)
Viesti 10 oli myös kirjoittamani.
Ihanko oikeasti jotkut täällä ei ole nähnyt rumaa ihmistä? Siis sellaista että on sellaisen nähtyään ajatellut mielessään että "hitsi kun on ruma"? En usko ollenkaan ja kuitenkin ihmiset aina puhuvat rumuudesta ja keskustelevat eri ulkonäköihanteista ja sitten kun tulee puhe tästä aiheesta niin kaikki alkaa hokemaan niitä kliseisiä korulauseita tyyliin, kaikki on kauniita omalla tavallaan ja kukaan ei ole ruma jne. Kun me kaikki tiedetään ettei tuo pidä paikaansa, miksi näistä asioista ei voida puhua niiden oikeilla nimillä, vaan asia yritetään lakaista maton alle, vähättelyllä ja kieltämisellä? Onko tämä aiheena jotenkin tabu? En halua kuulostaa ilkeältä mutta liiallinen poliittinen korrektius ei ikinä auta yhtään ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestisi 6 perusteella et ole niin ruma nainen, että se haittaisi elämääsi - tuo kaikki kuulostaa vain sosiaalisesti aran kokemuksilta, ei ulkonäöstä johtuvalta. Ethän ole saanut edes kommentteja miehiltä miten ruma olet! :D
Minä olen ruma nuori nainen ja voin kertoa itse mistä seikoista tämä on minulle selvinnyt vuosien mittaan:
- Useat ei-tuntemani miehet ovat haukkuneet ulkonäköäni selkäni takana, naispuoliset kaverit kertoneet
- Tapailemani miehet ovat kertoneet miten ruma nainen olen, mutta muiden ominaisuuksieni takia on nähty
- En ole koskaan ollut parisuhteessa
- Seksisuhteissa emme ole kulkeneet koskaan julkisilla paikoilla ja mies ei ole maininnut kellekään, että edes tuntisi minua
- Ex-tapailemani miehet eivät ole koskaan moikanneet enää sen jälkeen jos olemme nähneet jossain julkisella paikalla ja mies on ollut muiden seurassa
- Myös naispuoliset ystäväni ovat kertoneet kiertoilmauksin, että olen oikeasti vaan ruma ja miehet eivät minusta voi kiinnostua kun miehet ovat tulleet juttelemaan minulle baareissa
Sinänsä oudointa, että etenkin opiskeluissa ja työelämässä minuun on aina suhtauduttu hyvin ja ystävällisesti. Olen päätellyt, että rumaa naista juuri säälitään sekä muutenkin pohjustetaan esim. olemalla erityisen mukava tullessa uuteen työpaikkaan :D
Yksi selitys tuohon on se, etten liiku juuri missään, en etenkään baareissa enkä sellaisissa paikoissa missä on paljon ihmisiä, muussa tapauksessa saisin aivan varmasti kuulla ulkonäöstäni todella törkeitä kommentteja, koska tiedän millaisia pintaliitopaikkoja yökerhot ja baarit ovat. En liioittele asiaa päässäni ja sosiaalinen ahdistuneisuus, jota en yleensä näytä päällepäin, ei sulje pois sitä tosiasiaa että ulkonäköni on luotaantyöntävä. Tätä ketjua en aloittanu itsesäälin takia, vaan siksi että halusin jakaa tarinani muiden kanssa ja myös kuulla heidän omia kokemuksiaan tästä asiasta. Tämän ongelman törkeä vähättely on se asia, johon törmään valitettavan usein ja josta jo aloitusviestissänikin mainitsin. Tätä asiaa ei nähdä ongelmana niiden ihmisten taholta, joilla sitä ei ole. He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, millaista on elää epäviehättävänä naisena tässä pinnallisessa yhteiskunnassa. Mikään mitä sanoin ei ollut liitoiteltua tai omaa kuvitelmaani, vaan 100% totta.
Ap
Juuri siksi minä en usko, että olet niin ruma nainen mitä itse kuvittelet koska minä itse olen ruma ja meidän kokemuksemme eivät vastaa lainkaan toisiaan. Minä en ole saanut ikinä ventovierailta miehiltä ruma-kommentteja, vaan juuri tapailemiltani miehiltä (tai naispuolisten ystävieni miespuolisilta kavereilta selkäni takana) kun ollaan tutustuttu. En hengaile pintaliitopaikoissa vaan juuri kivojen ja fiksujen piireissä, mutta eihän se sitä estä kun esimerkiksi 3 kk tuntemani mies kertoo eri muodoissaan miten huononnäköisenä minua oikeasti pitää.
Olen itse itkenyt ulkonäköni takia monet itkut ja vieläkin suurimman osan aikaa ahdistun asiasta, tekee pahaa lähteä julkisille paikoille ja toivoisi olevansa vain näkymätön, mutta mitä paremmin huomaa pärjäävänsä töissä, saavansa kiitosta asiakkailta sekä onnistuu harrastuksissa niin sitä helpommaksi oma olo on muuttunut. Toki tiedän, että parisuhdetta en koskaan tule saamaan enkä lapsia, mutta esim. seksiä ehkä kerran viidessä vuodessa jos joku tarpeeksi epätoivoinen mies aina löytyisi :)
Viesti 10 oli myös kirjoittamani.[/quote.
Kahden ihmisen ongelma voi olla sama, mutta kokemukset hyvin erilaisia. Et voi sanoa minulle että mitä koen, on jotenkin omaa kuvitelmaani, koska sitä se ei ole. Kykenen kyllä loogiseen ja rationaaliseen ajatteluun, osaan yhdistää asiat toisiinsa, mutta sitä on näin kirjallisesti vaikea ilmaista sillä tavalla, että muut ymmärtäisivät mitä tarkoitan koska tuollaiset tilanteet pitää kokea itse, ymmärtääkseen mistä niissä on kysymys. Ja edellisessä viestissäni myös mainitsin miksi niitä päin naamaa-kommentteja ei satele, kun ei sellaisiin ole tilaisuutta, koska en liiku ihmisten ilmoilla juurikaan, mutta ne vähät kerrat kun olen, kohtaamiset ihmisten kanssa ovat olleet suurimmaksi osaksi erittäin negatiivisia, joten sattumaa ei tämä ole vaan oikeita havaintoja siitä, mitä ympäristössäni tapahtuu. Asioista olen hyvin tietoinen, ja se taas herkistää entisestään, ei toisinpäin. Nuorempana olin rohkeampi, mutta vuosien aikana se on näiden ikävien kokemusten myötä karissut pikku hiljaa pois.
Ap
Minua ei ole kehuttu kauniiksi koskaan missään. Ei ole vihelletty perään, ja flirttailua olen kokenut kerran, poliisilta. Minua ei ole pyydetty treffeille muuten kuin paperilapulla kaksi kertaa. Baarissa minulle ei juuri jutella, jos jutellaan, mies on tukevasti humalassa AINA eikä koskaan kehu vaan tuijottaa vaan. Yksinään nainen ei ole sanonut että olet kaunis, ei edes että olet nätti. Yhden kerran baarissa joku reilusti minua vanhempi mies tokaisi, että onhan täällä nättejäkin tyttöjä. Tämä on siis ainoa kerta kun joku on sanonut mitään minusta.
Olenko minä sitten ruma vai keskinkertainen? Peilistä kun katson, näytän joskus nätiltä ja yleensä vähän oudolta tavikselta.
Olen päättänyt että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäkö, mutta joskus olisi mukavaa tietää totuus.
Vierailija kirjoitti:
Itseinho, joka paistaa kasvoistasi, on varmasti suurempi syy muiden vieroksuntaan kuin piirteesi sinänsä.
En minä ainakaan pysty kuvittelemaan niin "rumaa" ihmistä, etten voisi olla hänen ystävänsä ihan siinä missä muidenkin.
Eli en jaksa uskoa, että ihmiset välttelevät sinua yleisesti ulkonäkösi takia. Kyse on mielentilastasi.
En ole ap, mutta ruma nainen minäkin. Jos kyse on vain ruman omasta mielentilasta, miksi sitä tunnetta siitä, että kanssaihminen pitää ihmisarvoani alempana, ei tule kaikkien kanssa? On oikeasti olemassa ihan järkeviä, aikuisia ihmisiä, ehkä yleisestikin kivoina pidettyjä, jotka kuittailevat rumille ihmisille. Sitten on ihmisiä, jotka eivät niin tee, vaan kohtelevat rumaakin tasavertaisena ihmisenä.
Millä tavalla epäviehättävät, onko leuka liian edessä tms. Niitähän voi hoitaa kirurgisesti osittain, jos on sellaista vaivaa.