Aikoinaan mielisairaaloiden yhteydessä oli puutarha, josta talon asukkaat huolehtivat kukin siltä osin kuin pystyi

Vierailija kirjoitti:

Kasvattakoot vaikka tilliä tillilihaan kuhan jotain tekevät ettei tarvitse tapella.

Laitetaanko sitä tilliä ehkä hoitajillekin hoidettavaksi, nehän aika usein ne tappelut aloittaa? Josko se vähän hillitsis hoitsujen vihanpurkauksia.

Vierailija kirjoitti:

No hö, kyllä minä kastelin osaston kukkia suljetulla ollessani.

Joo, niin teki eräs naispotilas myös kun itse olin. No sehän sai huudot hoitajilta ja kiellon kastella niitä kukkasia :(

Vierailija kirjoitti:

Omituinen ja vastenmielinen ketju tämä. Tällä palstalla on aina oltu lähes täysin yksimielisiä siitä, ettei työttömiltä saa vaatia minkäänlaista työntekoa muistuttavaa rahojensa eteen. Nyt sitten kuitenkin ollaan vaatimassa mielisairaita pakkotyöhön ilman minkäänlaista palkkaa.

Niin, sitähän minäkin :( Mutta sairaita saa näköjään aina vähän kurmoottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituinen ja vastenmielinen ketju tämä. Tällä palstalla on aina oltu lähes täysin yksimielisiä siitä, ettei työttömiltä saa vaatia minkäänlaista työntekoa muistuttavaa rahojensa eteen. Nyt sitten kuitenkin ollaan vaatimassa mielisairaita pakkotyöhön ilman minkäänlaista palkkaa.

Niin, sitähän minäkin :( Mutta sairaita saa näköjään aina vähän kurmoottaa.

Teidän sävy on nyt niin aggressiivinen, että se hukuttaa itse asian ja vaarantaa jo viestin läpimenonkin ainakin minulle. Oletteko nyt ihan varmoja, että tuollaiseen työhön on pakotettu/pakotettaisiin? Vai onko kysymys omasta rajattomuudestanne, jolloin toisten ehdotukset ja ohjaaminen ovat huutamista ja aggressiota? Jos oikeasti haluatte edistää mielisairaalojen oloja, älkää liioitelko yhtään. Mitä ikävämpi asia, sitä neutraalimmin siitä kannattaa kertoa.

Mistä me tiedetään, josko se kukkienkastelija tuli kielletyksi, koska se ylikasteli? Vai oliko tosiaan tarkoitus estää toista tekemästä mitään järkevänä pitämäänsä? Jos noin on, niin miksi? Kai sitä sitten jossain on yritetty perustellakin?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä idea ap.

Suomessa upea puutarha ja puisto on ollut Kellokosken mielisairaalassa, joka on saanut kansainvälistä huomiota kauneudestaan ja terapiasta potilaiden hyvinvointiin.

No kohtahan se Kellokosken sairaala ajetaan alas, saa puutarhat puskettua rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituinen ja vastenmielinen ketju tämä. Tällä palstalla on aina oltu lähes täysin yksimielisiä siitä, ettei työttömiltä saa vaatia minkäänlaista työntekoa muistuttavaa rahojensa eteen. Nyt sitten kuitenkin ollaan vaatimassa mielisairaita pakkotyöhön ilman minkäänlaista palkkaa.

Niin, sitähän minäkin :( Mutta sairaita saa näköjään aina vähän kurmoottaa.

Teidän sävy on nyt niin aggressiivinen, että se hukuttaa itse asian ja vaarantaa jo viestin läpimenonkin ainakin minulle. Oletteko nyt ihan varmoja, että tuollaiseen työhön on pakotettu/pakotettaisiin? Vai onko kysymys omasta rajattomuudestanne, jolloin toisten ehdotukset ja ohjaaminen ovat huutamista ja aggressiota? Jos oikeasti haluatte edistää mielisairaalojen oloja, älkää liioitelko yhtään. Mitä ikävämpi asia, sitä neutraalimmin siitä kannattaa kertoa.

Mistä me tiedetään, josko se kukkienkastelija tuli kielletyksi, koska se ylikasteli? Vai oliko tosiaan tarkoitus estää toista tekemästä mitään järkevänä pitämäänsä? Jos noin on, niin miksi? Kai sitä sitten jossain on yritetty perustellakin?

Sillähän tuo selviää, että pitääkö paikkansa, kun hakeudut suljetulle osastolle potilaan osaan. Onnea matkaan.

No eihän se työ itsessään sairautta paranna. Hoitoa pitää siis tarjota muutenkin, esim psykoterapiaa. Toki esim puutarhatyöskentely voi olla hyvää ajanvietettä, kaikille sairaille sekään ei käy, esim jos on vaikea pakkoneuroosi, niin voi olla täysin mahdoton työ.

Vierailija kirjoitti:

No eihän se työ itsessään sairautta paranna. Hoitoa pitää siis tarjota muutenkin, esim psykoterapiaa. Toki esim puutarhatyöskentely voi olla hyvää ajanvietettä, kaikille sairaille sekään ei käy, esim jos on vaikea pakkoneuroosi, niin voi olla täysin mahdoton työ.

Hoitojaksot psykiatrisissa sairaaloissa ovat nykyään niin lyhyitä, että tuollaiset työterapiat eivät enää ole mahdollisia. Nykyään myös sairaaloiden alueilla olevat kasvihuoneet ovat ulkopuolisilla yrittäjillä, joten potilaiden työllistäminen ko yrityksissä on vaikeaa.

Minusta pitkäaikainen asuminen noossa laitoksissa pitäisi ottaa taas käyttöön. Kamalaa, kun noita aivan psykoosissa olevia kulkee vapaana. Tuttunikin ajaa autoa jopa. On aina muutaman kuukauden hoidossa ja sitten vapautetaan. Ja puolen vuoden päästä taas hoitoon. Mitä järkeä, kun kotiutuessakaan ei ole normaali. Hän on aggressiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummini työskenteli Nikkilän sairaalassa hoitajana. Potilaat saivat mm. kutoa mattoja, kulkea luonnossa, käydä kaupassa ja hoitaa kasveja kuntonsa mukaan.

Koulukaveri oli ollut nupustamassa ruusuja toisen mielisairaalan puutarhassa ja hän kertoi potilaiden viihtyneen kasvia hoitamassa.

Vankiloissa vangit ovat huolehtineet lintujen hoidosta ja voineet paremmin autettuaan eläimiä.

Pidän järkevänä sitä, että potilaat (tai vangit) voivat osallistua toimintaan tai jopa työskentelyyn, koska pelkkä oleminen ei ole kaikille sopiva ratkaisu.  

Suosittelen puhumaan molemmissa tapauksissa vangeista, koska niitä psykiatrisessa sairaalaassa ihmiset ovat. Mutta edelleenkin, työstä kuuluu maksaa palkkaa.

Olivat. Tuossa yhteydessä voidaan puhua vangeista, mutta nykyään psykiatrisilla osastoilla oelvat potilaas ovat hyvin suurelta osin vapaaehtoisesti hoidossa. Ihmisen täytyy olla todella huonossa jamassa, vaaraksi itselleen ja ennen kaikkea muille, että voidaan viedä pakolla hoitoon. Se on kyllä ihan totta, että sairaalahoidossa kaikenlainen pieni puuhastelu voi olla hyödyksi, mutta mikä pakko sen on olla juuri puutarhanhoitoa?

Hah, enpä tunne ketään kuka vapaaehtoisesti sairaalaan lähtee. Tiedän mielenterveylain pilkulleen, joten sitä ei minulle tarvitse avata.

Edelleenkin se pieni puuhastelu mitä te täällä niin kovasti hehkutatte on pakkoa. Jos ei pieneen puuhasteluun halua ottaa osaa (syitä on vangeilla monia) siitä rangaistaan.

Mielisairaalaan viedään pakkohoitoon vain, jos vahingoittaa itseään tai muita.

Fyysisesti, oletan, koska olen ollut vuosien ajan tekemisissä henkilön kanssa, joka haukkuu, solvaa ja syyttää muita, lähettää uhkausviestejä ja -kirjeitä, paasaa seksuaalisuudestaan iäkkäänä ihmisenä (ei muistisairautta) ja käyttäytyy monella muullakin tavoin täysin asiattomasti. 

Hänellä on sama ongelma kuin ilmeisesti monilla muillakin henkisesti sairailla ihmisillä, ettei hän käsitä olevansa sairas, vaan syyllistää muita kaikesta mahdollisesta. Hän on älykäs ja aiemmin hän oli sivistynyt ihminen, mutta hänen käytöksensä on muuttunut niin pahasti, että hän tarvitsisi ehdottomasti apua. Terapiaa, lääkitysta jne. Apu ei kuitenkaan kelpaa, koska hänessä ei ole mitään vikaa... Muissa on.

Vierailija kirjoitti:

Minusta pitkäaikainen asuminen noossa laitoksissa pitäisi ottaa taas käyttöön. Kamalaa, kun noita aivan psykoosissa olevia kulkee vapaana. Tuttunikin ajaa autoa jopa. On aina muutaman kuukauden hoidossa ja sitten vapautetaan. Ja puolen vuoden päästä taas hoitoon. Mitä järkeä, kun kotiutuessakaan ei ole normaali. Hän on aggressiivinen.

Ei, vaan näille tapauksille tarvitaan tuettua asumista/palveluasumista, joissa he sitten pyrkivät elämään niin normaalisti kuin voivat. Mutta koska tässäkin säästetään -> paikkoja ei ole tarpeeksi. Siksi tämäkin tapaus pidetään hetki sairaalassa ja sitten ulos vaikkei olisi ihan kunnossa kuitenkaan. En usko että tuttusikaan kovin paljon tilanteestaan "nauttii". Käydä välillä sairaalassa ja sitten ollakin taas tyhjän päällä. Avohoito kun nykyään on sitä, että käyt kerran kuukaudessa rupattelemassa sairaanhoitajan kanssa säästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummini työskenteli Nikkilän sairaalassa hoitajana. Potilaat saivat mm. kutoa mattoja, kulkea luonnossa, käydä kaupassa ja hoitaa kasveja kuntonsa mukaan.

Koulukaveri oli ollut nupustamassa ruusuja toisen mielisairaalan puutarhassa ja hän kertoi potilaiden viihtyneen kasvia hoitamassa.

Vankiloissa vangit ovat huolehtineet lintujen hoidosta ja voineet paremmin autettuaan eläimiä.

Pidän järkevänä sitä, että potilaat (tai vangit) voivat osallistua toimintaan tai jopa työskentelyyn, koska pelkkä oleminen ei ole kaikille sopiva ratkaisu.  

Suosittelen puhumaan molemmissa tapauksissa vangeista, koska niitä psykiatrisessa sairaalaassa ihmiset ovat. Mutta edelleenkin, työstä kuuluu maksaa palkkaa.

Olivat. Tuossa yhteydessä voidaan puhua vangeista, mutta nykyään psykiatrisilla osastoilla oelvat potilaas ovat hyvin suurelta osin vapaaehtoisesti hoidossa. Ihmisen täytyy olla todella huonossa jamassa, vaaraksi itselleen ja ennen kaikkea muille, että voidaan viedä pakolla hoitoon. Se on kyllä ihan totta, että sairaalahoidossa kaikenlainen pieni puuhastelu voi olla hyödyksi, mutta mikä pakko sen on olla juuri puutarhanhoitoa?

Hah, enpä tunne ketään kuka vapaaehtoisesti sairaalaan lähtee. Tiedän mielenterveylain pilkulleen, joten sitä ei minulle tarvitse avata.

Edelleenkin se pieni puuhastelu mitä te täällä niin kovasti hehkutatte on pakkoa. Jos ei pieneen puuhasteluun halua ottaa osaa (syitä on vangeilla monia) siitä rangaistaan.

Mielisairaalaan viedään pakkohoitoon vain, jos vahingoittaa itseään tai muita.

Fyysisesti, oletan, koska olen ollut vuosien ajan tekemisissä henkilön kanssa, joka haukkuu, solvaa ja syyttää muita, lähettää uhkausviestejä ja -kirjeitä, paasaa seksuaalisuudestaan iäkkäänä ihmisenä (ei muistisairautta) ja käyttäytyy monella muullakin tavoin täysin asiattomasti. 

Hänellä on sama ongelma kuin ilmeisesti monilla muillakin henkisesti sairailla ihmisillä, ettei hän käsitä olevansa sairas, vaan syyllistää muita kaikesta mahdollisesta. Hän on älykäs ja aiemmin hän oli sivistynyt ihminen, mutta hänen käytöksensä on muuttunut niin pahasti, että hän tarvitsisi ehdottomasti apua. Terapiaa, lääkitysta jne. Apu ei kuitenkaan kelpaa, koska hänessä ei ole mitään vikaa... Muissa on.

Psykiatriseen sairaalaan joutuu pakkohoitoon vain ja jos on mielisairas: psykoosissa. Ei ole väliä onko vaiko eikö itselleen tai muille vaarallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummini työskenteli Nikkilän sairaalassa hoitajana. Potilaat saivat mm. kutoa mattoja, kulkea luonnossa, käydä kaupassa ja hoitaa kasveja kuntonsa mukaan.

Koulukaveri oli ollut nupustamassa ruusuja toisen mielisairaalan puutarhassa ja hän kertoi potilaiden viihtyneen kasvia hoitamassa.

Vankiloissa vangit ovat huolehtineet lintujen hoidosta ja voineet paremmin autettuaan eläimiä.

Pidän järkevänä sitä, että potilaat (tai vangit) voivat osallistua toimintaan tai jopa työskentelyyn, koska pelkkä oleminen ei ole kaikille sopiva ratkaisu.  

Suosittelen puhumaan molemmissa tapauksissa vangeista, koska niitä psykiatrisessa sairaalaassa ihmiset ovat. Mutta edelleenkin, työstä kuuluu maksaa palkkaa.

Olivat. Tuossa yhteydessä voidaan puhua vangeista, mutta nykyään psykiatrisilla osastoilla oelvat potilaas ovat hyvin suurelta osin vapaaehtoisesti hoidossa. Ihmisen täytyy olla todella huonossa jamassa, vaaraksi itselleen ja ennen kaikkea muille, että voidaan viedä pakolla hoitoon. Se on kyllä ihan totta, että sairaalahoidossa kaikenlainen pieni puuhastelu voi olla hyödyksi, mutta mikä pakko sen on olla juuri puutarhanhoitoa?

Hah, enpä tunne ketään kuka vapaaehtoisesti sairaalaan lähtee. Tiedän mielenterveylain pilkulleen, joten sitä ei minulle tarvitse avata.

Edelleenkin se pieni puuhastelu mitä te täällä niin kovasti hehkutatte on pakkoa. Jos ei pieneen puuhasteluun halua ottaa osaa (syitä on vangeilla monia) siitä rangaistaan.

Mielisairaalaan viedään pakkohoitoon vain, jos vahingoittaa itseään tai muita.

Fyysisesti, oletan, koska olen ollut vuosien ajan tekemisissä henkilön kanssa, joka haukkuu, solvaa ja syyttää muita, lähettää uhkausviestejä ja -kirjeitä, paasaa seksuaalisuudestaan iäkkäänä ihmisenä (ei muistisairautta) ja käyttäytyy monella muullakin tavoin täysin asiattomasti. 

Hänellä on sama ongelma kuin ilmeisesti monilla muillakin henkisesti sairailla ihmisillä, ettei hän käsitä olevansa sairas, vaan syyllistää muita kaikesta mahdollisesta. Hän on älykäs ja aiemmin hän oli sivistynyt ihminen, mutta hänen käytöksensä on muuttunut niin pahasti, että hän tarvitsisi ehdottomasti apua. Terapiaa, lääkitysta jne. Apu ei kuitenkaan kelpaa, koska hänessä ei ole mitään vikaa... Muissa on.

Tämä lihavoitu kohta on muuten juuri se klassinen lause mitä psykiatrisella toitotetaan. Mikä ei edes pidä paikkansa. "Sairaudentunnottomuus", niin puhdasta p:tä kuin olla ja voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummini työskenteli Nikkilän sairaalassa hoitajana. Potilaat saivat mm. kutoa mattoja, kulkea luonnossa, käydä kaupassa ja hoitaa kasveja kuntonsa mukaan.

Koulukaveri oli ollut nupustamassa ruusuja toisen mielisairaalan puutarhassa ja hän kertoi potilaiden viihtyneen kasvia hoitamassa.

Vankiloissa vangit ovat huolehtineet lintujen hoidosta ja voineet paremmin autettuaan eläimiä.

Pidän järkevänä sitä, että potilaat (tai vangit) voivat osallistua toimintaan tai jopa työskentelyyn, koska pelkkä oleminen ei ole kaikille sopiva ratkaisu.  

Suosittelen puhumaan molemmissa tapauksissa vangeista, koska niitä psykiatrisessa sairaalaassa ihmiset ovat. Mutta edelleenkin, työstä kuuluu maksaa palkkaa.

Olivat. Tuossa yhteydessä voidaan puhua vangeista, mutta nykyään psykiatrisilla osastoilla oelvat potilaas ovat hyvin suurelta osin vapaaehtoisesti hoidossa. Ihmisen täytyy olla todella huonossa jamassa, vaaraksi itselleen ja ennen kaikkea muille, että voidaan viedä pakolla hoitoon. Se on kyllä ihan totta, että sairaalahoidossa kaikenlainen pieni puuhastelu voi olla hyödyksi, mutta mikä pakko sen on olla juuri puutarhanhoitoa?

Hah, enpä tunne ketään kuka vapaaehtoisesti sairaalaan lähtee. Tiedän mielenterveylain pilkulleen, joten sitä ei minulle tarvitse avata.

Edelleenkin se pieni puuhastelu mitä te täällä niin kovasti hehkutatte on pakkoa. Jos ei pieneen puuhasteluun halua ottaa osaa (syitä on vangeilla monia) siitä rangaistaan.

Mielisairaalaan viedään pakkohoitoon vain, jos vahingoittaa itseään tai muita.

Fyysisesti, oletan, koska olen ollut vuosien ajan tekemisissä henkilön kanssa, joka haukkuu, solvaa ja syyttää muita, lähettää uhkausviestejä ja -kirjeitä, paasaa seksuaalisuudestaan iäkkäänä ihmisenä (ei muistisairautta) ja käyttäytyy monella muullakin tavoin täysin asiattomasti. 

Hänellä on sama ongelma kuin ilmeisesti monilla muillakin henkisesti sairailla ihmisillä, ettei hän käsitä olevansa sairas, vaan syyllistää muita kaikesta mahdollisesta. Hän on älykäs ja aiemmin hän oli sivistynyt ihminen, mutta hänen käytöksensä on muuttunut niin pahasti, että hän tarvitsisi ehdottomasti apua. Terapiaa, lääkitysta jne. Apu ei kuitenkaan kelpaa, koska hänessä ei ole mitään vikaa... Muissa on.

Tämä lihavoitu kohta on muuten juuri se klassinen lause mitä psykiatrisella toitotetaan. Mikä ei edes pidä paikkansa. "Sairaudentunnottomuus", niin puhdasta p:tä kuin olla ja voi.

Hänen kohdallaan tieto pitää paikkansa. Valitettavasti.

En ymmärrä tätä koko keskustelua.

Miksi puutarhan hoito käsitettiin niin, että nyt mielenvikaiset ilmaiseksi pakkotöihin?

Tai, että ihmiset on niin hulluja, että ne on 24/7 jossain kaapissa, koska ei voi ulos päästää?

Jos mä kotona kastelen kukkia, en heti ala miettiä, että siitä pitäs maksaa mulle palkkaa. Teen niin sen takia, koska kasvit on kivoja.

Pitäiskö sitten teidän mielestä alkaa maksaa potilaille kirjan lukemisesta, voihan joku kokea senkin työksi, jos kirjoja on osastolla tarjolla?

Ja sitten se kauhuskenaario, että ne potilaat syö niitä kirjoja. On myrkyllistä mustettakin jne. Apua. Eihä niille voi antaa mitään, kun syövät vaan kaikki.

Jos osastolla on mitä tahansa virkistystoimintaa, niin lasketaanko sekin pakkotyöksi? Että ihmisten pitäisi maata sängyssä kuukaudesta toiseen ja olettaa että se tekee heille hyvää?

Asioiden tekeminen, juuri luonnon parissa, tekee ihmisille hyvää. Oli sitten itsemurha-aikeita tai ei.

Kyllähän vankiloissa vankejakin kuntoutetaan eläinten parissa, koska heille tekee hyvää huolehtia jostakin toisesta.

Miksei voisi pitää huolta halutessaan puutarhasta, tehdä asioita yhdessä muiden kanssa? Miksei saisi nähdä keväällä kättensä jälkiä?

Miksi ainoastaan kukkien kastelu ja istuttaminen kuuluisi tähän, mutta rikkaruohojen kitkeminen onkin sitten kauhistus, jota kukaan ei voi tehdä? Kyllä jos esimerkiksi ratsastusta harrastaa, niin se paskan luominen kuuluu vähän siihen. Ei luultavasti ole olemassa puuhaa, joka olisi kaikilta puoliltaan aina yhtä nautintoa. Elämä nyt ei ole yhtä auvoa.

Jos tykkää kukista, niin joutuu vaan ne rikkaruohotkin kitkeä, mutta sitten voi taas nauttia.

Miksi puutarhan hoito pitäisi olla jotain ruukkukanervien kastelua, jotka sitten ilmojen kylmettyä nakataan roskikseen? Luonto nyt ei oo vaan mikään kertakäyttötuote. Miksei yhtä hyvin voi pitää yllä puutarhaa, joka elää vuodesta toiseen?

Voisin kuvitella, että jos on toimettomana ja on vaikkapa loppuikänsä laitoksessa, niin sitä voi laskea aika paljon arvoa sille, että hoitohenkilökunta antaa vastuullesi jotain kannettavaa. Niin kuin muillakin, terveillä ihmisillä on. Ihmiset pitävät siitä, että heihin luotetaan, että saavat olla osa yhteisöä ja nähdä kättensä jäljen.