Lue keskustelun säännöt.
Olen 27v mies ja asun vanhempieni luona
03.03.2016 |
Ja minua hävettää aivan helvetisti. Nuorempana pyrin ammattiurheiliaksi, mutta tuo tavoite jäi unelmaksi kun 23 vuotiaana iski urheiluvamma. Päätin sitten kouluttautumaan kunnolla että saisin jonkinlaista uraa. Elikkä nyt istun 27 vuotiaana vanhempiani niskoilla enkä ole maisterintutkintoa vielä saanut. Eikä ole työtä. Kyllä minä tiedän että vanhemmat ja tuttavat näkee minua jonkinlaisena luuserina, sen myönnän vaikka tämän lauseen kirjoittaminenkin sattuu.
Unta tulee nykyään harvoin kun mielessä jatkuvasti pyörii pelot ja huolit. Olinko liian laiska? Olinko vastuuton?
Päivällä lähetän työhakemuksia ja kirjoitan graduni. Yöllä makaan pimeässä ja kysyn itseltäni miten annoin elämäni tulla tähän.
Hyvää yötä.
Kommentit (12)
Siis miten tämä urheiluvamma ym. liittyy siihen, että asut kotona? Ei kai se ole noloa, jos sulla on kuitenkin pyrkimys muuttaa asiat, muuttaa kenties omilleen lähiaikoina?
Alat selailemaan asuntoilmotuksia ja muutat omilleen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla taloudellisesti viisastakin asua kotona, jos saat elää kuitenkin verrattain itsenäisesti. Oma, sinua muutaman vuoden nuorempi poikani asuu tällä hetkellä samassa taloudessa. Hän keskeytti opinnot ja pyrkii nyt toisaalle, ja käy töissä. Asui tässä välissä muutaman vuoden itsenäisesti tai ex-tyttöystävänsä kanssa. Elämä meni kuitenkin liian risaiseksi ja tuli kutsu käräjillekin. Nyt hän tuntuu kovasti tykkäävän asua saman katon alle. Emme paljoa näe toisiamme, koska meillä on omat harrastuksemme yms., mutta tulemme hyvin toimeen, tai ainakin tuntuu siltä.
Älä välitä siitä, mitä muut sanovat. Voithan kuitenkin hakea asuntoa itsellesi.
Maisterin tutkinto ammatti urheilialle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, älä välitä. Valmistuttua pian ja sitten on paremmat mahdollisuudet saada työpaikka ja muuttaa omilleen. Oma meksikolainen ystäväni asui vanhempiensa luona 28-vuotiaaksi. Siellä on tapana muuttaa pois vanhempien luota vasta kun menee naimisiin. Sama tyyli on mm. Italiassa ja Espanjassa.
Kuulostaa että keksit vain tekosyitä sille ettet uskalla itsenäistyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, älä välitä. Valmistuttua pian ja sitten on paremmat mahdollisuudet saada työpaikka ja muuttaa omilleen. Oma meksikolainen ystäväni asui vanhempiensa luona 28-vuotiaaksi. Siellä on tapana muuttaa pois vanhempien luota vasta kun menee naimisiin. Sama tyyli on mm. Italiassa ja Espanjassa.
En kyllä ottaisi mallia maista joissa miehet ovat mammanpoikia ja naiset kotiorjia.
Mutsi huoltaa, mutsi maksaa vuokraa,
mutsi ostaa jääkaapin täyteen ruokaa
Ja mulle jää varaa kustantaa bisset ja viskit
Ja mutsi pesee valmiiks pyykit ja tiskit
Ja isi maksaa laskut, mutsi kattaa pöydän,
pitää huolta ettei jarrujälkii kalsareista löydä
Ja tietysti mutsi mun huoneen siivoo,
kun sisään rynnii ei muut ku erotiikanmaailmat piiloon..
Ei asiat vois olla huonommin, baariin lähties mutsi antaa satasen ja kortongin
Ja munkin yöjuoksut äitee sulattaa mielellään,
ja tunnetusti nalkutus krapulaa lieventää
Ja kyl sen kaiken dissautuksenkin kestää,
kunhan vaan ei ite tarvii omia vaatteita pestä
Eli tilanne on kunnos kun on päänpäällä suoja, ei tieteenkään oma,
asun mutsini luona!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, älä välitä. Valmistuttua pian ja sitten on paremmat mahdollisuudet saada työpaikka ja muuttaa omilleen. Oma meksikolainen ystäväni asui vanhempiensa luona 28-vuotiaaksi. Siellä on tapana muuttaa pois vanhempien luota vasta kun menee naimisiin. Sama tyyli on mm. Italiassa ja Espanjassa.
En kyllä ottaisi mallia maista joissa miehet ovat mammanpoikia ja naiset kotiorjia.
Yhdessä meksikolaisessa ohjelmassa aikuiset miehet kävi usein äidillä syömässä :D kyl Alko vähän naurattaa.
En ole ihan varma, että pitäisikö minun edes vastata. Tuntuu, että halusit enemmänkin vain vuodattaa tunteesi ja siten käsitellä ne. Vastaan kuitenkin, että koska asia selvästi häiritsee sinua, on todella hyvä, että alat tekemään asian eteen jotain. Jokainen tekee asiat tyylillään, eikä kannata tuntea itseään huonommaksi tuollaisen asian takia. Nyt vain rupeat toteuttamaan omia sanojasi ja voit vuoden päästä (riippuen elämän sattumista) katsoa, että onpas elämä muuttunut .
Miksei opiskelija voi asua omillaan? Et välttämättä ole luuseri, mutta jos ei ole tarvetta itsenäistyä, se on vähän outoa. Joo, taloudellisesti voi olla parempi tilanne kotona, mutta moni maksaa vapaudesta ja itsenäisyydestä sitä vuokraa.