Lue keskustelun säännöt.
Paluumuuttaja etsii töitä. Aina tulee vakiovastaus:" kiitos hakemuksestasi. Mutta ei kiitos."
03.03.2016 |
Alkaa jo kylmäämään tämä jatkuva torjunta. Kauanko jaksaisit ennenkuin antaisit suosiolla periksi ja unohtaisit koko muuton?
Eikö sieltä Suomesta nyt hitto soikoon löydy ahkeralle ja kokeneelle ihmiselle mitään työtä?? Taas tuli ei kiitos yhdestä firmasta. Työkokemukseni ja kielitaitoni olivat aivan nappiin ja siellä oli useita paikkoja tarjolla. Edes haastatteluun en silti päässyt. En ole nirso, monipuolista työkokemusta löytyy ja palkkatoivekin on alakanttiin. Perseestä.
Kommentit (122)
Itse asun ulkomailla ja olen joutunut jo 37-v. pois työelämästä, koska sain lapsen 36-v. Sen jälkeen en ole saanut vakkarityötä yrityksistä huolimatta (satoja hakemuksia), vaan vaatimattomilla pätkätöillä on menty ja olen nyt 50-v. Olin jo 37-v. pienen lapsen äitinä täällä liian vanha töihin - eikä kukaan palkannut minua. Että silleen. Maa, jossa asun, on yksi Euroopan rikkaimpia ja suurimpia maita ja julkisuudessa toitotetaan jatkuvasti, miten hyvin tässä maassa menee. Täällä asuu rikkaita, mutta yhä enemmän köyhiä ihmisiä ja erityisesti yksinhuoltajat ja pitkäaikaistyöttömät ovat köyhyysloukossa. Yli 40-v. täällä on auttamattomasti liian vanha työnhakija, jollei ole alansa asiantuntija ja jollei ole suhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
49: Kuulostaa erittäin tutulta, ikävä kyllä. Asuin 8 vuotta ulkomailla, Keski-Euroopassa. Muutin suoraan maisteriksi valmistuttuani ja työskentelin kansainvälisessä yrityksessä. Puhun suomen ja englannin lisäksi kahta eurooppalaista kieltä sujuvasti. Halusin palata Suomeen jostain typeristä nostalgiasyistä. Ensin etsin töitä etänä ja lopulta päätin rohkeasti muuttaa paikan päälle etsimään töitä. Päädyin pitkäaikaistyöttömäksi. Parin vuoden kuluttua löysin viimein osa-aikaisen ja määräaikaisen työn, mutta valoa ei näy tunnelin päässä. Kontakteja ei käytännössä ole, suosittelija on 10 vuoden takaa, ajalta jolloin tein harjoittelun Suomessa. Kansainvälistä kokemusta ei arvosteta käytännössä hyvänäkään aikana, saati nyt kun löytyy Suomessakin työuransa tehneitä työttöminä. Aitoa kielitaitoa ei arvosteta, vuosia maassa asunut pistetään samalle viivalle henkilön kanssa, joka on lukenut kieltä koulussa muutamia vuosia. Vientiyrityksissäkään ei arvosteta aitoa kieli- saati kulttuurituntemusta, vaan yritetään hoitaa bisnekset rallienglannilla toisen yhtä kielitaidottoman kanssa.
Tämä maa on uppoava laiva, josta lähden heti, kun saan kerättyä pohjakassan taas kasaan.
Huh. Sanattomaksi vetää. Ei ihmekään, ettei Suomella mene hyvin kun mitään osaamista ei osata hyödyntää. :-/
Kokeilen silti vielä jonkin aikaa onneani. Nykyisessä asuinmaassani kynnyskysymykseksi on muodostuneet lastenhoitokulut, joiden jälkeen palkasta ei jää mitään käteen. Kävis ei tärppää niin katselen sitten vaikka muita pohjoismaita. Jospa jossain arvostettaisiin tätä minunkin kokemustani? Sääli, jos se ei ole rakas kotimaani. Ap
Jos olet lääkäri tai hoitaja niin saat töitä. Kaikki muut saavat hakea proviisiopalkattuja puhelinmyyntipaikkoja, joissa viikkopalkka saattaa olla 1€!
Töitä ei myöskään ole kuin PK-seudulla, jossa asuinkustannukset taivaissa ja jokaista paikkaa hakee yli tuhat hakijaa. Ja kun hakijoita on näin paljon niin joukossa varmasti aina sinua parempi hakija. Surullista mutta totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
49: Kuulostaa erittäin tutulta, ikävä kyllä. Asuin 8 vuotta ulkomailla, Keski-Euroopassa. Muutin suoraan maisteriksi valmistuttuani ja työskentelin kansainvälisessä yrityksessä. Puhun suomen ja englannin lisäksi kahta eurooppalaista kieltä sujuvasti. Halusin palata Suomeen jostain typeristä nostalgiasyistä. Ensin etsin töitä etänä ja lopulta päätin rohkeasti muuttaa paikan päälle etsimään töitä. Päädyin pitkäaikaistyöttömäksi. Parin vuoden kuluttua löysin viimein osa-aikaisen ja määräaikaisen työn, mutta valoa ei näy tunnelin päässä. Kontakteja ei käytännössä ole, suosittelija on 10 vuoden takaa, ajalta jolloin tein harjoittelun Suomessa. Kansainvälistä kokemusta ei arvosteta käytännössä hyvänäkään aikana, saati nyt kun löytyy Suomessakin työuransa tehneitä työttöminä. Aitoa kielitaitoa ei arvosteta, vuosia maassa asunut pistetään samalle viivalle henkilön kanssa, joka on lukenut kieltä koulussa muutamia vuosia. Vientiyrityksissäkään ei arvosteta aitoa kieli- saati kulttuurituntemusta, vaan yritetään hoitaa bisnekset rallienglannilla toisen yhtä kielitaidottoman kanssa.
Tämä maa on uppoava laiva, josta lähden heti, kun saan kerättyä pohjakassan taas kasaan.
Huh. Sanattomaksi vetää. Ei ihmekään, ettei Suomella mene hyvin kun mitään osaamista ei osata hyödyntää. :-/
Kokeilen silti vielä jonkin aikaa onneani. Nykyisessä asuinmaassani kynnyskysymykseksi on muodostuneet lastenhoitokulut, joiden jälkeen palkasta ei jää mitään käteen. Kävis ei tärppää niin katselen sitten vaikka muita pohjoismaita. Jospa jossain arvostettaisiin tätä minunkin kokemustani? Sääli, jos se ei ole rakas kotimaani. Ap
Oletko laskenut, mitä ne olisivat Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
49: Kuulostaa erittäin tutulta, ikävä kyllä. Asuin 8 vuotta ulkomailla, Keski-Euroopassa. Muutin suoraan maisteriksi valmistuttuani ja työskentelin kansainvälisessä yrityksessä. Puhun suomen ja englannin lisäksi kahta eurooppalaista kieltä sujuvasti. Halusin palata Suomeen jostain typeristä nostalgiasyistä. Ensin etsin töitä etänä ja lopulta päätin rohkeasti muuttaa paikan päälle etsimään töitä. Päädyin pitkäaikaistyöttömäksi. Parin vuoden kuluttua löysin viimein osa-aikaisen ja määräaikaisen työn, mutta valoa ei näy tunnelin päässä. Kontakteja ei käytännössä ole, suosittelija on 10 vuoden takaa, ajalta jolloin tein harjoittelun Suomessa. Kansainvälistä kokemusta ei arvosteta käytännössä hyvänäkään aikana, saati nyt kun löytyy Suomessakin työuransa tehneitä työttöminä. Aitoa kielitaitoa ei arvosteta, vuosia maassa asunut pistetään samalle viivalle henkilön kanssa, joka on lukenut kieltä koulussa muutamia vuosia. Vientiyrityksissäkään ei arvosteta aitoa kieli- saati kulttuurituntemusta, vaan yritetään hoitaa bisnekset rallienglannilla toisen yhtä kielitaidottoman kanssa.
Tämä maa on uppoava laiva, josta lähden heti, kun saan kerättyä pohjakassan taas kasaan.
Suomi ratsasti aivan liian pitkään Nokialla. Kuviteltiin Nokian menestyksen kasvavan ja kestävän ikuisesti. Toisin kävi.
Vierailija kirjoitti:
--- Eikö sieltä Suomesta nyt hitto soikoon löydy ahkeralle ja kokeneelle ihmiselle mitään työtä?? ---
Ei
Oliko muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
49: Kuulostaa erittäin tutulta, ikävä kyllä. Asuin 8 vuotta ulkomailla, Keski-Euroopassa. Muutin suoraan maisteriksi valmistuttuani ja työskentelin kansainvälisessä yrityksessä. Puhun suomen ja englannin lisäksi kahta eurooppalaista kieltä sujuvasti. Halusin palata Suomeen jostain typeristä nostalgiasyistä. Ensin etsin töitä etänä ja lopulta päätin rohkeasti muuttaa paikan päälle etsimään töitä. Päädyin pitkäaikaistyöttömäksi. Parin vuoden kuluttua löysin viimein osa-aikaisen ja määräaikaisen työn, mutta valoa ei näy tunnelin päässä. Kontakteja ei käytännössä ole, suosittelija on 10 vuoden takaa, ajalta jolloin tein harjoittelun Suomessa. Kansainvälistä kokemusta ei arvosteta käytännössä hyvänäkään aikana, saati nyt kun löytyy Suomessakin työuransa tehneitä työttöminä. Aitoa kielitaitoa ei arvosteta, vuosia maassa asunut pistetään samalle viivalle henkilön kanssa, joka on lukenut kieltä koulussa muutamia vuosia. Vientiyrityksissäkään ei arvosteta aitoa kieli- saati kulttuurituntemusta, vaan yritetään hoitaa bisnekset rallienglannilla toisen yhtä kielitaidottoman kanssa.
Tämä maa on uppoava laiva, josta lähden heti, kun saan kerättyä pohjakassan taas kasaan.
Huh. Sanattomaksi vetää. Ei ihmekään, ettei Suomella mene hyvin kun mitään osaamista ei osata hyödyntää. :-/
Kokeilen silti vielä jonkin aikaa onneani. Nykyisessä asuinmaassani kynnyskysymykseksi on muodostuneet lastenhoitokulut, joiden jälkeen palkasta ei jää mitään käteen. Kävis ei tärppää niin katselen sitten vaikka muita pohjoismaita. Jospa jossain arvostettaisiin tätä minunkin kokemustani? Sääli, jos se ei ole rakas kotimaani. Ap
Oletko laskenut, mitä ne olisivat Suomessa?
Kyllä, olisivat noin 30% nykyisestä tasosta. Täällä esim. kokoaikainen pk-paikka isossa kaupungissa on 1000 euroa per lapsi. Myös iltapäiväkerhot tai hoitotädin iltapäivähoito maksaa noin 400 kuussa per lapsi. Mitään alennuksia ei ole olemassakaan.
Siksi on pakko harkita Pohjoismaita, tietysti mieluiten tulisin Suomeen!
Mitäpä jos ryhtyisinkin Suomessa perhepäivähoitajaksi. Olisi kokemusta alalta jonkun verran....
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
49: Kuulostaa erittäin tutulta, ikävä kyllä. Asuin 8 vuotta ulkomailla, Keski-Euroopassa. Muutin suoraan maisteriksi valmistuttuani ja työskentelin kansainvälisessä yrityksessä. Puhun suomen ja englannin lisäksi kahta eurooppalaista kieltä sujuvasti. Halusin palata Suomeen jostain typeristä nostalgiasyistä. Ensin etsin töitä etänä ja lopulta päätin rohkeasti muuttaa paikan päälle etsimään töitä. Päädyin pitkäaikaistyöttömäksi. Parin vuoden kuluttua löysin viimein osa-aikaisen ja määräaikaisen työn, mutta valoa ei näy tunnelin päässä. Kontakteja ei käytännössä ole, suosittelija on 10 vuoden takaa, ajalta jolloin tein harjoittelun Suomessa. Kansainvälistä kokemusta ei arvosteta käytännössä hyvänäkään aikana, saati nyt kun löytyy Suomessakin työuransa tehneitä työttöminä. Aitoa kielitaitoa ei arvosteta, vuosia maassa asunut pistetään samalle viivalle henkilön kanssa, joka on lukenut kieltä koulussa muutamia vuosia. Vientiyrityksissäkään ei arvosteta aitoa kieli- saati kulttuurituntemusta, vaan yritetään hoitaa bisnekset rallienglannilla toisen yhtä kielitaidottoman kanssa.
Tämä maa on uppoava laiva, josta lähden heti, kun saan kerättyä pohjakassan taas kasaan.
Huh. Sanattomaksi vetää. Ei ihmekään, ettei Suomella mene hyvin kun mitään osaamista ei osata hyödyntää. :-/
Kokeilen silti vielä jonkin aikaa onneani. Nykyisessä asuinmaassani kynnyskysymykseksi on muodostuneet lastenhoitokulut, joiden jälkeen palkasta ei jää mitään käteen. Kävis ei tärppää niin katselen sitten vaikka muita pohjoismaita. Jospa jossain arvostettaisiin tätä minunkin kokemustani? Sääli, jos se ei ole rakas kotimaani. Ap
Oletko laskenut, mitä ne olisivat Suomessa?
Kyllä, olisivat noin 30% nykyisestä tasosta. Täällä esim. kokoaikainen pk-paikka isossa kaupungissa on 1000 euroa per lapsi. Myös iltapäiväkerhot tai hoitotädin iltapäivähoito maksaa noin 400 kuussa per lapsi. Mitään alennuksia ei ole olemassakaan.
Siksi on pakko harkita Pohjoismaita, tietysti mieluiten tulisin Suomeen!
Mitäpä jos ryhtyisinkin Suomessa perhepäivähoitajaksi. Olisi kokemusta alalta jonkun verran....Ap
Kannattaa ainakin ensin selvittää, onko suunnittelemallasi alueella tarvetta perhepäivähoitajille. Suomalaisista on tullut hyvin epäluuloisia ja jos taloudessasi asuu 11-99 -vuotias miespuolinen henkilö, hän on monen mielestä potentiaalinen pedofiili. Suomessa lapset hoidetaan yleensä 2-3 -vuotiaiksi asti itse ja sen jälkeen lapset menevät päiväkotiin, jossa on useampia työntekijöitä työvuorossa ja siten hoitopaikka tuntuu vanhemmista turvallisemmalta kuin jonkun yksityishenkilön koti, jossa ei ole juurikaan valvontaa hoidon tasosta. Sitäpaitsi Suomessa hehkutetaan nyt varhaiskasvatuksen välttämättömyyttä, joten mikäli sinulla ei ole vähintään perhepäivähoitajan tutkintoa, et kykene antamaan yhtään sen laadukkaampaa varhaiskasvatusta kuin kukaan muukaan tavallinen av-mamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei suhteita kirjoitti:
Itse asun ulkomailla ja olen joutunut jo 37-v. pois työelämästä, koska sain lapsen 36-v. Sen jälkeen en ole saanut vakkarityötä yrityksistä huolimatta (satoja hakemuksia), vaan vaatimattomilla pätkätöillä on menty ja olen nyt 50-v. Olin jo 37-v. pienen lapsen äitinä täällä liian vanha töihin - eikä kukaan palkannut minua. Että silleen. Maa, jossa asun, on yksi Euroopan rikkaimpia ja suurimpia maita ja julkisuudessa toitotetaan jatkuvasti, miten hyvin tässä maassa menee. Täällä asuu rikkaita, mutta yhä enemmän köyhiä ihmisiä ja erityisesti yksinhuoltajat ja pitkäaikaistyöttömät ovat köyhyysloukossa. Yli 40-v. täällä on auttamattomasti liian vanha työnhakija, jollei ole alansa asiantuntija ja jollei ole suhteita.
Voin taata, että siellä missä asut, on mukavampaa olla köyhä kuin pikkukylässä Suomessa räntäsateessa. Ihan vain ostovoima, asenneilmapiiri, se että asut paikassa josta pääset vaikka bussilla toisiin Euroopan maihin muutamalla kympillä.. no on niin monia asioita ei tajua arvostaa ennenkuin on taas jumissa Suomessa. Henkisesti ja fyysisesti täältä on todella pitkä matka keski- Eurooppaan. Itseä lohduttaa pelkästään historian havina ja arkkkitehtuuri, pikkukylät, aurinko ja ilmasto. Suomen kulttuuri ja se että historia puuttuu käytännössä kokonaan (ei ole pikkukyliä joihin poiketa viikonloppuisin) ei vain sovi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
49: Kuulostaa erittäin tutulta, ikävä kyllä. Asuin 8 vuotta ulkomailla, Keski-Euroopassa. Muutin suoraan maisteriksi valmistuttuani ja työskentelin kansainvälisessä yrityksessä. Puhun suomen ja englannin lisäksi kahta eurooppalaista kieltä sujuvasti. Halusin palata Suomeen jostain typeristä nostalgiasyistä. Ensin etsin töitä etänä ja lopulta päätin rohkeasti muuttaa paikan päälle etsimään töitä. Päädyin pitkäaikaistyöttömäksi. Parin vuoden kuluttua löysin viimein osa-aikaisen ja määräaikaisen työn, mutta valoa ei näy tunnelin päässä. Kontakteja ei käytännössä ole, suosittelija on 10 vuoden takaa, ajalta jolloin tein harjoittelun Suomessa. Kansainvälistä kokemusta ei arvosteta käytännössä hyvänäkään aikana, saati nyt kun löytyy Suomessakin työuransa tehneitä työttöminä. Aitoa kielitaitoa ei arvosteta, vuosia maassa asunut pistetään samalle viivalle henkilön kanssa, joka on lukenut kieltä koulussa muutamia vuosia. Vientiyrityksissäkään ei arvosteta aitoa kieli- saati kulttuurituntemusta, vaan yritetään hoitaa bisnekset rallienglannilla toisen yhtä kielitaidottoman kanssa.
Tämä maa on uppoava laiva, josta lähden heti, kun saan kerättyä pohjakassan taas kasaan.
Huh. Sanattomaksi vetää. Ei ihmekään, ettei Suomella mene hyvin kun mitään osaamista ei osata hyödyntää. :-/
Kokeilen silti vielä jonkin aikaa onneani. Nykyisessä asuinmaassani kynnyskysymykseksi on muodostuneet lastenhoitokulut, joiden jälkeen palkasta ei jää mitään käteen. Kävis ei tärppää niin katselen sitten vaikka muita pohjoismaita. Jospa jossain arvostettaisiin tätä minunkin kokemustani? Sääli, jos se ei ole rakas kotimaani. Ap
Oletko laskenut, mitä ne olisivat Suomessa?
Kyllä, olisivat noin 30% nykyisestä tasosta. Täällä esim. kokoaikainen pk-paikka isossa kaupungissa on 1000 euroa per lapsi. Myös iltapäiväkerhot tai hoitotädin iltapäivähoito maksaa noin 400 kuussa per lapsi. Mitään alennuksia ei ole olemassakaan.
Siksi on pakko harkita Pohjoismaita, tietysti mieluiten tulisin Suomeen!
Mitäpä jos ryhtyisinkin Suomessa perhepäivähoitajaksi. Olisi kokemusta alalta jonkun verran....Ap
Eikös perhepäivähoitajan hommaankin pidä olla nykyään koulutus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla ei ole puolisoa, et tule kunnolla perhepäivähoitajan palkalla toimeen. Ihan oikeasti, Suomessa on kova hintataso. Kituuttamista kaupungin vuokra-asunnossa huonolla asuinalueella...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
49: Kuulostaa erittäin tutulta, ikävä kyllä. Asuin 8 vuotta ulkomailla, Keski-Euroopassa. Muutin suoraan maisteriksi valmistuttuani ja työskentelin kansainvälisessä yrityksessä. Puhun suomen ja englannin lisäksi kahta eurooppalaista kieltä sujuvasti. Halusin palata Suomeen jostain typeristä nostalgiasyistä. Ensin etsin töitä etänä ja lopulta päätin rohkeasti muuttaa paikan päälle etsimään töitä. Päädyin pitkäaikaistyöttömäksi. Parin vuoden kuluttua löysin viimein osa-aikaisen ja määräaikaisen työn, mutta valoa ei näy tunnelin päässä. Kontakteja ei käytännössä ole, suosittelija on 10 vuoden takaa, ajalta jolloin tein harjoittelun Suomessa. Kansainvälistä kokemusta ei arvosteta käytännössä hyvänäkään aikana, saati nyt kun löytyy Suomessakin työuransa tehneitä työttöminä. Aitoa kielitaitoa ei arvosteta, vuosia maassa asunut pistetään samalle viivalle henkilön kanssa, joka on lukenut kieltä koulussa muutamia vuosia. Vientiyrityksissäkään ei arvosteta aitoa kieli- saati kulttuurituntemusta, vaan yritetään hoitaa bisnekset rallienglannilla toisen yhtä kielitaidottoman kanssa.
Tämä maa on uppoava laiva, josta lähden heti, kun saan kerättyä pohjakassan taas kasaan.
Huh. Sanattomaksi vetää. Ei ihmekään, ettei Suomella mene hyvin kun mitään osaamista ei osata hyödyntää. :-/
Kokeilen silti vielä jonkin aikaa onneani. Nykyisessä asuinmaassani kynnyskysymykseksi on muodostuneet lastenhoitokulut, joiden jälkeen palkasta ei jää mitään käteen. Kävis ei tärppää niin katselen sitten vaikka muita pohjoismaita. Jospa jossain arvostettaisiin tätä minunkin kokemustani? Sääli, jos se ei ole rakas kotimaani. Ap
Oletko laskenut, mitä ne olisivat Suomessa?
Kyllä, olisivat noin 30% nykyisestä tasosta. Täällä esim. kokoaikainen pk-paikka isossa kaupungissa on 1000 euroa per lapsi. Myös iltapäiväkerhot tai hoitotädin iltapäivähoito maksaa noin 400 kuussa per lapsi. Mitään alennuksia ei ole olemassakaan.
Siksi on pakko harkita Pohjoismaita, tietysti mieluiten tulisin Suomeen!
Mitäpä jos ryhtyisinkin Suomessa perhepäivähoitajaksi. Olisi kokemusta alalta jonkun verran....Ap
Eikös perhepäivähoitajan hommaankin pidä olla nykyään koulutus?
Laki ei velvoita, mutta perhepäivähoitajan tutkinto pätevyysvaatimuksena on suositus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkatoiveista sen verran, että asiakaspalveluhommissa realistinen palkkatoive on 1700-2300e, riippuen alasta. Ei lähelläkään suomalaista keskipalkkaa. Ne "näin paljon näillä aloilla tienaat" on aivan järjettömyyden huippu, hyvin harva niistä pitää paikkansa.
Lehtijutuissa on luonnollisesti koko vuoden ansiot jaettu 1 kahdellatoista, eli lomaraha jaettu joka kuukaudelle. Tämä jo vääristää sitä summaa reilulla satasella.
Ei se mikään vääristymä ole, kun palkansaaja kuitenkin saa ne lomarahat itselleen (=keskimäärin 0.5 kk palkka).
Palkkaavat mieluummin jo Suomessa olevan, koska ajattelevat että heidän pitää tehdä ulkomailla olosi vuoksi jotain paperityötä tai että et tulekaan Suomeen. Paikkoihin voi olla satoja tai tuhansia hakemuksia. Vain joihinkin hyvin erityistä kokemusta vaativiin korkeisiin virkoihin tms. on vähän hakijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Face the facts, jos et ole lääkäri niin Suomesta et töitä löydä.
Joka päivä yhä useampi lopettaa töiden hakemisene kokonaan.
Suomi on täynnä rehellisiä, ahkeria, taitavia, kunnollisia ja monen ammatin ja tutkinnon omaavia hakijoita, jotka tulevat riemusta kiljuen het töihin ja ovat myös valmiita tinkimään palkkatoiveistaan ja nuolevat työnantajan kengänpohjatkin innoissaan.
Edelleen haluan toistaa saman, jota monessa muussakin ketjussa on sanottu. Hakemus PALKATTOMAAN harjoittelupaikkaan -> "Saimme 500 hakemusta, valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun"
Vierailija kirjoitti:
Suomi on täynnä rehellisiä, ahkeria, taitavia, kunnollisia ja monen ammatin ja tutkinnon omaavia hakijoita, jotka tulevat riemusta kiljuen het töihin ja ovat myös valmiita tinkimään palkkatoiveistaan ja nuolevat työnantajan kengänpohjatkin innoissaan.
Juuri näin. Työntekijöitä kyllä riittää. Sen sijaan niitä, jotka perustavat yrityksen ja alkavat palkata näitä työntekijöitä, on aivan liian vähän. Suomalaisille yrityksen perustaminen on melkoinen mörkö, mieluummin ollaan toisen palkkalistoilla kuin ryhdytään itse työnantajaksi.
Mä ihan totta suosittelen luetuttamaan sen sun CV:n ja hakemuksen jollakin tutulla, jolla silmää ja esim. kielellistä osaamista.
Mun on usein hyvin vaikea uskoa, kun ihmiset on hakeneet kymmeniin paikkoihin ilman tulosta, että hakemuksessa ei olisi jotain vikaa.
Irtisanouduin edellisestä työpaikastani, lähetin neljä hakemusta ja kaikkiin pääsin haastatteluun ja kaikista sain työtarjouksen. En ihan oikeasti yritä nyt rehvastella tms. mutta paneuduin hakemukseen, tein jokaiseen työpaikkaan personoidun, juuri siihen firmaan suunnatun hakemuksen ja käytin paljon aikaa hakemuksen ulkoasuun ja cv:n sommitteluun.
Mä todella mielelläni autan jos sinulla on vaikka kysymyksiä siitä, millainen hakemus kannattaa lähettää.
Aikoinaan nuorempana luulin tehneeni hyvänkin hakemuksen jota laitoin eteenpäin. Nykyään kun itse käsittelen paljon hakemuksia, tunnistan sen saman tyylin usein. Samat lauseet ja rakenne useimmissa.
Koita erottua joukosta! Tsemppiä paljon :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on täynnä rehellisiä, ahkeria, taitavia, kunnollisia ja monen ammatin ja tutkinnon omaavia hakijoita, jotka tulevat riemusta kiljuen het töihin ja ovat myös valmiita tinkimään palkkatoiveistaan ja nuolevat työnantajan kengänpohjatkin innoissaan.
Juuri näin. Työntekijöitä kyllä riittää. Sen sijaan niitä, jotka perustavat yrityksen ja alkavat palkata näitä työntekijöitä, on aivan liian vähän. Suomalaisille yrityksen perustaminen on melkoinen mörkö, mieluummin ollaan toisen palkkalistoilla kuin ryhdytään itse työnantajaksi.
Suomessa menettää heti kaikki tuet jos alkaa yrittämään. Aloittava firma ei tuota mitään joten ei voi alkaa yrittäjäksi koska ilman tukia ei ole rahaa. Tässä syy.
Ja jos yhen hengen yrityksen saa kannattamaan, ei ketään uskalla palkata koska ties mitä maksuja joutuu maksamaan. Eikä sovi unohtaa ennakkoveroja, alveja..
En tiedä syytä, mutta se työnantaja tietää.