Mitä mä tein taas väärin? (Ihmissuhdeasiaa)
Mulla menee aina sukset ristiin ihmisten kanssa. Jossain vaiheessa. Ja tuntuu aina siltä, kuin vika olisi minussa ja siinä, että näytänkin tunteeni, kun tavallisesti olen aika hillitty.
Kun tapasimme, oltiin tosi nopeasti tosi hyviä kavereita. Ajattelin, että jes. Ihanaa saada tällainen tyyppi elämääni, jonka kanssa oli hauskaa viettää aikaa. Hän oli silloin työtön, minä opiskelin. Hän oli jo tuolloin tosi suora sanoissaan, ja jäin usein miettimään itseäni, että olenko liian herkkä kun en koskaan sanoisi toiselle noin enkä toisesta ihmisestä toiselle noin kuin hän. Sitten alkoi tuntua siltä, että hän vain valittaa. Valisitä, valitätä. Kuuntelin, yritin ymmärtää, yritin sanoa jotakin vastaavaa omasta elämästä. Hän oli sellainen, että näytti tunteensa voimakkaasti ja oli suora, omien sanojensa mukaan rehellinen.
Joskus alkoi tuntua siltä, että hän on suorastaan ilkeä. Mutta hänellä tuntui olevan ihmisiä ympärillään joten mietin (kun en koskaan ole hyvä ihmisten kanssa ollut), että vika on minussa. Sitten kerran hän puhui sivu suunsa ja pahoitin mieleni. En alkanut huutaa, en raivota vaan poistuin tilanteesta. Hän huusi solvauksia perääni ja iski ns. vyön alle, todella arkaan paikkaan. Sitten hän tuli perääni ja selitti miksi sanoi mitä sanoi, mutta anteeksi ei pyytänyt. Sitten meidän välit viileni. Sen yhden ainoan kerran kun pahoitin mieleni, minuun otettiin etäisyyttä.
Miten tämän voi estää enää vastaisuudessa?
Kommentit (37)
Tuo sinun esimerkkisi on sen verran ympäripyöreä, ettei siihen pysty kyllä sanomaan mitään ohjetta mitä teit väärin tai kuka teki väärin. Voisitko olla vähän tarkempi?
Yksi asia on hyvä muistaa. Mitä yhteistä on sinulla ja ihmisillä joiden kanssa sinulla menee suket ristiin? Sinä itse. Eli jos menee aina samalla tapaa asiat voi omassa käytöksessä ole jotain mitä pitäisi vähän pohtia tai sitten valitset aina sellaisia ihmisiä joiden kanssa asiat tulevat menemään juurikin noin.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ne asiat sitten olivat, joista loukkaannuit?
En haluaisi millään niitä tähän kirjoittaa. Sellaisenaan ei ehkä kuulosta miltään, teidän olisi pitänyt olla kärpäsenä katossa että näkisitte kokonaisuuden. Mutta hän kommentoi minun tulevaisuuden suunnitelmiani, ei kovin nätisti. Ja solvasi sitten perääni, ettei mikään ihme että olen tällainen (vähän syrjäytynyt, ehkä) kun en kestä kuulla mitään itsestäni.
Ap
Mitä sanoit kun kaverisi tuli selittämään, miksi sanoi ne asiat, mitä sanoi? Tarinastasi kuulostaa siltä, että olet ehkä huono sanomaan omia mielipiteitäsi ja pikemminkin sulkeudut. Tuokin, että kun loukkaannut niin lähdet vain pois. Jos mielesäpahoittamista ei käsitellä avoimesti puhuen, jopa vaikka hieman riidellen, niin välit voivat jäädä juurikin viileiksi. Koska asia jää hiertämään. Minusta olisi hankalaa olla ihmisen kaveri, josta en voi olla varma, että hän uskaltaa ilmaista omia mielipiteitään tai tunteitaan minulle pidemmänkin ajan jälkeen.
Tämä vain ajatteluna siitä, mitä itse ehkä teet, joka saattaa vaikuttaa asioiden kulkuun. Mutta kaverisi ei kuulosta kovin kultakimpaleelta muutenkaan. Lähinnä mietin, että haluatko edes olla hänen ystävänsä itsekään enää?
Mitä sinä teit kun hän tuli perääsi ja selitti (vaikkei pyytänyt anteeksi)? Miten itse suhtauduit häneen tuon kohtauksen jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
No vika ei tuolta pohjalta päätellen ole sinussa, ei nyt alkuunkaan. Et ole tehnyt mitään väärää. On normaalia loukkaantua, jos toinen kohtelee huonosti. Olet ehkä "liiankin" kiltti ja mukava, joten sinua käytetään hyväksi tavoilla jos toisillakin, koska tyyppi kehtaa ja uskaltaa. Et sä menetä tuossa mitään, joten anna olla.
Ai ei menetä mitään haloo? Ap:han menetti ystävänsä tai ainakin mahdollisuuden ystävään! Jos sama kuvio toistuu kaikkien ihmisten kanssa, niin kuinka voit kehua, ettei menetä mitään. Siinähän jää ystävät saamatta ja yksin.
Ehkä otat asiat liikaa itseesi? Vaikka muut eivät oikeasti tarkoita pahaa.
Vanha sanonta on ,parempi yksin kuin huonon kaverin kanssa. Jos ei suju niin ei suju mitä sitä väkisin hampaat irvessä yrittämään.
Ehkä otsassasi lukee: syytän itseäni aina kaikesta. Sitten kaiken maailman itseään kritisoimattomat mäntit löytävät seuraasi ja käyttävät sinun itsekriittisyyttäsi hyväkseen jotta heidän ei edelleenkään tarvitse tutustua omiin vikoihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vanha sanonta on ,parempi yksin kuin huonon kaverin kanssa. Jos ei suju niin ei suju mitä sitä väkisin hampaat irvessä yrittämään.
Aloitus koski varmaan sitä, miten saisi mukavia ystäviä, ei sitä etteikö aloittaja osaisi olla yksinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä otsassasi lukee: syytän itseäni aina kaikesta. Sitten kaiken maailman itseään kritisoimattomat mäntit löytävät seuraasi ja käyttävät sinun itsekriittisyyttäsi hyväkseen jotta heidän ei edelleenkään tarvitse tutustua omiin vikoihinsa.
Tai korjaan: oikeammin itsesyytöksiäsi hyväkseen (itsekriittisyys on hieman eri asia)
Itse olen todella kiltti ihminen. Ujoudesta johtuen saatan olla hieman varautunut uusissa ihmissuhteissa pitkäänkin. Ilmenee siis hienotunteisuutena ja siten, etten pidä itsestäni meteliä vaan kuuntelen ja kommentoin mieluummin sen kaverin juttuja. Sitten kun pikkuhiljaa tutustutaan, alan olla rennompi ja otan itselleni ja jutuilleni enemmän tilaa. Niinhän sen kuuluukin olla, tasapuolista! Tässä vaiheessa vaan on monet hermostunut ja tosiaan sukset on menneet ristiin. Ehkä vedän vaan puoleeni ihmisiä joille on tärkeintä olla itse huomion keskipisteenä... minultahan sitä huomiota saa kun en itse halua alussa paljastaa kaikkia korttejani :/
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todella kiltti ihminen. Ujoudesta johtuen saatan olla hieman varautunut uusissa ihmissuhteissa pitkäänkin. Ilmenee siis hienotunteisuutena ja siten, etten pidä itsestäni meteliä vaan kuuntelen ja kommentoin mieluummin sen kaverin juttuja. Sitten kun pikkuhiljaa tutustutaan, alan olla rennompi ja otan itselleni ja jutuilleni enemmän tilaa. Niinhän sen kuuluukin olla, tasapuolista! Tässä vaiheessa vaan on monet hermostunut ja tosiaan sukset on menneet ristiin. Ehkä vedän vaan puoleeni ihmisiä joille on tärkeintä olla itse huomion keskipisteenä... minultahan sitä huomiota saa kun en itse halua alussa paljastaa kaikkia korttejani :/
Ehkä pyhimysmäisyytesi ärsyttää?
Vierailija kirjoitti:
Tuo sinun esimerkkisi on sen verran ympäripyöreä, ettei siihen pysty kyllä sanomaan mitään ohjetta mitä teit väärin tai kuka teki väärin. Voisitko olla vähän tarkempi?
Yksi asia on hyvä muistaa. Mitä yhteistä on sinulla ja ihmisillä joiden kanssa sinulla menee suket ristiin? Sinä itse. Eli jos menee aina samalla tapaa asiat voi omassa käytöksessä ole jotain mitä pitäisi vähän pohtia tai sitten valitset aina sellaisia ihmisiä joiden kanssa asiat tulevat menemään juurikin noin.
Mitä syytä tätäkin oli nyt alapeukuttaa. Tarkoituksenani ei ollut syytellä ap:ta vaan miettiä miksi hänelle käy omien sanojen mukaan aina näin. Esim. jos joku ihminen päätyy aina alkoholistin kanssa suhteeseen on siinä varmaan joku syy miksi aina näin käy? Ihminen saattaa alitajuisesti etsiä tietynlaisia ihmisiä myös kavereikseen ta henkilö on itse tietynlainen ja tämä taas houkuttelee tietynlaisia ihmiä hänen kavereikseen.
Juttu menee niin että muiden ihmisten käytökseen ei ihminen voi vaikuttaa, mutta omaansa pystyy. On siis turha käyttää aikaa siihen että miettii mitä toinen teki väärin vaan voi käyttää ajan siihen että miettii mitä itse tekisi eri tavoin ettei enää vastausuudessa kävisi samoin.
*Ja alapeukkuja taas satelee tähänkin*
Menee aina sukset ristiin tapaamiesi ihmisten kanssa?
Onkohan sinulla sama vika, kuin näillä naisilla, jotka aina rakastuvat renttuihin? Jotenkin alitajunnnassasi etsit ns. "vahvoja" ihmisiä. Olet itse hiljainen ja hakeudut suorapuheisten ja jopa suorastaan ilkeiden ihmisten seuraan, koska jollain tasolla viehätyt heistä? Tai sitten olet jotenkin itsetuhoinen...
Katsos, suoran puheen ei tarvitse olla ilkeää. Se, joka ilkeän arvostelun "naamioi" suoraksi puheeksi on typerä, tahditon tollo. Ja näitähän riittää. Sekin on näille yhteistä, että heihin itseensä kohdistuvan "suoran puheen" he käsittävät he loukkaukseksi ja raivostuvat silmittömästi.
Kannattaa tulevaisuudessa miettiä tarkkaan mihin seuraan lähdet.
Haluat aloituksessa kritiikkiä omasta käytöksestäsi, mutta silti syytät tästä tuota toista osapuolta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo sinun esimerkkisi on sen verran ympäripyöreä, ettei siihen pysty kyllä sanomaan mitään ohjetta mitä teit väärin tai kuka teki väärin. Voisitko olla vähän tarkempi?
Yksi asia on hyvä muistaa. Mitä yhteistä on sinulla ja ihmisillä joiden kanssa sinulla menee suket ristiin? Sinä itse. Eli jos menee aina samalla tapaa asiat voi omassa käytöksessä ole jotain mitä pitäisi vähän pohtia tai sitten valitset aina sellaisia ihmisiä joiden kanssa asiat tulevat menemään juurikin noin.
Mitä syytä tätäkin oli nyt alapeukuttaa. Tarkoituksenani ei ollut syytellä ap:ta vaan miettiä miksi hänelle käy omien sanojen mukaan aina näin. Esim. jos joku ihminen päätyy aina alkoholistin kanssa suhteeseen on siinä varmaan joku syy miksi aina näin käy? Ihminen saattaa alitajuisesti etsiä tietynlaisia ihmisiä myös kavereikseen ta henkilö on itse tietynlainen ja tämä taas houkuttelee tietynlaisia ihmiä hänen kavereikseen.
Juttu menee niin että muiden ihmisten käytökseen ei ihminen voi vaikuttaa, mutta omaansa pystyy. On siis turha käyttää aikaa siihen että miettii mitä toinen teki väärin vaan voi käyttää ajan siihen että miettii mitä itse tekisi eri tavoin ettei enää vastausuudessa kävisi samoin.
*Ja alapeukkuja taas satelee tähänkin*
No eikö aloittaja sitä juuri miettinytkin, mutta tärkeintä olisi sanoa hänelle, ettei hänessä ole mitään vikaa, eikä ruokkia ap:n tapaa syyttää itseään.
Vierailija kirjoitti:
Hän oli jo tuolloin tosi suora sanoissaan, ja jäin usein miettimään itseäni, että olenko liian herkkä kun en koskaan sanoisi toiselle noin enkä toisesta ihmisestä toiselle noin kuin hän.
...
Miten tämän voi estää enää vastaisuudessa?
Vastaisuudessa et yritäkään ystävystyä ihmisten kanssa, jotka jo alussa aiheuttavat sinulle epämukavan olon. Normaalilla itsetunnolla varustettu ihminen kun vaihtaisi muuhun seuraan jo tuossa vaiheessa, kun joutuu miettimään "olenko liian herkkä kun en koskaan sanoisi toiselle noin enkä toisesta ihmisestä toiselle noin kuin hän". Tai siis normaali ihminen ei edes miettisi moista, vaan ajattelisi vaan "vitsit mikä epäkohtelias törppö" eikä enää sen jälkeen olisi tekemisissä. Sun vika on siis siinä, että sä jatkat ihmissuhdetta joka jo alussa on selkeästi tuomittu tuhoon. Ja siihen tuhoon ne sitten myöhemmin luonnollisesti aina päätyvätkin.
Karsi jatkossa tuollaiset ihmiset heti seurastasi, niin pääset ystävystymään niiden kivojen, normaalien tyyppien kanssa. Joiden sanomisia ei tarvitse miettiä, ja jotka ei aiheuta sulle huonoa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän oli jo tuolloin tosi suora sanoissaan, ja jäin usein miettimään itseäni, että olenko liian herkkä kun en koskaan sanoisi toiselle noin enkä toisesta ihmisestä toiselle noin kuin hän.
...
Miten tämän voi estää enää vastaisuudessa?
Vastaisuudessa et yritäkään ystävystyä ihmisten kanssa, jotka jo alussa aiheuttavat sinulle epämukavan olon. Normaalilla itsetunnolla varustettu ihminen kun vaihtaisi muuhun seuraan jo tuossa vaiheessa, kun joutuu miettimään "olenko liian herkkä kun en koskaan sanoisi toiselle noin enkä toisesta ihmisestä toiselle noin kuin hän". Tai siis normaali ihminen ei edes miettisi moista, vaan ajattelisi vaan "vitsit mikä epäkohtelias törppö" eikä enää sen jälkeen olisi tekemisissä. Sun vika on siis siinä, että sä jatkat ihmissuhdetta joka jo alussa on selkeästi tuomittu tuhoon. Ja siihen tuhoon ne sitten myöhemmin luonnollisesti aina päätyvätkin.
Karsi jatkossa tuollaiset ihmiset heti seurastasi, niin pääset ystävystymään niiden kivojen, normaalien tyyppien kanssa. Joiden sanomisia ei tarvitse miettiä, ja jotka ei aiheuta sulle huonoa mieltä.
Ehkä siinä on s, että syyllisyydentunteidensa takia aloittaja on huono ystävystymään, joten on tavallaan sen varassa, että joku ystävystyy häneen. Ja ne ovat näitä kovia tyyppejä.
Arvailua, mutta itselläni ongelma on tämä. Vaikeaa ystävystyä kenekään kanssa, joka ei ole aloitteellinen, koska en usko että minulla on mitään annettavaa muille (jotka eivät tee tuttavuutta).
No vika ei tuolta pohjalta päätellen ole sinussa, ei nyt alkuunkaan. Et ole tehnyt mitään väärää. On normaalia loukkaantua, jos toinen kohtelee huonosti. Olet ehkä "liiankin" kiltti ja mukava, joten sinua käytetään hyväksi tavoilla jos toisillakin, koska tyyppi kehtaa ja uskaltaa. Et sä menetä tuossa mitään, joten anna olla.