"Vapaaehtoisesti lapsettomat", jotka kääntävät kelkkansa kolmenkympin paremmalla puolella. Mistä on kysymys?
Ihmettelen näitä yhtääkkiä 34- tai 38-vuotiaina vanhemmuuden ihanuuteen heränneitä veloja, jotka ovat tehneet aivan täyskäännöksen arvoissaan.
Jos ei kerran halua lapsia, eikö ole aika ilmeinen juttu hankkia sterilisaatio? Sen saa 30-vuotiaana.
Mikseivät nämä naiset ole sterilisaatiota hankkineet, jos kerran ovat olleet niin kovin varmoja päätöksestään?
Kommentit (55)
Niin no, minä miellän vapaaehtoisesti lapsettoman sellaiseksi, joka ei koskaan halua lapsia tai sitten haluaa joskus tulevaisuudessa. Eli he eivät ole mitään "joko tai"-tyyppejä.
Minä olen tuollainen, mutta en ollut mielestäni vela. Minulle lapsi ei ollut mikään elämän suurin haave ja muiden lapsista en pidä edelleenkään. Lapsivapaa aika on minulle yhä todella tärkeää ja äitinä oleminen on vain yksi osa elämääni.
En ole siis kääntänyt kelkkaani, vaikka muut ehkä näkevät asian niin.
Vierailija kirjoitti:
Niin no, minä miellän vapaaehtoisesti lapsettoman sellaiseksi, joka ei koskaan halua lapsia tai sitten haluaa joskus tulevaisuudessa. Eli he eivät ole mitään "joko tai"-tyyppejä.
Olet väärässä. Vapaaehtoisesti lapseton on aina tehnyt pysyvän päätöksen lapsettomuudesta. Katsopa yhdistyksen sivut.
Sellainen, joka haluaa lapsia ehkä joskus tulevaisuudessa, ei ole vela, enkä sellaisista tässä puhu. -ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tuollainen, mutta en ollut mielestäni vela.
Mitähän mahdat tarkoittaa? Jos et ole identifioitunut velaksi tai väittänyt sellainen olevasi, et ole "tuollainen", eikä tämä ketju koske sinua. -ap
Ihmettele vaan. Normaalia kypsymistä kypsymistä, jonka tuloksene mieli muuttuu. Nuorena on helppo olla musta-valkoinen. Elämänkokemus autaa näkemään harmaan sävyjä.
Myös lasta halunneissa ja lapsettomuushoidot läpikäyneissä pariskunnissa on niitä, jotka jäävät vapaaehtoisesti lapsettomiksi (eivät esim. lähde adoptoimaan). Mitäs he sitten ovat?
Minä ihmettelen ihmisiä joille tuo "velan" käsite on noin ehdoton ja oikein suututaan siitä kun joku velaksi ilmoittautunut sitten haluaakin lapsia joskus. Yhdistyksen sivut? Siis onko tälle olemassa oikein yhdistys, joka määrittelee mitä ihmiset saavat haluta ja mitä eivät?
Kaikki eivät välttämättä vain viitsi käydä teettämässä sitä operaatiota. Itse en ainakaan tykkää ravata lääkärissä ellei ole ihan pakko, ja ehkäisy nyt hoituu muillakin keinoilla kuin sillä sterilisaatiolla. Sanavalinnoistasi pystyn aistimaan jonkinlaisen henkilökohtaisen ongelman vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Tai kenties toivot / kuvittelet, että kukaan ei olisi aito vela? Jos joku yhtäkkiä päättääkin hankkia lapsia, ei se ole mitään "takinkääntöä" tai muutenkaan sulta pois. Ihmismieli on arvaamaton, ei sitä välttämättä pysty ennustamaan mitä 10 vuoden päästä kukin haluaa. Suahan tän asian ei pitäisi oikeastaan edes mitenkään liikuttaa?
Minä ihmettelen ihmisiä joille tuo "velan" käsite on noin ehdoton ja oikein suututaan siitä kun joku velaksi ilmoittautunut sitten haluaakin lapsia joskus. Yhdistyksen sivut? Siis onko tälle olemassa oikein yhdistys, joka määrittelee mitä ihmiset saavat haluta ja mitä eivät?
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen ihmisiä joille tuo "velan" käsite on noin ehdoton ja oikein suututaan siitä kun joku velaksi ilmoittautunut sitten haluaakin lapsia joskus. Yhdistyksen sivut? Siis onko tälle olemassa oikein yhdistys, joka määrittelee mitä ihmiset saavat haluta ja mitä eivät?
Totta kai veloille on olemassa yhdistys, joka ajaa heidän asioitaan.
Muutenhan se olisi vain erikoisuudentavoittelua, missä sitten kun vauvakuume iskee, tehdäänkin lapsia, kun on muutama vuosi saatu leikkiä muka vapaaehtoisesti lapsetonta.
Vapaaehtoisesti lapseton on asiaan sitoutunut ihminen, joka on päättänyt olla koskaan tekemättä lapsia. Ei tyttönen, joka nuoruudenkiihkolla huutaa, että mää inhoon kakaroita ja en haluu niitä koskaan. Ja sitten kolmikymppisenä puskee suurperheen ja alkaa mammailemaan ja kotoilemaan
Hah, jos velalle sanoo, että kyllä sun mieli muuttuu vielä, se suuttuu.
Mutta jos velalle sanoo, että oikea vela on sellainen, joka ei tee lapsia koskaan, se suuttuu, koska saattaahan mieli muuttua :D
Jos ne ovat neitsyitä. Ei se ole mikään itsestäänselvyys että kaikki harrastavat seksiä.
Sinä oletat että kaikki harrastavat seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen ihmisiä joille tuo "velan" käsite on noin ehdoton ja oikein suututaan siitä kun joku velaksi ilmoittautunut sitten haluaakin lapsia joskus. Yhdistyksen sivut? Siis onko tälle olemassa oikein yhdistys, joka määrittelee mitä ihmiset saavat haluta ja mitä eivät?
Totta kai veloille on olemassa yhdistys, joka ajaa heidän asioitaan.
Muutenhan se olisi vain erikoisuudentavoittelua, missä sitten kun vauvakuume iskee, tehdäänkin lapsia, kun on muutama vuosi saatu leikkiä muka vapaaehtoisesti lapsetonta.
Vapaaehtoisesti lapseton on asiaan sitoutunut ihminen, joka on päättänyt olla koskaan tekemättä lapsia. Ei tyttönen, joka nuoruudenkiihkolla huutaa, että mää inhoon kakaroita ja en haluu niitä koskaan. Ja sitten kolmikymppisenä puskee suurperheen ja alkaa mammailemaan ja kotoilemaan
:D "Ajaa heidän asioitaan". Eli siis mitä asioita? Ja tämä yhdistyskö siis määrittelee että kuka haluaa lapsia ja kuka ei. Itse olen tällä hetkellä vapaaehtoisesti lapseton, tulevaisuudesta en osaa sanoa.
Minä, viisikymppinen, en ole koskaan halunnut lapsia. Sterilisaatiota en ole halunnut, koska en halua nukutukseen. Kun nyt en ole muuttanut mieltäni enkä "tehnyt arvoissani täyskäännöstä", sallitko sinä minun olla vapaaehtoisesti lapseton ilman sterilisaatiotakin?
Ja selitäpä muuten myös ne arvot. Alkoi kiiinnostaa, ja epäilenpä vahvasti, että sinä pidät omiasi jo etukäteen parempina kuin minun.
Vierailija kirjoitti:
Hah, jos velalle sanoo, että kyllä sun mieli muuttuu vielä, se suuttuu.
Mutta jos velalle sanoo, että oikea vela on sellainen, joka ei tee lapsia koskaan, se suuttuu, koska saattaahan mieli muuttua :D
Tarviiko kenellekään sanoa noista kumpaakaan? Sitäpaitsi eiköhän toi sun kommenttisi mene nyt ihan turhan saivartelun puolelle - luulisi sunkin tajuavan, että on olemassa veloja joilla mieli voi muuttua ja niitä joilla se ei tule koskaan muuttumaan. Siihen, kuka on pysyvä vela ja kuka ei, teillä muilla ei pitäisi olla mitään sanottavaa - mitä teitä ylipäätään liikuttaa muiden lasten hankkiminen tai hankkimattomuus?
Joskus olen pannut merkille, että asioista kiihkoilevat muuttavat helpommin mieltään kuin ne, jotka eivät pidä asioistaan älämölöä, mutta ei tästäkään voi yleistää. Otos ei ole riittävä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen näitä yhtääkkiä 34- tai 38-vuotiaina vanhemmuuden ihanuuteen heränneitä veloja, jotka ovat tehneet aivan täyskäännöksen arvoissaan.
Jos ei kerran halua lapsia, eikö ole aika ilmeinen juttu hankkia sterilisaatio? Sen saa 30-vuotiaana.
Mikseivät nämä naiset ole sterilisaatiota hankkineet, jos kerran ovat olleet niin kovin varmoja päätöksestään?
Itse halusin pidemmän vapaan töistä. En toki lapsia vihaa tms...
syitä on monia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen näitä yhtääkkiä 34- tai 38-vuotiaina vanhemmuuden ihanuuteen heränneitä veloja, jotka ovat tehneet aivan täyskäännöksen arvoissaan.
Jos ei kerran halua lapsia, eikö ole aika ilmeinen juttu hankkia sterilisaatio? Sen saa 30-vuotiaana.
Mikseivät nämä naiset ole sterilisaatiota hankkineet, jos kerran ovat olleet niin kovin varmoja päätöksestään?
Itse halusin pidemmän vapaan töistä. En toki lapsia vihaa tms...
Sama!
Sen kun ihmettelet. Olet varmaan pihalla monessa muussakin asiasssa, jos tuo on sinun mielestäsi niin vaikea asia tajuta.