Suuri opintotuki pidentää opiskeljoiden valmistumisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tarkoitus, että opiskelijat valmistuu entistä nopeammin, tulee enemmän työttömiä ja sitten voidaan ne nopeasti valmistuneet laittaa työkkärin höpöhöpö-kurssille aktivoitumaan, kun muuten lojuvat kotona?

Voi luoja tätä hölmöläisten yhteiskuntaa. Ei ongelma ole opiskeluajat. Ei ongelma ole se, että ammattisuoja on 3kk. Ei ongelma ole se, että työttömiä ei olisi tulossa jokaiseen kelvolliseen työpaikkaan pilvin pimein. Ongelma on työpaikkojen puute. Tässä puhutaan ihan kuin olisi kauhea työvoimapula ja koko talous sakkaisi, koska työntekijöitä ei saa sen takia, että ne notkuu kouluissa, elämäntapatyöttöminä ja suojautuu ammattisuojansa taakse. Jotenkin puheet on ihan jotain muuta kuin todellisuus. On olemassa reaalimaailma, jonka jokainen meistä näkee ja sitten on olemassa joku poliitikkojen ja asiantuntijoiden maailma, jota en tunnista edes.

Ongelma on työpaikkojen puute, samaa mieltä.

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä, jotta tuosta puutteesta päästäisiin?

No, ei tää opiskelijajuttu sitä ainakaan auta. On yhteiskunnalle järkevämpää pitää opiskelijat kouluissa kuin passivoitumassa työttöminä. Varmaan olemme kumpikin sitä mieltä, että työttömyys syö ihmistä. Erityisesti, jos ei ole ehtinyt edes päästä työelämään kunnolla kiinni ja jo tipahtaa sieltä ulos.

Siksi koen, että opiskelijat notkukoon olemattomilla tuillaan ja lainarahallaan pitämässä itseään aktiivisena (pitäähän sitä suorittaa, jos meinaa tukea saada), jos työmarkkinat ei vedä. Sitten kun työvoimasta on oikeasti pulaa, voidaan tähänkin puuttua. Tässä tavallaan tehdään ongelmaa asiasta, joka ei ole ongelma vaan oikeastaan hyvä asia ja mitään ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Miten Suomi nousuun yleisemmällä tasolla? Kyllä meidän ongelma on kaikenlainen säätely ja byrokratia. Sitoudutaan kaikenlaisiin kansainvälisiin sopimuksiin vailla arviota kustannuksista (rikki ja Venäjä esimerkkejinä). Muut maat kyllä pitää puolensa ja Saksakin käy Venäjän kanssa ihan samalla tavalla kauppaa kuin aina, mutta me tässä boikotoidaan, kun muutenkin ollaan kusessa. Oikeasti ketään ei kiinnosta meidän etu, jos se ei kiinnosta meitä itseämme. Ja sitten se perusongelma, kun esteitä on purettu: Positiivinen henki, tulevaisuudenusko, koulutuksen arvostus ja halu ottaa riskejä. Suomalinen bisneseliittikin on jämähtänyt siihen, että viilataan vanhaa irtisanoen porukkaa ja vältellään tekemästä mitään riskivetoja, kun on parempi vaan lillutella. Sama koskee keskijohtoa, pienyrittäjiä jne. Suomalainen softakehittäjä tekee firman ja joku tarjoaa muutaman millin, on yrittäjällä hirveä kiire myydä se pois, kun ei usko itsekään siihen tulevaisuuteen. Muutama milliä on kiva raha. Miksei tuollainen tyyppi näytä keskaria tarjoukselle ja hehku mielessään, että "muutama miljoona... hah, tää on miljardi hetken päästä". Sellainen  usko itseen, tekemiseen jne. Lisäksi suomalaisten pitäisi osata myydä. Tästä myynnistä tuli hyvä dokumentti taannoin. Siinä joku jenkki sanoi, että suomalainen lupaa myynnissä vaan sen, minkä pystyy pitämään. Maailmalla kauppa toimii kuitenkin niin, että kaikki luvataan ja toteutetaan sitten ne asiat, kun pystytään. Ei ostajakaan vakavasti usko saavansa kaikkea.

Onko tuo asenne mikään ihmekään, kun se on istutettu niin tiukalle...

Jos aloitat minkä tahansa koulutuksen, niin saat kuulla miten ei kannata, ei sillä töitä saa ja jos saakin niin palkka on paska. Ja oikeastaan niitä töitä ei kannata edes hakea kun kuitenkaan ei pääse.

Olen itse miettinyt muutamiakin kertoja sivubisnekseksi jotain pientä yritystä, niin eiköhän saa kuulla miten se ei kannata, ei kuitenkaan menesty.

Jos töitä ei ole, miksi sitten valtion pitäisi kouluttaa työttömäksi?

No kellä pidentää, kellä ei. Itse tein kandin kahdessa vuodessa, ensimmäisen vuoden jälkeen opintopisteitä oli 120. Ainoa hetki kun en kirjoittanut esseetä tai lukenut tenttiin oli ne muutamat tunnit jotka nukuin, luennoilla olin parhaimmillaan klo 9-19. Ilman opintotukea ei olisi mitenkään onnistunut, en tiedä missä helkkarin rinnakkaistodellisuudessa olisin käynyt vielä töissä.

 itelläni on kyllä juuri niin päin että hiki hatussa opiskellaan jotta pääsisi työelämään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tarkoitus, että opiskelijat valmistuu entistä nopeammin, tulee enemmän työttömiä ja sitten voidaan ne nopeasti valmistuneet laittaa työkkärin höpöhöpö-kurssille aktivoitumaan, kun muuten lojuvat kotona?

Voi luoja tätä hölmöläisten yhteiskuntaa. Ei ongelma ole opiskeluajat. Ei ongelma ole se, että ammattisuoja on 3kk. Ei ongelma ole se, että työttömiä ei olisi tulossa jokaiseen kelvolliseen työpaikkaan pilvin pimein. Ongelma on työpaikkojen puute. Tässä puhutaan ihan kuin olisi kauhea työvoimapula ja koko talous sakkaisi, koska työntekijöitä ei saa sen takia, että ne notkuu kouluissa, elämäntapatyöttöminä ja suojautuu ammattisuojansa taakse. Jotenkin puheet on ihan jotain muuta kuin todellisuus. On olemassa reaalimaailma, jonka jokainen meistä näkee ja sitten on olemassa joku poliitikkojen ja asiantuntijoiden maailma, jota en tunnista edes.

Ongelma on työpaikkojen puute, samaa mieltä.

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä, jotta tuosta puutteesta päästäisiin?

No, ei tää opiskelijajuttu sitä ainakaan auta. On yhteiskunnalle järkevämpää pitää opiskelijat kouluissa kuin passivoitumassa työttöminä. Varmaan olemme kumpikin sitä mieltä, että työttömyys syö ihmistä. Erityisesti, jos ei ole ehtinyt edes päästä työelämään kunnolla kiinni ja jo tipahtaa sieltä ulos.

Siksi koen, että opiskelijat notkukoon olemattomilla tuillaan ja lainarahallaan pitämässä itseään aktiivisena (pitäähän sitä suorittaa, jos meinaa tukea saada), jos työmarkkinat ei vedä. Sitten kun työvoimasta on oikeasti pulaa, voidaan tähänkin puuttua. Tässä tavallaan tehdään ongelmaa asiasta, joka ei ole ongelma vaan oikeastaan hyvä asia ja mitään ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Miten Suomi nousuun yleisemmällä tasolla? Kyllä meidän ongelma on kaikenlainen säätely ja byrokratia. Sitoudutaan kaikenlaisiin kansainvälisiin sopimuksiin vailla arviota kustannuksista (rikki ja Venäjä esimerkkejinä). Muut maat kyllä pitää puolensa ja Saksakin käy Venäjän kanssa ihan samalla tavalla kauppaa kuin aina, mutta me tässä boikotoidaan, kun muutenkin ollaan kusessa. Oikeasti ketään ei kiinnosta meidän etu, jos se ei kiinnosta meitä itseämme. Ja sitten se perusongelma, kun esteitä on purettu: Positiivinen henki, tulevaisuudenusko, koulutuksen arvostus ja halu ottaa riskejä. Suomalinen bisneseliittikin on jämähtänyt siihen, että viilataan vanhaa irtisanoen porukkaa ja vältellään tekemästä mitään riskivetoja, kun on parempi vaan lillutella. Sama koskee keskijohtoa, pienyrittäjiä jne. Suomalainen softakehittäjä tekee firman ja joku tarjoaa muutaman millin, on yrittäjällä hirveä kiire myydä se pois, kun ei usko itsekään siihen tulevaisuuteen. Muutama milliä on kiva raha. Miksei tuollainen tyyppi näytä keskaria tarjoukselle ja hehku mielessään, että "muutama miljoona... hah, tää on miljardi hetken päästä". Sellainen  usko itseen, tekemiseen jne. Lisäksi suomalaisten pitäisi osata myydä. Tästä myynnistä tuli hyvä dokumentti taannoin. Siinä joku jenkki sanoi, että suomalainen lupaa myynnissä vaan sen, minkä pystyy pitämään. Maailmalla kauppa toimii kuitenkin niin, että kaikki luvataan ja toteutetaan sitten ne asiat, kun pystytään. Ei ostajakaan vakavasti usko saavansa kaikkea.

Onko tuo asenne mikään ihmekään, kun se on istutettu niin tiukalle...

Jos aloitat minkä tahansa koulutuksen, niin saat kuulla miten ei kannata, ei sillä töitä saa ja jos saakin niin palkka on paska. Ja oikeastaan niitä töitä ei kannata edes hakea kun kuitenkaan ei pääse.

Olen itse miettinyt muutamiakin kertoja sivubisnekseksi jotain pientä yritystä, niin eiköhän saa kuulla miten se ei kannata, ei kuitenkaan menesty.

Juuri näin! Kauhea latistamistarve ja perään vielä epäonnistumisesta pilkkaaminen, että tiesihän sen... Ja mun kokemuksen mukaan pahimpia on julkisen syöttöpossut. Pahimmat kaksi tuttavapiirissä on eräs naapuri ja oma äitini. Kumpikin tehnyt yli 30 vuoden uran virkamiehenä, suoraan koulunpenkiltä eläkevirkaan. Samat henkilöt vastustaa kaikenlaisia velkojen anteeksiantamisia ja ovat vakuuttuneita, että kaikki yrittäjät on rikkaita ja huijareita. Heille ei ole olemassa rehellistä konkkaa vaan aina on takana huijaus ja yrittäjä pitäisi laittaa oikeuteen.

Toinen on todellakin tuo koulutuksen pilkkaaminen ja kauhean kapea katsantokanta koulutuksen höytyyn. Parhaimmillaan se on sitä, että lvi-asentaja nähdään parempana kuin humanisti, kun se humanisti ei osaa tehdä mitään "oikeaa työtä". Muualla maailmassa oikeasti ihmisten monipuolisuutta arvostetaan. Humanisti voi löytää itsensä sijoitusneuvojana ja insinööri kansalaisjärjestöstä. Se nähdään rikkautena, että ihmisillä on erilainen tausta. Sitten ihmetellään, kun innovaatioita ei synny ja kaikki firmat louskuttaa suoraa viivaa.

Valitin tästä eräälle ystävälle, joka rekryää ihmisiä firmoihin, että miksei arvosteta monipuolista taustaa ja uskota, että yhden työn oppinut oppisi toisenkin työn. Hän sanoi, että se on ongelma ja tarjoaa monesti "mielenkiintoista vaihtoehtoa", mutta työhönottaja torppaa sen sloganilla: "me tarvitaan tekijä, eikä kehittäjää". Ei tarvitse ihmetellä, miksei suomalaisfirmat menesty. Tekijöitä kaivataan, ei kehittäjiä. Ihan kuin Suomessa kannattaisi mitään tehdä. Kehittäminenhän on se avainsana!