Lue keskustelun säännöt.
Tiedän olevani hyvännäköinen ja seksikäs, mutta mies enemmän kritisoi kuin kehuu!
01.03.2016 |
Mikä olisi oikea tapa toimia tällaisessa tilanteessa?
Kommentit (10)
A.) vaihda miestä, B.) itsekehu haisee, C.) osta enemmän peilejä, et tarvitse miestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkää menettävänsä sinut. Alistaa?
Olen ollut 26 vuotta yhdessä mieheni kanssa eikä hän ole kertaakaan kritisoinut ulkonäköäni. En tajua miksi olet tuollaisen miehen kanssa.
Mies on jopa joskus sanonut, että juuri siksi ettei oikeasti pidä minua epäviehättävänä, voi heittää niitä kommentteja siitä miten nyt jossakin yksittäisessä kohdassa on vikaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies on jopa joskus sanonut, että juuri siksi ettei oikeasti pidä minua epäviehättävänä, voi heittää niitä kommentteja siitä miten nyt jossakin yksittäisessä kohdassa on vikaa. Ap
Ei se kyllä noin mene. Todella outo logiikka hänellä. Jos sanot miestäsi esim viehättäväksi mutta toisaalta sanot että hänellä on liian pieni penis tai ruma naama tai ohuet käsivarret, hän tuskin ilahtuu siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei varmasti ilahdu. Mies on varmasti jotenkin häiriintynyt, tykkää kiusata. No, olenkin päättänyt vaihtaa jos seksiä alkaa olla jatkuvasti vähemmän kuin kerran viikossa. Ja jos kehut loppuvat kokonaan. Ap
Olet nälkäinen, syö perunamuusia ja kalapuikkoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala näyttää rumalta ja epäseksikkäältä.
Olen oppinut tässä keski-ikään mennessä, että meillä on Suomessa joitakin ihmisiä, jotka antavat vain ja ainoastaan negatiivista palautetta. Se on heillä ilmeisesti kulttuurinen juttu. Hyvät asiat tavallaan ignoorataan tai vaietaan, pikkuärsyttävyyksistä nostetaan älämölö eikä edes yritetä sanoa asiaa rakentavasti.
Selväähän se on, että todellisuudessa sellaiset ihmiset ovat melkoisia ankeuttajia lähipiirissään. Me otettiin nyt oman miehen kanssa sellainen diili, ettei hän sano minulle yhtään mitään, kun hän ei voi edes tavallisintakaan asiaa sanoa neutraalisti saati sitten kohteliaasti. Ne hyvät asiat menevät tavallaan ihan arvottomiksi ja itse asiassa se on vaikuttanut miehen ajatteluunkin siinä määrin, ettei hän muista sellaisten olemassa oloa laisinkaan.
Koe on jatkunut nyt siitä asti, kun lähdettiin tänään pariterapeutiltamme eli 7 tunnin ajan ja suorastaan tunnen, miten elämänvoima alkaa virrata suonissa, kun ei ole tarvinnut kuunnella jatkuvaa kuittailua.
Mieheni mielestä se kuittailu on ihan ok, minä vaan koen asiat niin ikävästi. Onneksi päästiin nyt edes tällaiseen kompromissiin.
Kannattaa olla tarkkana, ettei päästä tilannettä tähän samaan mikä se on meillä. Kymmenen vuotta avioliittoa on tehnyt tehtävänsä.
Vaihda miestä.