Ystävä ei pidä yhteyttä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuolta ystävyyden toiselta puolelta. Vanha ystäväni, joka oli kaasonakin häissä, haluaisi kauheasti pitää yhteyttä. Elämä kuitenkin vienyt eri suuntiin niin paljon, että en koe enää tarvetta pitää häntä ystävissäni. Mukavaa nähdä ohimennen ja jutella kuulumisia, mutta ei kyllä riitä tahto ja aika nähdä saati sitten soitella tai viestitellä. En soittele kuin äidilleni ja viestittelen sisaruksilleni ainoastaan muustakin kuin asiasta.

Toivoisin hänen huomaavan tämän ihan itse. Oli monta vuotta opiskelemassa, jolloin ei itse pitänyt mitään yhteyttä. Meillä tuli lapset ja työ. Nyt hän on aloittanut työelämän ja pitäisi taas mielellään yhteyttä. En kehtaa sanoa, että hei, meidän aika meni jo. Koska mielelläni moikkaamis välit pidän kuitenkin.

Sitten kun sullakin elämässä menee joskus vielä huonosti ja mies jättää ja perhe menee, niin huomaatkin kuinka tärkeää olisi ollut ne ystävät. Mutta jokainen sen oppii kantapään kautta.

No enpä tämän "ystävän" luokse menisi silti... Mulla on kymmeniä muita parempia ystäviä, joiden kanssa ollaan tosi ystäviä ja ketkä ovat auttaneet ja kantaneet nyt vaikeissa tilanteissa ja sama toisinpäin. Ei se, että ei halua olla yhden tietyn ihmisen kanssa tekemisissä tarkoita, ettei olisi muita ystäviä. Ja ettei aikuiset soittele tai viestittelen kuulumisia tarkoita, ettei oltaisiin ystäviä. Me esimerkiksi _nähdään_ kun kyläilemme tai käymme samoissa tapahtumissa. Kaikkien kaveri nyt ei vaan tarvi olla kuitenkaan. Ja olen myös aikuisiällä tutustunut uusiinkin ihmisiin, niin voisin alkaa käydä vaikka jossain vertaistukisururyhmässä jos noin kamala tilanne iskisi ja kokisin jääneeni yksin. (tosin varmaan sisaruksen olisi kuollut samassa rytäkässä, jos kokisin jääneeni yksin...) Sieltä hän voisi vaikka löytyä samassa tilanteessa olevia ihmisiä, keille jakaa tuskaansa...

T. Toiselta puolelta

Sulla on kymmeniä parempia ystäviä.... Ja sit sä heräsit. Kehen sinä näillä keksityillä tarinoilla ja nimimerkin käyttämisellä yrität tehdä vaikutusta? Pikkuisen säälittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä yhteyttä koska ei halua pitää. Kaikilla on nykyään puhelin ja netti, monta eri somekanavaa. Kyllä se näkeminen ja tapaaminen onnistuu, jos vaan haluaa. Jos ei halua, niin sitten vaan tekosyitä keksimään "arjen kiireet ja lapsen harrastukset ja miehen työ" ja mitä näitä nyt on.

Älä enää ota yhteyttä, äläkä odota tämän tyypin yhteyden ottoa. Sure läpi loppunut ystävyys. Ei voi väkisin ketään pakottaa. Hemmottele itseäsi, pidä kehostasi ja mielestäsi huolta.

Joo, on joko noin tai sitten kuten tossa edellä

pari hyvää kirjoitusta: ei ole aikaa ja/tai voimaa, kun omassa elämässä liian vaikeaa. Esim kun mulle selvisi että mieheni petti, tunsin niin suuria vaikeita ristiriitaisia tunteita, että tarvitsin ammattiapua sekä siskon tukea avioeron käytäntöihin, asunnln etsimisiin. En jaksanut ystäviä vähään aikaan lainkaan, yhtä pitkäaikaista lukuunottamatta, selitin tän myöhemmin, kaikki ymmärsi, yksi kehtasi suuttua, olis pitäny huomioida hänen NIMIPÄIVÄNSÄ kun hyvä kun ekoina viikkoina muistin oman nimeni.

Miehes uittaa kulliaan muualla, ja sinä hajoat tuhannen päreiksi. Just. Aika surkeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä yhteyttä koska ei halua pitää. Kaikilla on nykyään puhelin ja netti, monta eri somekanavaa. Kyllä se näkeminen ja tapaaminen onnistuu, jos vaan haluaa. Jos ei halua, niin sitten vaan tekosyitä keksimään "arjen kiireet ja lapsen harrastukset ja miehen työ" ja mitä näitä nyt on.

Älä enää ota yhteyttä, äläkä odota tämän tyypin yhteyden ottoa. Sure läpi loppunut ystävyys. Ei voi väkisin ketään pakottaa. Hemmottele itseäsi, pidä kehostasi ja mielestäsi huolta.

Joo, on joko noin tai sitten kuten tossa edellä

pari hyvää kirjoitusta: ei ole aikaa ja/tai voimaa, kun omassa elämässä liian vaikeaa. Esim kun mulle selvisi että mieheni petti, tunsin niin suuria vaikeita ristiriitaisia tunteita, että tarvitsin ammattiapua sekä siskon tukea avioeron käytäntöihin, asunnln etsimisiin. En jaksanut ystäviä vähään aikaan lainkaan, yhtä pitkäaikaista lukuunottamatta, selitin tän myöhemmin, kaikki ymmärsi, yksi kehtasi suuttua, olis pitäny huomioida hänen NIMIPÄIVÄNSÄ kun hyvä kun ekoina viikkoina muistin oman nimeni.

Miehes uittaa kulliaan muualla, ja sinä hajoat tuhannen päreiksi. Just. Aika surkeaa.

Ahaa. No mut moi säälittävä ihmishirviö. Uutinen sulle: se on tosi paha paikka monelle. Yleensä kelle hyvänsä normaalin tunne-elämän omaavalle. Mistä sinä tiedät tuon tarinan detaljeja?

Kirjoittaja vaikuttaa oikeasti fiksulta. Haki apua, järjesti elämänsä, jatkoi sitä, "jätti sen sian". Se sinua vissiin niin harmittaakin, että piti ryhtyä ilkeillen kiusaajaksi? Ehkä sunkin kannattaisi hannkia apua ja kehittää normaali tunne-elämä, niin ei tarvi netissä ilkeillä, mikä on about säälittävintä vapaa-ajan toimintaa, mitä keksitty on. 😂😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä yhteyttä koska ei halua pitää. Kaikilla on nykyään puhelin ja netti, monta eri somekanavaa. Kyllä se näkeminen ja tapaaminen onnistuu, jos vaan haluaa. Jos ei halua, niin sitten vaan tekosyitä keksimään "arjen kiireet ja lapsen harrastukset ja miehen työ" ja mitä näitä nyt on.

Älä enää ota yhteyttä, äläkä odota tämän tyypin yhteyden ottoa. Sure läpi loppunut ystävyys. Ei voi väkisin ketään pakottaa. Hemmottele itseäsi, pidä kehostasi ja mielestäsi huolta.

Joo, on joko noin tai sitten kuten tossa edellä

pari hyvää kirjoitusta: ei ole aikaa ja/tai voimaa, kun omassa elämässä liian vaikeaa. Esim kun mulle selvisi että mieheni petti, tunsin niin suuria vaikeita ristiriitaisia tunteita, että tarvitsin ammattiapua sekä siskon tukea avioeron käytäntöihin, asunnln etsimisiin. En jaksanut ystäviä vähään aikaan lainkaan, yhtä pitkäaikaista lukuunottamatta, selitin tän myöhemmin, kaikki ymmärsi, yksi kehtasi suuttua, olis pitäny huomioida hänen NIMIPÄIVÄNSÄ kun hyvä kun ekoina viikkoina muistin oman nimeni.

Miehes uittaa kulliaan muualla, ja sinä hajoat tuhannen päreiksi. Just. Aika surkeaa.

Ahaa. No mut moi säälittävä ihmishirviö. Uutinen sulle: se on tosi paha paikka monelle. Yleensä kelle hyvänsä normaalin tunne-elämän omaavalle. Mistä sinä tiedät tuon tarinan detaljeja?

Kirjoittaja vaikuttaa oikeasti fiksulta. Haki apua, järjesti elämänsä, jatkoi sitä, "jätti sen sian". Se sinua vissiin niin harmittaakin, että piti ryhtyä ilkeillen kiusaajaksi? Ehkä sunkin kannattaisi hannkia apua ja kehittää normaali tunne-elämä, niin ei tarvi netissä ilkeillä, mikä on about säälittävintä vapaa-ajan toimintaa, mitä keksitty on. 😂😊

Miksiköhän häijy ku...inhuutelija muuten on avannut ketjun tällä otsikolla? Vaikea arvata tosiaan!