cipralex lapselle

Minkäikäiselle lapselle?

10v, muut konstit on jo kokeiltu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

10v, muut konstit on jo kokeiltu.

Ap

Mitä nuo kaikki muut konstit on?

Itse olin ihan sekaisin syödessäni masennuslääkkeitä, ja lopettaminenkin sotki pääni yli puoleksi vuodeksi. En missään nimessä antaisi nitä lapselle. Kyllä joku muu keino varmasti löytyy enkä usko että olette kaikkea kokeilleet. Mistä masennus johtuu?

Äärimmäisen tarkkaan selvittäisin useamman aiheeseen perehtyneen lääkärin kannan ja sitten täytyisi olla todella vankasti myös terapeuttista hoitokontaktia. Mun käsitys on, ett ssri-lääkkeet voi lapsen ja nuoren kohdalla aiheuttaa aggressiivisuutta, väkivaltaisuutta, itsetuhoisuutta, itsemurha-ajatuksia jne, eli haittavaikutukset voi esiintyä voimakkaampina, kuin aikuisilla. Mutta hyvin perusteltuna ja mikäli muusta ei ole pitkällä tähtäimellä apua, niin onhan lääkehoitokin kokeiltava.

Miettisin lapsen kohdalla onko tämänhetkinen tilanne pahempi kuin Cipralexin vaikutukset. Eihän sitä lääkkeitä syödessä huomannut, mutta muistan kun aikoinaan lopetin cipran, olin ihmeissäni kuinka paljon ihania tunteita minulla oli surusta huolimatta, kuinka helpottavaa oli itkeä surua ja iloakin, nauraa katketakseen jne. Omalle lapselleni en antaisi, se olisi sama kuin laittaisin lapsen off-asentoon. Vaikutukset on tietysti myös yksilöllisiä. Mutta sinun pitää miettiä mikä sinun lapsellesi on paras.

Voitko vähän kertoa taustaa? Miksi Cipralex on viimeinen oljenkorsi? Tsemppiä!

Voi pahentaa itsetuhoista käytöstä etenkin lapsilla. Ei missään nimessä pitäisi antaa alle 16- tai mielellään edes alle 20-vuotiaille! Hullu lääkäri lapsella! Eikö olisi jotain täsmälääkettä, jota vain silloin tällöin ottaisi kun pahimmalta tuntuu?

Ja tosiaan, mistä masennus johtuu? Eikö elämää/ympäristöä voisi mitenkään muuttaa lapselle mukavammaksi?

Kannattaa kokeilla, teho ei lapsilla ole aina niin hyvä, mutta tuo yleensä helpotusta. Tietysti muitten apujen ohella. Miksi lapsi ei olisi oikeutettu saamaan kaiken mahdollisen avun? Olen töissä lastenpsykalla, kannanottoni perustuu sen kautaa tulleeseen kokemukseen ja tietoon.

Harkitse kahteen kertaan. Alle 25-vuotiaan aivot eivät ole vielä kehittyneet. Masennuslääkkeet vievät häneltä loppuelämäksi mahdollisuuden saada sairauskuluvakuutusta ja voi vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan. Lääkkeet myös vaikuttavat soluihin siten, että muutokset voivat näkyä hänen lapsissaan (epigenetiikka). Eli käyttävää mieluummin vaikka ECT-hoitoa, joka toimii todella hyvin verrattuna lääkkeisiin, jos kerran muut keinot on mielestänne käytetty. Ehkä voisitte kuitenkin sitä keinovalikoimaa hieman avartaa ensin? Esimerkiksi tutustumalla viimeisimpiin tutkimuksiin gluteenin osuudesta masennuksen syntyyn (vaikka olisi huuhaata, niin ei haittaa vaikka testaatte).

Minulle määrättii tuota lääkettä työuupumukseen ja kun sitten lopettelin, tuli välillä kausia, jolloin ahdisti niin, että mietin jopa itseni tappamista (en ollut koskaan ennen lääkettä tuota harkinnutkaan). Päätin silloin, että minun lapset eikä kukaan muukaan perheestäni tule ikinä syömään tuota paskaa.

Aika rajua tekstiä nämä vastaukset. Olenko nyt tehnyt jotain peruuttamatonta, kun olen antanut lapselleni psykiatrin määräämää lääkettä?

Vetäytyneelle, sulkeutuneelle ja selvästi masentuneelle lapselle ei terapiakaan auttanut. Sitä yritetään uudestaan lääkkeen ohessa. Syitä ei ole tiedossa, pienempänä oli iloinen lapsi. Nyt ovat leikit alkaneet uudestaan, kun lääkettä olen antanut.

Suvussa on masennusta.

Vierailija kirjoitti:

Aika rajua tekstiä nämä vastaukset. Olenko nyt tehnyt jotain peruuttamatonta, kun olen antanut lapselleni psykiatrin määräämää lääkettä?

Vetäytyneelle, sulkeutuneelle ja selvästi masentuneelle lapselle ei terapiakaan auttanut. Sitä yritetään uudestaan lääkkeen ohessa. Syitä ei ole tiedossa, pienempänä oli iloinen lapsi. Nyt ovat leikit alkaneet uudestaan, kun lääkettä olen antanut.

Suvussa on masennusta.

Toivotaan, että on ollut oikea ratkaisu. Hyvin usein ihmiset väittävät, että "ovat tehneet kaikkensa", mutta se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ollaan annettu uusi pleikkapeli kerran kuussa, eikä tajuta tuon taivaallisesta lapsen kasvattamisesta. Lääke ei mitään korjaa edelleenkään, lääkkeillä on todella vaarallisia haittavaikutuksia joista monet pysyviä. Vanhempi ottaa aina vastuun, lääkäri ei koskaan. Riskejä arvioidessasi muista se, että kolmanneksi yleisin syy on hoitovirhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rajua tekstiä nämä vastaukset. Olenko nyt tehnyt jotain peruuttamatonta, kun olen antanut lapselleni psykiatrin määräämää lääkettä?

Vetäytyneelle, sulkeutuneelle ja selvästi masentuneelle lapselle ei terapiakaan auttanut. Sitä yritetään uudestaan lääkkeen ohessa. Syitä ei ole tiedossa, pienempänä oli iloinen lapsi. Nyt ovat leikit alkaneet uudestaan, kun lääkettä olen antanut.

Suvussa on masennusta.

Toivotaan, että on ollut oikea ratkaisu. Hyvin usein ihmiset väittävät, että "ovat tehneet kaikkensa", mutta se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ollaan annettu uusi pleikkapeli kerran kuussa, eikä tajuta tuon taivaallisesta lapsen kasvattamisesta. Lääke ei mitään korjaa edelleenkään, lääkkeillä on todella vaarallisia haittavaikutuksia joista monet pysyviä. Vanhempi ottaa aina vastuun, lääkäri ei koskaan. Riskejä arvioidessasi muista se, että kolmanneksi yleisin syy on hoitovirhe.

kuolinsyy... eli vammautumisia ja pysyviä haittoja on siis moninkertaisesti enemmän kuin kuolemia.

Jos lääkäri on määrännyt niin sitten teet niin kuin lääkäri määrää. Yleensä lapsille määrätään kai fluoksetiinia. Pitkään jatkuva masennus muuttaa aivorakenteita ja siksi se tulee torjua mahdollisimman pikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jos lääkäri on määrännyt niin sitten teet niin kuin lääkäri määrää. Yleensä lapsille määrätään kai fluoksetiinia. Pitkään jatkuva masennus muuttaa aivorakenteita ja siksi se tulee torjua mahdollisimman pikaisesti.

Niin, tämä on kai jonkinlainen katkaisu pitkälle ahdistuneisuudelle. Kuulin tuosta, että pitkä masennus/ahdistuneisuusjakso vahingoittaa myös aivoja/kehitystä.

Eikä ole yritetty pleikkapeleillä korjata... Moni asiantuntija on ollut perheen apuna, myös koulusta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos lääkäri on määrännyt niin sitten teet niin kuin lääkäri määrää. Yleensä lapsille määrätään kai fluoksetiinia. Pitkään jatkuva masennus muuttaa aivorakenteita ja siksi se tulee torjua mahdollisimman pikaisesti.

Lääkkeiden käyttäjillä tämä on todistettu, mutta missä on tutkimus, jossa masennus muuttaisi aivorakenteita? Masennuksen alkusyyt tulee selvittää ja poistaa, siitä vanhemmat ovat vastuussa.

Mitä kaikkea on kokeiltu? Millaista terapiaa? Lääkityksen? Millaisia? Millä annoksella essitalopram olisi tarkoitus aloittaa?

Selvitetty pitkään jo, sinä aikana ahdistus vaan kasvanut.

Jännä juttu, että täällä on paljon neuvojia, jotka tietävät enemmän kuin ne psykologit, perheneuvolan ihmiset, kuraattorit ja psykiatri joiden kanssa asiaa on selvitetty ja terapiaa käyty.

Joitakin syitä on olemassa, eikä niitä voida varsinaisesti poistaa, sietää vain. Enempää en kerro.

Annos 10mg ollut nyt kuukauden, ei sivuoireita ja haittavaikutuksia. Näyttää toimivan.

Kyselin alunperin kokemuksia niiltä, joilla on ollut lapsella...

Ap

En IKINÄ antaisi lapselle masennuslääkkeitä. Haittavaikutuksia on vaikka kuinka, ja ne jatkuvat lääkkeen lopettamisenkin jälkeen pahimmillaan vielä vuosia.  En voi uskoa että tällaista tapahtuu, että pienelle lapselle määrätään aikuisille ihmisille tarkoitettua ssri-lääkettä.10-vuotiaalle? Apua! Nämä lääkkeet voivat toisissa ihmisissä vaikuttaa todella karmaisevalla tavalla, persoonallisuus muuttuu, tunteet katoavat kokonaan. En voi uskoa että joku ihminen uskoo vain perinteisiä menetelmiä. EN kuuntelisi psykiatreja jotka määräävät aivokemiaan vaikuttavia aineita, vaan etsisin itse keinoja parantaa masennus pehmeillä tavoilla. En itse sitä paitsi edes usko diagnoosiin masennus, taustalla on aina jotain muuta, esim kilpirauhasongelmia tms . Mutta tavalliset lääkärit eivät osaa etsiä syitä, vaan lääkitsevät vaan oireet. Ei se auta, pahentaa vaan.