Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
elämä uusiksi..pelottaa!
17.02.2006 |
siinä elämäntilanteessa misä nyt olen ei juuri ole valittamista: minulla on mies, meillä on yhteinen koti ja olemme molemmat terveitä. minulla on hyvä työpaikka ja olen hyvä työssäni sekä käsittääkseni arvostettu työntekijä. mieheni on ollut jonkin aikaa pätkätyöläisenä ja tehnyt jos jonkinlaista hanttihommaa. rikkaita emme ole, mutta toisaalta onnellinen pariskunta.
nyt mies sai vakituisen työpaikan ja yhteiset tulomme tulevat kolminkertaistumaan kertaheitolla. työ on hyvin vaativaa, mutta sitä voi tehdä kotoa käsin. siihen liittyy paljon edustustyötä ja esiintymistä julkisuudessa, mitä itse hieman vierastan. minulta tullaan vaatimaan myös edustamista ja ehkä julkisuudessa oloa myös, en vielä tiedä tarkoin.
nyt minua on alkanut hirvittää kaikki tämä hössötys! minua suoraan sanoen on alkanut pelottaa etten pärjää sittenkään siinä paineessa mitä minulle ulkopuolelta luodaan. pelkään että menetän osan kavereistani (he ovat ihan tavallisia pulliaisia kuten minäkin) ja tietysti myös sitä, mitä kateelliset ihmiset alkavat minusta juoruta! trust me, minulla on luuranko jos toinenkin kaapissani!
lohduttakaa mua jotenkin, en uskalla puhua ääneen tästä kenellekään!
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä kaikkien kanssa tarvitsekaan tulla toimeen. Usko vaan, siellä IHAN taatusti on joku samantyyppisen taustan omaava tai ainakin henkisesi ihminen. Yksikin riittää :) Nim kokemusta on :)
" ritä vaan pysyä omana itsenäsi, kohtele ystäviäsi kuten tähänkin asti. Ethän sinä muutu vaikka puitteet muuttuu. Miehesihän tulee olemaan tämä julkkis ja sinä " vain" puoliso. Kyllä siihen edustamiseen tottuu ja siitä oppii jopa pitämäänkin. Onnea matkaan ja nauti elämääsi tulevasta luksuksesta. Monesta asiasta joudut ehkä luopumaan mutta saat taatusti monin verroin uutta tilalle!"
toivon että näin juuri käy: minä en muutu. olenkin pyytänyt miestäni ihan vapaasti palauttamaan minut takaisin maanpinnalle jos alan diivailla. olen ollut jonkin verran elämässäni tekemisissä äkkirikkaiden kanssa ja kokemus on usein ollut se, että he ovat hyvin vaikeita ihmisiä.
ja totta kai minua kutkuttaa ajatus siitä että asumme suurta taloa, pian alamme toteuttaa perheenlisäystä..tämä on uskomattoman ihana tunne!
Mutta netissä nettikieltä, tiedän.
minun vanhempani eivät olleet uskoa korviaan kuultuaan uutisen. sisaruksilleni en ole vielä kertonut ja vain kahdelle luotettavimmalle kaverilleni.
toinen kaverini oli ihan vilpittömästi iloinen, sillä minun ja mieheni elämä on ollut yhtä pätkätyötä tähän asti. toinen kaveri ohitti uutisen vajaassa sekunnissa. eli voi olla että tein virheen kertoessani hänelle. kummallista, miten eri tavoin ihmiset reagoivat!
en uskalla kertoa mitä miehestäni tulee, sillä kuten jo sanoin, poden luottamuspulaa. mutta nhl -vaimoa minusta ei siis tosiaan tule (nauroin ääneen tota jutta, kiitos vain!)
voinko kysyä, millä tavoin arkielämänne on muuttunut? onko kaveripiirissä tullut muutoksia? entä vanhemmat ja muut sukulaiset? miten he ovat ottaneet asian?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun kommunikointini kieli ei tule olemaan suomi. sekin vielä!
Meillä tietävät kaikki - niin sukulaiset kuin ystävätkin ;) joskushan se on pakko kertoa, viimeistään siinä vaiheessa kun tulevat kylään (tai lukevat lehdestä). Pari ns kaveria meni sen siliän tien, pari kaveria taas sulattelivat uutista hetken ja huomattuaan että samaa porukkaa ollaan edelleen ovat taas kavereita. Suurin osa ihmisistä tuntui olevan kateellisia..Mutta meillä ainakin mies tekee TODELLA paljon töitä, töitä teen edelleen minäkin (sairaanhoitajana ;) vaikka jotkut edustusrouvat ovat sitä ihmetelleet) ja suruja ja murheita liittyy tähänkin elämään niin kyllä se kateus sitten laantuu. On ainakin hyvä tilaisuus löytää ne TODELLISET ystävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsekin ajattelin jatkaa työntekoa ihan normaalisti. miten hoitajatyökaverisi suhtautuvat sinuun?
olen siinä onnellisessa asemassa että jos pelaan korttini oikein hyvin, ei kukaan työpaikallani saa tietää mieheni uudesta työstä. toisaalta houkuttaa sekin ajatus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pää pystyyn ja rohkeasti vain tulta päin. näin voisin neuvoa (ja toivoa että minäkin olisin joskus yhtä vaikeassa tilanteessa!).
joku ehdotti sellaisen apua. oliko kyse samasta asiasta? minusta se nainen oli vähintäänkin ärsyttävä eikä lainkaan luottamusta, ainakaan minussa, herättävä. kai niitä löytyy muitakin (suomessa n. 100 valmentajaa).
yritin googlettaa heidän sivujaan, mutta en löytänyt. onko jollakin ehkä tietoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitin piiitkän ritirimpsun ja se hävisi jonnekin teille tietymättömille ja nyt harmittaa!
halusin, lyhyesti tällä kertaa, sanoa, että uuden edessä sitä aina tuntee itsensä nöyräksi. pidä se nöyryys niin huonosti ei voi käydä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Eikä kaikkien kanssa tarvitsekaan tulla toimeen. Usko vaan, siellä IHAN taatusti on joku samantyyppisen taustan omaava tai ainakin henkisesi ihminen. Yksikin riittää :) Nim kokemusta on :)"
et sinä niin ihmeelliseen seuraan joudu, etteikö sieltä ainakin yksi sielunkumppani löytyisi! kuka tietää, vaikka (mahdollisesti?) menetetyn kaverin tilalle tulee pari vielä mukavampaa ihmistä? toinen asia kokonaan on se, pääsetkö tilaisuuksiin mukaan vai on ko se ainaostaan miehesi tehtävä. sinun täytyy siinä tapauksessa järjestää itsellesi mielekästä tekemistä tai katkeroituminen uhkaa..
toivotan kuitenkin onnea elämän käänteissä, löydät varmasti uudesta elämästäsi paljon iloa!
mutta asiaan: olen ajatellut olla kertomatta kenellekään miehen uudesta työstä niin pitkään kuin se vain valehtelematta on mahdollista. pelkään kovasti että vaikutan leuhkalta ja toivoisinkin että tieto saavuttaa kaverini jotain muuta kautta..työkavereiden ei kuuluisi muutoin tietää kotioloistani yhtikäs mitään, mutta yksi ystäväni on myös työkaverini.
äh, mitä näitä edes miettimään! menee loputkin ajatukset ihan sekaisin kun miettii muiden reaktioita liikaa. ja kiitos kun olette jaksaneet lukea näitä purkauksiani (huomasin, että tätä ketjua oli tänään tunnin sisällä luettu yli 200 kertaa, joten aihe taitaa olla kiinnostava).
joka tapauksessa hyvää jatkoa, nyt lähden paijaamaan miestäni!
Alue: Aihe vapaa
Meillä samanlainen tilanne, mies siirtyi suuren yrityksen johtoon. Uusi koti, mitään taloudenhoitajaa tosin en suostunut ottamaan (paitsi edustustilaisuuksiin kotona). Siivooja toki käy. Hyvin se menee, usko vaan. Kaikkeen ei kyllä totu (niinkuin nuo tilaisuudet kotona, en tykkää yhtään) mutta yleisesti ottaen elämä pysynyt SUHT ennallaan. Kotona ollaan kuin ennenkin, kaverit pysyneet samoina (ja uusiakin tullut, usko tai älä, ihmisiä ne " julkkiksetkin" on) enkä ole mihinkään tylsään asenteeseen törmännyt (isoista kirjaimista puheen ollen, tai ulkonäöstä, tai " huonosta taustasta" tai luurangoista). Toki kömmähdyksiäkin on sattunut lähinnä " etiketin" kanssa hienoissa tilaisuuksissa mutta mitäs pienistä.Saako udella mille alalle miehesi siirtyy? aikamoinen harppaus uralla teilläkin vai siirtyykö vallan uudelle uralle?