Viherkasvi joka ei kuole ja on helppo hoitaa?
Muratteja ja lihansyöjäkasveja on tapettu urakalla. Bambu ja kaktus ovat mädäntyneet. Kaikkien kasvien kanssa on yritetty noudattaa netistä katsottuja ohjeita.
Nyt haussa kasvi, joka on helppo hoitaa eikä kuole. Kasvi tulee sisätiloihin.
Toiveita
- viherkasvi (hyvännäköinen aina, ei pelkästään silloin jos/kun kukkii)
- edullinen
Lisätietoja
- ikkunat kaupungin keskustassa niin, ettei päivänvalo paista koskaan suoraan asuntoon, kasvia varten ei aleta järjestää erityislamppuja
Eli mielellään varjosta pitävä? Ikkunan edessä vetää, mutta voihan sen muuallekin sijoittaa.
Kommentit (27)
Muovikukka. Kaikki muu kuilee aikanaan
Ääni palmuvehkalle! Kaunis ja sitä ei saa hengiltä vaikka kastelisi aivan liian vähän. Menee valossa ja varjossa.
Palmuvehka ollut kestävin, sillä se on ainut alkuperäinen kasvi asunnostani, jossa olen asunut 13 vuotta. Toiseksi kestävin on ollut joulukaktus, joka on jopa kukkinut vuosittain, mikäli on ollut kesästä syksyyn parvekkeella.
Muratteja olen tappanut minäkin useamman, kuten myös saniaisia, orkideoita, kodinonnia, rahapuita, tulilatvoja, flamingonkukkia, jne.
Salaisuutena taitaa olla, että kasvia ei pidä kastella liian usein. Nyt yritän katsoa, että pintamulta pääsee kuivahtamaan ennen kuin kastelen uudelleen.
Anopinkieli. Sitä ei tarvitse mitenkään erityisesti hoitaa ja kastelunkin voi hyvin unohtaa viikkokausiksi. Mullanvaihtovälikin voi venyä muutamalla vuodella.
Muovikukka toimii mulla, kaikista muista olen tahtomattani onnistunut pääsemään eroon...
Viirivehka voi kukkiessaan aiheuttaa allergia oireita. Muuten näyttävä ja helppo kasvi.
Vaihda kaupan ruukku reiälliseen saviruukkuun ja istuta uusi kasvi uuteen multaa. Kastele max kerran vkossa, ei liikaa. Ja saniaiset ja muratit on ihan mahdottomia, aina kuole at. Paitsi ulkomuratti. Palmuissa on kans helppoja.
Viirivehka. Se ei tartte paljon hoitoa, kestää hyvin, on suht kaunis, ja lehdet rupeaa lurpsimaan, kun tarttee vettä. Minulla on pari töissä, ja vaikka näyttää surkealt, herää henkiin kun saa vettä. Uskollinen ja helppo. Puhdistaa myös ilmaa.
Niksi-Pirkka. Leikkaa, liimaa, taita. Leikkaa rehun kuva lehdestä, taittele sen reunat siististi ja liima se olohuoneen ikkunaan, tai käytä jersaria ja teippaa koko roska.
Kivaa pikku arskastelupuuhastelua. Tästä riittää huvia pitkäksi aikaa koko perheelle.
Meillä on pysynyt hengissä viirivehka ja fiikus. Viirivehka jopa kukkii välillä.
Mulla on ollut neljä vuotta pari kääpiölimoviikunaa. Kaikki muut huonekasvit olen onnistunut tappamaan, mutta nämä ovat edelleenkin hengissä. En ole kertaakaan vaihtanut multaa tai lannoittanut. Kastelen säännöllisen epäsäännöllisesti (välillä voi olla useampikin viikko väliä), mutta nämä eivät vähästä hätkähdä. Ikkunan edessä olen aina pitänyt. Välillä jo luulin, että kasvit kuolivat, kun olin pitempään reissussa ja kaveri, jonka piti niitä kastella, ei sitten hoitanutkaan tehtäväänsä, mutta kyllä ne tästäkin takaiskusta toipuivat.
Mä antaisin sellaisen vinkin, että se alku pitää olla ns. varastettu, itse juurustettu (siis vedessä lillutettu, että juuria tulee) ja itse laitettu multaan. Siitä tulee kunnon kestävä huonekasvi.
En ole mikään varsinainen viherpeukalo. Yhtäkään valmiiksi ostettua kukkaa en ole saanut pärjäämään. Kun tuon "varastamis" vinkin kuulin jo vot parin vuoden päästä oli vehkaa, liljaa, juorua, anopin kieltä ja anopin hammasta kämppä pursollaan... Ovat antoisia kasveja. Eivät kiukkuttele niukasta valosta, eikä niukasta vedestä tai yllättävästä vedenpaisumuksesta ja totaalisesta unohduksesta.
Anopilta otin ekat juorun varret salaa, sitten äidiltäni pätkäsin muutamia... Pari kertaa terveysasemalla ollessa olen sieltäkin nypännyt.. Kavereilta olen lähtenyt taskut täynnä multajuttuja..
Sen verran pitää kukkia tuntea, että osaa ottaa niitä helppohoitoisia kasveja ja siten ettei emokasvi häiriinny.
Paras saalis on ehkä kliivia. Mies oli päiväkodissa töissä ja siellä sähköduunien tiimellyksessä yksi isompi tippui lattialle ja päiväkodinjohtaja pakkas sen miehelle mukaan. Pidä hyvänäs. Se on upea! Se pitää vaan "kylmettää" talvisin, että kukkii hienosti keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Anopinkieli. Sitä ei tarvitse mitenkään erityisesti hoitaa ja kastelunkin voi hyvin unohtaa viikkokausiksi. Mullanvaihtovälikin voi venyä muutamalla vuodella.
En voi sietää Anopinkieltä, mutta se on totta, että se kasvaa vaikka kivikossa eikä sitä saa hengiltä muuten kuin roskikseen viemällä.
Palmuvehka,kultaköynnös,rönsyvehka,anopinkieli,viirivehka,siinä muutama helppo tapaus :)