Ahdistaako ketään muuta perheenäitiä se, ettei mitään voi tehdä eikä mihinkään mennä

Ei. Minä kävin yksin mökillä viikonloppuja ja ystävien luona aina kun halusin. Lapsilla oli isä joka viihtyi heidän kanssaan kotona.

Ei ahdista, koska tiesin sen jo ennen kuin tein lapsia. Etkö sinä tiennyt?

Vierailija kirjoitti:

Ei. Minä kävin yksin mökillä viikonloppuja ja ystävien luona aina kun halusin. Lapsilla oli isä joka viihtyi heidän kanssaan kotona.

Et muka joutunut sopimaan näistä etukäteen?

-ohis, et tainnut ymmärtää ap:ta?

Ahdisti se sillon kun vauva syntyi. Nyt se on jo ihan normaalielämää. :))

Ahdisti 8kk kotonaolon jälkeen. Sen jälkeen sanoin miehele että ti ja to klo 16-19 on mun omaa aikaa, aina, ilman poikkeuksia.

Nyt ei ahdista.

Miehellä omaa aikaa ma-ke vastaavasti. 

Onpas ihan valtava uhraus, että joutuu ottamaan pari muuta ihmistä huomioon omassa elämässään... Eri asia on se, jos puoliso kahlitsee, ei hoida lapsia koskaan ilman mutinoita jne. Jos tällaisesta ei ole kyse, niin ap:n olisi vain syytä kasvaa aikuiseksi.

Ei ollenkaan. Tai no meillä homma toimii niin että ilmoitellaan puolin ja toisin omista menoistamme. Olenpa myös joka kesä tehnyt pienen reissun ilman lasta, toisaalta taas reissuja ihan kaksin lapsen kanssa että mies saa luppoaikaa.

Kaikesta saa ongelman ja ahdistusta halutessaan.

Ei ahdista, pitäisi tuon olla jokaiselle normaalijärkiselle selvää jo ennen lasten hankkimista... jos haluaa olla vapaa, niin miksi hankkia lapsia? Tai edes miestä? Kuka pakottaa, ei ymmärrä näitä valittajia...

Jos jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa, on normaalia, että asioista täytyy sopia, että elämä sujuisi. Jos olet niin itsekäs, että et halua ottaa muita huomioon, niin miksi ihmeessä olwt perustanut perheen?

Mistä tietää, kuinka paljon on joustettava muiden takia ja kuinka paljon vapautta voi vaatia? Ap

Vierailija kirjoitti:

Mistä tietää, kuinka paljon on joustettava muiden takia ja kuinka paljon vapautta voi vaatia? Ap

Kohtele muita niinkuin haluat itseäsi kohdeltavan. Vaikka en ole uskis, niin tuossa on viisautta. Jos annat ja saat yhtä paljon, on kaikki hyvin. Tämän tosin luulisi olevan itsestäänselvyys...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tietää, kuinka paljon on joustettava muiden takia ja kuinka paljon vapautta voi vaatia? Ap

Kohtele muita niinkuin haluat itseäsi kohdeltavan. Vaikka en ole uskis, niin tuossa on viisautta. Jos annat ja saat yhtä paljon, on kaikki hyvin. Tämän tosin luulisi olevan itsestäänselvyys...

Mitä jos mies ei säännöllisesti halua mennä mihinkään? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tietää, kuinka paljon on joustettava muiden takia ja kuinka paljon vapautta voi vaatia? Ap

Kohtele muita niinkuin haluat itseäsi kohdeltavan. Vaikka en ole uskis, niin tuossa on viisautta. Jos annat ja saat yhtä paljon, on kaikki hyvin. Tämän tosin luulisi olevan itsestäänselvyys...

Mitä jos mies ei säännöllisesti halua mennä mihinkään? Ap

Kysy asiaa mieheltäsi. Tuskin haluaa pitää sinua väkisin vankina neljän seinän sisällä, muttei kukaan myöskään jaksa ihmistä, joka on koko ajan jossakin menossa ja pakenee perhe-elämää. Elämä on kompromisseja ja velvoitteita täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tietää, kuinka paljon on joustettava muiden takia ja kuinka paljon vapautta voi vaatia? Ap

Kohtele muita niinkuin haluat itseäsi kohdeltavan. Vaikka en ole uskis, niin tuossa on viisautta. Jos annat ja saat yhtä paljon, on kaikki hyvin. Tämän tosin luulisi olevan itsestäänselvyys...

Mitä jos mies ei säännöllisesti halua mennä mihinkään? Ap

Jos mies ei halua mennä minnekään, hän voi sitten oman vapaan ajan olla kotona tehden mitä haluaa, ilman että hänen tarvitsee millään tavalla osallistua kodin tai lasten hoitoon. (Niin kuin palstan mukaan tosin moni isä muutenkin tekee ;)

No jos se mies ei halua mennä mihinkään ja sinä haluat niin sittenhän sinä menet...toki pitää ottaa mies ja lapset huomioon mutta ei ole mikään pakko istua kotona 24/7. Kerro ukkollesi mitä haluat tehdä ja koska ja sopikaa mikä on ok ja mikä ei ole...molemmille.

Ei ahdista sillä tätähän minä halusinkin...lapsiperheen elämää.

Toki minulla on omiakin juttuja ja menoja. 

Niinkuin joku totesi, niin mies voi sitten viettää oman vapaa-aikansa vaikka kotona löhöten, jos ei ole menevää tyyppiä. Ei tämä niin vaikeaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vapaasti, oman mielen mukaan, ottamatta perhe huomioon ja neuvottelematta miehen kanssa?! Nyt alkoi ahdistaa! Mikä neuvoksi?

Musta tulee tästä aloituksesta mieleen, että sulla on ns. perinteinen mies, jolle normaalit arkirutiinit ovat hepreaa ja jonka asenne on se, että hän "auttaa koitöissä". Siis mies, joka on taantunut pikkupojan tasolle. Mies, joka ei alun perinkään ole lähtenyt siitä otaksumasta, että hän on yhtä paljon lasten vanhempi ja perheen aikuinen kuin sinä.

Ei ahdista. Enemmän ahdistaa se, kun ei aina voi olla kotona lasten lähtiessä kouluun, koulusta tullessa, paikalla ja läsnä. Katsos kun on työpaikka, joka vie aikaa jo ihan riittävästi.