Miten saan miehen tunnustamaan pettämisen?

Klo

Vierailija kirjoitti:

Psykostalkkerilehmälle olisi parempi hakea apua harhoihinsa. Miestä käy sääliksi.

Näitä vainoharhaisia ämmiä suomessa riittää.

Oikeinko totta? Että pettäviä miehiä ei sitten olekaan? Että ämmät ovat vain vainoharhaisia ja miehet pyhäkoulupoikia?

Aina oppii uutta.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin mieskään haluaa olla sellaisen naisen kanssa joka jatkuvasti epäilee häntä pettämisestä, jota ei ole tapahtunut. Eli ei luota puolisoonsa.

Ei tietenkään halua, täytyy miehen katsella jo uutta varalle ja testatakin etukäteen.

Huomaatteko, että ap on kadonnut jo ajat sitten tästä keskustelusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet varma pettämisestä, niin miksi pitää saada tunnustamaan. Eiköhän se ole siinä. Jos taas olet kehitellyt evidenssisi omassa päässäsi, niin lopeta miehen kiusaaminen. Eli siinä sulle kaksi vaihtoehtoa. Joko tiedät, että se pettää tai lopeta vainoaminen.

En ole ap, mutta kuinka voi erottaa toisistaan nuo kaksi eli mitkä merkit ovat tarpeeksi varmoja ja mikä on omaa kuvittelua tai ainakin väärien johtopäätösten tekemistä?

Ja taas palaan omissa mietteissäni siihen samaan vanhaan ihmetykseen että jos miehellä on tarvetta pettää, miksi ei tunnusta ja lähde että olisi vapaa tekemään mitä haluaa.

Kun se tunnustamisenkin nainen tekee helpoksi, ei tarvisi vastata kuin että kyllä petin. Siitä asiat sitten etenisi omalla painollaan.

Koska kaikki ei halua lähteä suhteesta vaikka olisikin pettänyt.

Pistä yksityisetsivä perään. :) Tai lähetä prepaid puhelimesta jotain epäselviä viestejä, joissa ilmoitat uuden pnumeron "kullalle" ja katsot miten vastaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet varma pettämisestä, niin miksi pitää saada tunnustamaan. Eiköhän se ole siinä. Jos taas olet kehitellyt evidenssisi omassa päässäsi, niin lopeta miehen kiusaaminen. Eli siinä sulle kaksi vaihtoehtoa. Joko tiedät, että se pettää tai lopeta vainoaminen.

En ole ap, mutta kuinka voi erottaa toisistaan nuo kaksi eli mitkä merkit ovat tarpeeksi varmoja ja mikä on omaa kuvittelua tai ainakin väärien johtopäätösten tekemistä?

Ja taas palaan omissa mietteissäni siihen samaan vanhaan ihmetykseen että jos miehellä on tarvetta pettää, miksi ei tunnusta ja lähde että olisi vapaa tekemään mitä haluaa.

Kun se tunnustamisenkin nainen tekee helpoksi, ei tarvisi vastata kuin että kyllä petin. Siitä asiat sitten etenisi omalla painollaan.

Koska kaikki ei halua lähteä suhteesta vaikka olisikin pettänyt.

'

Harvoin mies lähtee ja jättää perheensä. Se on kivaa häröillä ja vehdata eri pedeissä. Mutta sitten on ihan kiva kun on oma perhe (LAPSET) siinä. Ero on niin monimutkaista.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä lainkaan ap:n ongelmaa. Mihin hän tällä pyrkii?

Jos tykkäät miehestäsi ja sinun on hyvä olla hänen kanssaan ja saat tarpeeksi seksiäkin, niin mikä on ongelma?

Jos sen sijaan et tykkää miehestäsi, etkä viihdy hänen seurassaan, niin eroa hyvä ihminen!

Kyllä ihmisillä pitkän yhdessäolon aikana on monenlaista kriisiä itsensä kanssa, joka aiheuttaa parisuhteessakin ryppyjä. Ne menevät ohi eikä sitä heti erota kun on jo oppnut että paremmat ajat taas tulevat.

Mutta pettäminen on eri asia, joskus on vaan vaikea saada selville mistä kiikastaa kun mies ei niin helposti avaudu. Siinä tulee helposti epäiltyä turhiakin.

Vierailija kirjoitti:

Psykostalkkerilehmälle olisi parempi hakea apua harhoihinsa. Miestä käy sääliksi.

Näitä vainoharhaisia ämmiä suomessa riittää.

Aika usein psykostalkkeriämmä on aavistellut tai saanut vihiä pettämisestä, joten jos itse olisin samassa tilanteessa, olisin mieluummin psämmä, kuin sp-tautia hoitava- tai jopa HIV-psykostalkkeri.

Useimmissa tapauksissa pettävä puoliso salasuhteilee pitkäänkin suunnitellen kenties uutta elämää ja jättää kumppanin vasta kun on sopiva hetki. Harva on niin suoraselkäinen ja rehellinen, että haluaa erota ennen kuin uusi on kuviossa mukana. Ellei ole pätevä syy erota.

En muuten ole vielä kertaakaan kuullut ystävieni/tuttujeni/kenenkään yleensä epäilleen turhaan. Aina on ollut syytä, eli pettäminen on paljastunut lopulta.

Ja itse olen sen verran psyko, että tarkkailen tilannetta tarpeen mukaan, kun ihminen nyt vaan on vain ihminen. Esim. miehen pari uutta naispuolista työkaveria haistoin jo kilometrin vastatuuleen, vaikka tasan ei mies ollut halukas. (Tiedän, kun on ystävä samalla työpaikalla  ym. ja ei ole juonessa mukana, päinvastoin!)

En epäile että mies pettää nyt mutta epäilen, etten tiedä kaikkea menneistä. On katsottu silmiin ja vannottu, että ei ole harrastanut seksiä toisen kanssa. Suutelua/halailua on ollut. Jotkut ovat sitä mieltä että pettäjät kertovat vain sen mitä on pakko. Joten eipä se auta kuin kärvistellä, mutta mitenpä sitä sitten saisi itsensä olemaan ajattelematta asiaa, kun päätöksen olen kuitenkin tehnyt että eroa ei tule..

Täällä kysytään onko sillä väliä onko pettänyt/harrastanut seksiä vai ei. Kyllä sillä mulle olisi. Ja toisaalta luottamusta ei nyt ole, mutta uskon että se voidaan taas palauttaa pitkän prosessin kautta. Ettei se ihan niinkään mustavalkoista ole että jos et kerran luota niin teidän pitää erota. Miten voisi luottaa toiseen jos on selvinnyt jotain asioita menneisyydestä.. satuttaa niin perkuleesti.