Korostetaanko älykkyyttä teidän mielestänne jotenkin erityisen paljon nykyään?
Vai mahtaako olla oma luuloni? Tai yliopistoympäristössä vietetyn ajan tulosta? Katsoin kun jossain naistenlehdessäkin oli hiljattain juttu "Näin sinäkin voit olla älykkäämpi". Tai että eikö järkevyys olisi elämän hyvyyden kannalta oleellisempaa, minkä ainakin itse miellän osittain erilliseksi asiaksi?
Kommentit (9)
No ei. Paljon enemmän korostetaan mm. lihasten hankkimista
Haha, ei todellakaan korosteta älykkyyttä meidän yhteiskunnassa. Ennen korostettiin ehkä enemmän tai sitten historia vain haluaa luoda sen kuvan meille. Järkevyys ei kilpaile älykkyyden kanssa ja kumpaakaan ei korosteta. Kyllä ulkonäkö tai seksi on selkeästi korostetuin kriteeri, kun uutisointia katsoo tai millä niitä lehtiä myydää.
Niin kai se menee, että älykäs tietää tomaatin olevan hedelmä, mutta järkevä ei laita hedelmäsalaattiin. Kyllä meillä silti olisi paljon käyttöä älylle tässä yhteiskunnassa. Järkevyys on yksi viisauden piirteistä, mutta äly korostaa oppimista, abstraktia ajattelua ja sopeutumiskykyä. Vaikka Suomessa voi olla viisasta, ettei mene pullistelemaan nakkikioskilla, niin älykäs ihminen etsii ennemmin ratkaisuja siihen, miten väkivaltaisen käytöksen voi estää esim. löytämällä geenin, joka aiheuttaa väkivaltaista käytöstä ja ideoimalla, kuinka sen toiminta sammutetaan.
Järkevyys on siis tavallaan älykkyyden innovaation tappaja, mutta molempia tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Haha, ei todellakaan korosteta älykkyyttä meidän yhteiskunnassa. Ennen korostettiin ehkä enemmän tai sitten historia vain haluaa luoda sen kuvan meille. Järkevyys ei kilpaile älykkyyden kanssa ja kumpaakaan ei korosteta. Kyllä ulkonäkö tai seksi on selkeästi korostetuin kriteeri, kun uutisointia katsoo tai millä niitä lehtiä myydää.
Niin kai se menee, että älykäs tietää tomaatin olevan hedelmä, mutta järkevä ei laita hedelmäsalaattiin. Kyllä meillä silti olisi paljon käyttöä älylle tässä yhteiskunnassa. Järkevyys on yksi viisauden piirteistä, mutta äly korostaa oppimista, abstraktia ajattelua ja sopeutumiskykyä. Vaikka Suomessa voi olla viisasta, ettei mene pullistelemaan nakkikioskilla, niin älykäs ihminen etsii ennemmin ratkaisuja siihen, miten väkivaltaisen käytöksen voi estää esim. löytämällä geenin, joka aiheuttaa väkivaltaista käytöstä ja ideoimalla, kuinka sen toiminta sammutetaan.
Järkevyys on siis tavallaan älykkyyden innovaation tappaja, mutta molempia tarvitaan.
Ei,vaan sivistynyt tietää, että tomaatti on hedelmä. Älykäs sen sijaan löytää minuutissa kymmeniä tapoja käyttää sitä. Viisas tietää, ettei kaikkea kuitenkaan kannata kokeilla. Nero tekee taas siitä tomaatista ihmiskuntaa mullistavan keksinnön.
Ehkäpä se vain tuntuu siltä, kun sanomalehtien etusivuilta lähtien vyöryy katseltavaksi tyhmyyttä. Massoittain tyhmyyttä ja tyrkkyjä. Räppäreitä ja jungnerinnaisia. Kotimaassa ja ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha, ei todellakaan korosteta älykkyyttä meidän yhteiskunnassa. Ennen korostettiin ehkä enemmän tai sitten historia vain haluaa luoda sen kuvan meille. Järkevyys ei kilpaile älykkyyden kanssa ja kumpaakaan ei korosteta. Kyllä ulkonäkö tai seksi on selkeästi korostetuin kriteeri, kun uutisointia katsoo tai millä niitä lehtiä myydää.
Niin kai se menee, että älykäs tietää tomaatin olevan hedelmä, mutta järkevä ei laita hedelmäsalaattiin. Kyllä meillä silti olisi paljon käyttöä älylle tässä yhteiskunnassa. Järkevyys on yksi viisauden piirteistä, mutta äly korostaa oppimista, abstraktia ajattelua ja sopeutumiskykyä. Vaikka Suomessa voi olla viisasta, ettei mene pullistelemaan nakkikioskilla, niin älykäs ihminen etsii ennemmin ratkaisuja siihen, miten väkivaltaisen käytöksen voi estää esim. löytämällä geenin, joka aiheuttaa väkivaltaista käytöstä ja ideoimalla, kuinka sen toiminta sammutetaan.
Järkevyys on siis tavallaan älykkyyden innovaation tappaja, mutta molempia tarvitaan.
Ei,vaan sivistynyt tietää, että tomaatti on hedelmä. Älykäs sen sijaan löytää minuutissa kymmeniä tapoja käyttää sitä. Viisas tietää, ettei kaikkea kuitenkaan kannata kokeilla. Nero tekee taas siitä tomaatista ihmiskuntaa mullistavan keksinnön.
Ei yleissivistynyt yleensä kyllä tiedä, että kyseessä on hedelmä. Sivistys sen sijaan ei ehkä tarkoita sitä, mitä luulet sen tarkoittavan.
Oppimiskyky liittyy vahvasti älykkyyteen, mutta toki soveltaminen on sen todellinen mittari. Viisaus sen sijaan on jälleen tässä esimerkissä rajoittavana tekijänä. Toki viisas voi myös tietää tomaatin hedelmäksi, koska tiedon korkea taso voidaan myös yhdistää siihen.
Mitäpä jos googlettaisit tuon sivistys sanan? Se on yllättävän monipuolinen ja varsinkin kun siihen alkaa liittämään niitä etuliitteitä.
Ei nuo älykäs, viisas, nero tai sivistynyt poissulje toisiaan. Ne saattavat löytyä tai sitten ei samasta henkilöstä.
Kyllä yleissivistynyt todennäköisesti tietää yllättävän paljonkin tomaateista. Mutta vaikka sinulla olisi tomaattiviljelijän tiedot tomaateista, se ei vielä kerro älykkyytäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vai mahtaako olla oma luuloni? Tai yliopistoympäristössä vietetyn ajan tulosta? Katsoin kun jossain naistenlehdessäkin oli hiljattain juttu "Näin sinäkin voit olla älykkäämpi". Tai että eikö järkevyys olisi elämän hyvyyden kannalta oleellisempaa, minkä ainakin itse miellän osittain erilliseksi asiaksi?
Elämän hyyvyyden kannalta parasta olisi, että ihmiset osaisivat käyttäytyä hyvin. He kohtelisivat itseään ja muita hyvin, vaikka se ei aina olisi niin järkevää tai huppuälykästä.
Ei.