Lue keskustelun säännöt.
En ole kertonut terapeutille 1,5v aikana
20.02.2016 |
Että olen opiskellut sairaanhoitajaksi ja suuntauduin psykiatriseen hoitotyöhön.
En ole kertonut psykologian opinnoistani ja siitä, että teoreettisesti osaan analysoida psykoterapiaa (tein kandin aiheesta).
Kommentit (86)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko saanut terapiastasi irti sen mitä toivoit? Kuulostaa siltä että aika iso osa elämänhistoriastasi puuttuu tarinastasi, mutta riippuu tietysti paljon siitä mitä käsitellään,miten paljon tuo haittaa terapian sujumista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi?
Koska ajaudun aina puhumaan asioista, jotka tapahtuivat ollessani alle 10-v.
Lisäksi häpeän "uraani", tai oikeastaan uran puuttumista. En seurannut oikeita unelmiani vaan seurasin suvun naisten tietä. Sisäinen feministini häpeää. Toivoisin, että olisin mennyt suoraan psykologian opintoihin ja olisin jo tohtori, enkä aloittelija aikuisopiskelijana.
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut terapiastasi irti sen mitä toivoit? Kuulostaa siltä että aika iso osa elämänhistoriastasi puuttuu tarinastasi, mutta riippuu tietysti paljon siitä mitä käsitellään,miten paljon tuo haittaa terapian sujumista.
Osittain. Tuntuu, että aiemmat tapahtumat ovat olleet enemmän pinnalla ja ne ovat vaatineet eräänlaista terapeuttista taantumista. Jos olisin piileskellyt tittelien takana, en olisi pystynyt samaan syvyyteen.
Pelkään, että ammattinimike muuttaa terapeutin käsitystä minusta. Hän työskentelee osan viikosta sairaalassa. Omat kokemukset osastojen hierarkiasta tulisivat väliimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole kertonut psykologilleni, että minua käytettiin lapsena vuosia seksuaalisesti hyväksi. En siitä, että minut on raiskattu kahdesti ollessani teini-ikäinen, toisesta tulin raskaaksi ja sain keskenmenon. En siitä, että oikeastaan koko lapsuuteni isäni hakkasi minua, tai että isäni on alkoholisti.
Kaikesta muusta kyllä. Tulen tulevaisuudessa työskentelemään lasten ja nuorten parissa, myös niiden rikkinäisten.
Lisäksi hävettää, että olen pantannut asiaa näin pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika jännä. Olen käynyt terapiassa kolmisen kuukautta ja minun terapeuttini on siinä ajassa tonkinut elämäntarinani hyvinkin tarkkaan. Hän myöskin ohjaa keskustelua niin, etten voi pyöriä vain yhden aiheen parissa.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi hävettää, että olen pantannut asiaa näin pitkään.
Kunnon terapeutti olisi kysynyt?
Vaihda terapeuttia ja kerro uudelle heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä meitä aikuisia ihmisiä vaivaa? Eihän se terapeutti osaa auttaa jos ei sille kerro asioista. Toki jos tuntee, ettei niillä "salaamillaan" asioilla ole mitään merkitystä. Itse en ole kertonut, että näen ja kuulen harhoja. Jotenkin nolottaa ja kuulostaa niin sekopäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole kertonut psykologilleni, että minua käytettiin lapsena vuosia seksuaalisesti hyväksi. En siitä, että minut on raiskattu kahdesti ollessani teini-ikäinen, toisesta tulin raskaaksi ja sain keskenmenon. En siitä, että oikeastaan koko lapsuuteni isäni hakkasi minua, tai että isäni on alkoholisti.
Kaikesta muusta kyllä. Tulen tulevaisuudessa työskentelemään lasten ja nuorten parissa, myös niiden rikkinäisten.
Olisikohan aika kertoa? Jos haluat todella auttaa toisia, sinun täytyy käydä omat haavasi läpi. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä meitä aikuisia ihmisiä vaivaa? Eihän se terapeutti osaa auttaa jos ei sille kerro asioista. Toki jos tuntee, ettei niillä "salaamillaan" asioilla ole mitään merkitystä. Itse en ole kertonut, että näen ja kuulen harhoja. Jotenkin nolottaa ja kuulostaa niin sekopäiseltä.
Mitä "apua" joku tarvitsee siihen, että on sh&psykologi? Jos tarvitsi apua niihin alle 10-v tapahtuneisiin asioihin?
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole kertonut psykologilleni, että minua käytettiin lapsena vuosia seksuaalisesti hyväksi. En siitä, että minut on raiskattu kahdesti ollessani teini-ikäinen, toisesta tulin raskaaksi ja sain keskenmenon. En siitä, että oikeastaan koko lapsuuteni isäni hakkasi minua, tai että isäni on alkoholisti.
Kaikesta muusta kyllä. Tulen tulevaisuudessa työskentelemään lasten ja nuorten parissa, myös niiden rikkinäisten.
Minkä vuoksi käyt terapiassa ja miksi et ole kertonut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko terapeutti kysynyt? Tekikö kunnon haastattelua? Tämänhän ammattilaisena olet huomioinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi?
Koska ajaudun aina puhumaan asioista, jotka tapahtuivat ollessani alle 10-v.
Lisäksi häpeän "uraani", tai oikeastaan uran puuttumista. En seurannut oikeita unelmiani vaan seurasin suvun naisten tietä. Sisäinen feministini häpeää. Toivoisin, että olisin mennyt suoraan psykologian opintoihin ja olisin jo tohtori, enkä aloittelija aikuisopiskelijana.
No mitä tapahtui ollessasi alle 10v?
Itse pidän terapiaa ripittäytymisenä ja mahdollisuutena kertoa kaiken mikä hävettää tai painaa mieltä. Eikös sitä sanota, että salaisuudet sairastuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi?
Koska ajaudun aina puhumaan asioista, jotka tapahtuivat ollessani alle 10-v.
Lisäksi häpeän "uraani", tai oikeastaan uran puuttumista. En seurannut oikeita unelmiani vaan seurasin suvun naisten tietä. Sisäinen feministini häpeää. Toivoisin, että olisin mennyt suoraan psykologian opintoihin ja olisin jo tohtori, enkä aloittelija aikuisopiskelijana.
Kannattaisi kertoa. Lisäksi sairaanhoitajana voisit hankkia psykoterapeutin pätevyyden ja käyttää hyväksesi tätä psykoterapiaasi opinnoissasi.
Vielähän ehdit kertoa. Voitte päästä ihan eri tasolle keskusteluissanne.
Tiesit varmaan että psykoterapeutit käyvät itsekin psykoterapiassa osana koulutusta? En usko että terapeutin suhtautuminen sinuun muuttuu mitenkään vaikka kertoisit. Mutta se miksi et ole kertonut sinänsä noin merkityksetöntä asiaa, koska häpeät, saattaa olla hyvinkin oleellista.
Niin mitä sitten.