Työskentelen päihde- j mielenterveys asiakkaiden kanssa, haluatko kysyä jotain?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?
Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
Etkö sen sijaan voisi yrittää tehdä asialle jotain, edes pientä? Siinähän olisi suuri kehityksen paikka. Ei yksi ihminen sitä muuta, mutta asioista kannattaa aina puhua eteenpäin. Vai onko pakoon juokseminen toimintamalli päihde- ja mielenterveyspuolella muutenkin?
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
No ei hyvin mene jos tiiminne ainoa aktiivinen haaveilee muualle pääsemisestä. Kannattaisiko nyt ottaa ja vähän ravistella tiimiä henkiin jollain tapaa?
Kyseiseen ammattiin haluaisin itsekkin, sosionomin kautta ajattelin hakea vielä joku päivä. Moni asia on siellå retuperällään kyllä..
Sen haluaisin kysyä että miksi aikuisen ihmisen on lähes mahdoton päästä adhd/add testeisähin?!
En jaksais itse kyllä kattella mokomaa porukkaa...varsinkaan nistejä ja juoppoja, ihan luuserisakkia...
Vierailija kirjoitti:
En jaksais itse kyllä kattella mokomaa porukkaa...varsinkaan nistejä ja juoppoja, ihan luuserisakkia...
Suurin osa ihan tavallisia ihmisiä. Murto-osa kulkee kalpeena huppu päässä kaduilla. Ihan sun lapses opettaja, mummos lääkäri, isäs työkaveri, sun läheinen saattaa olla päihdeongelmainen mutta sä et vaan tiedä.
Mieti kaks kertaa mitä sanot. Ongelmansa kullakin. Sulla näyttäs olevan kanssa jonkinlainen..
Ihan sellainen kysymys, kun on ollut masennusta joskus, miksi kaikki alan työntekijät mielellään olettavat, että minulla on myös päihdetaustaa, vaikka en mitään käytä. Siis olettavat valmiiksi kaikenlaista? Miksi mt-taustaisia muutenkin kohdellaan kuin vierasta sikaa esimerkiksi perusterveydenhuollossa? Jos on merkintää mielenterveydenongelmista - somaattisia vaivoja ei tahdota millään uskoa?
Vierailija kirjoitti:
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
Etkö sen sijaan voisi yrittää tehdä asialle jotain, edes pientä? Siinähän olisi suuri kehityksen paikka. Ei yksi ihminen sitä muuta, mutta asioista kannattaa aina puhua eteenpäin. Vai onko pakoon juokseminen toimintamalli päihde- ja mielenterveyspuolella muutenkin?
Usko pois, yritetty on. Mutta kun työyhteisö koostuu + 40 naisista, jotka ovat saaneet koulutuksensa vuosia sitten.. Siellä ei katsota hyvällä kun tämmöinen 25 vuotias nainen yrittää muuttaa asioita.
Viriketoiminnan pitäminenkin on näiden naisten osalta lähinnä neulontaa ja askareltua.. Mutta ketä parikymppistä päidekuntoutujaa (miestä) tämmöinen kiinnostaa? Niinpä..
Itse pidän erilaisia ryhmiä joihin kaikilla olisi halukkuutta osallistua, tai pienempiä kohdennettuja ryhmiä, joihin porukka välillä lähteekin mukaan niin tulee noottia työntekijöiltä milloin mistäkin. Touhu on välillä kuin pahimmassa saippuaoopperassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyseiseen ammattiin haluaisin itsekkin, sosionomin kautta ajattelin hakea vielä joku päivä. Moni asia on siellå retuperällään kyllä..
Sen haluaisin kysyä että miksi aikuisen ihmisen on lähes mahdoton päästä adhd/add testeisähin?!
Mulla ei ole adhd/add asiakkaita, joten en osaa tähän vastata :/ Mutta tsemppiä jos haluat alalle! :)
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
Et vastannut kysymykseen MIKSI?
Ymmärrän joissain tapauksissa, kun esim. huumeongelma on niin päällä, ettei sitä ihmistä kunnolla tavoita sieltä takaa, että on aika turha alkaa psyyk. juttuja penkomaan kun ei tiedä mikä johtuu ihmisen normaalipsyykestä ja mikä huumeiden tuomista harhoista esim.
Mutta ihminen kenellä on diagnosoitu mielenterveyden sairaus, joka ahdistuksissaan ajautuu päihdeongelmaiseksi - yhtäkkiä ei enää kelpaa mielenterveyspuolen asiakkaaksi ja psyykepuoli ei saa tarvitsemaansa hoitoa, vaan tmän ihmisen pitäisi lähes itsestään rimpuilla ensin itsensä päihteistä eroon, olla käyttämättä jonkun aikaa ja SITTEN pääsee .. ehkä.
Mielestäni ihan kamalaa, lähes mahdotonta yksin selviytyä. Ja kaiken jälkeenkin, JOS selviytyy, papereissa lukee päihdeongelmasta ja siihen voi sitten vielä vuosienkin päästä palata hoidossa kuin hoidossa, vaikka tilanne ei enää olisikaan akuutti. Ihminen leimataan.
Vierailija kirjoitti:
En jaksais itse kyllä kattella mokomaa porukkaa...varsinkaan nistejä ja juoppoja, ihan luuserisakkia...
Niinpä niin. Tätä asennetta näkee ikävä kyllä jopa omassa työporukassa ja se on käsittämätöntä!
Asiat ei ole ikinä noin mustavalkoisia, mutta taidat kuulua heihin ,jotka eivät ole ikinä omassa elämässään tehneet virheitä ja siks sulla on varaa arvostella ;)
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
Etkö sen sijaan voisi yrittää tehdä asialle jotain, edes pientä? Siinähän olisi suuri kehityksen paikka. Ei yksi ihminen sitä muuta, mutta asioista kannattaa aina puhua eteenpäin. Vai onko pakoon juokseminen toimintamalli päihde- ja mielenterveyspuolella muutenkin?
Usko pois, yritetty on. Mutta kun työyhteisö koostuu + 40 naisista, jotka ovat saaneet koulutuksensa vuosia sitten.. Siellä ei katsota hyvällä kun tämmöinen 25 vuotias nainen yrittää muuttaa asioita.
Viriketoiminnan pitäminenkin on näiden naisten osalta lähinnä neulontaa ja askareltua.. Mutta ketä parikymppistä päidekuntoutujaa (miestä) tämmöinen kiinnostaa? Niinpä..
Itse pidän erilaisia ryhmiä joihin kaikilla olisi halukkuutta osallistua, tai pienempiä kohdennettuja ryhmiä, joihin porukka välillä lähteekin mukaan niin tulee noottia työntekijöiltä milloin mistäkin. Touhu on välillä kuin pahimmassa saippuaoopperassa.
Vinkkaa pomolle että lisäkoulutus olisi tarpeen ;) nykyaikaistamista vanhoille työntekijöille, ei auta aina mutta ehkä joskus.
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
Etkö sen sijaan voisi yrittää tehdä asialle jotain, edes pientä? Siinähän olisi suuri kehityksen paikka. Ei yksi ihminen sitä muuta, mutta asioista kannattaa aina puhua eteenpäin. Vai onko pakoon juokseminen toimintamalli päihde- ja mielenterveyspuolella muutenkin?
Usko pois, yritetty on. Mutta kun työyhteisö koostuu + 40 naisista, jotka ovat saaneet koulutuksensa vuosia sitten.. Siellä ei katsota hyvällä kun tämmöinen 25 vuotias nainen yrittää muuttaa asioita.
Viriketoiminnan pitäminenkin on näiden naisten osalta lähinnä neulontaa ja askareltua.. Mutta ketä parikymppistä päidekuntoutujaa (miestä) tämmöinen kiinnostaa? Niinpä..
Itse pidän erilaisia ryhmiä joihin kaikilla olisi halukkuutta osallistua, tai pienempiä kohdennettuja ryhmiä, joihin porukka välillä lähteekin mukaan niin tulee noottia työntekijöiltä milloin mistäkin. Touhu on välillä kuin pahimmassa saippuaoopperassa.
Tsemppiä, älä lannistu. Muutos tapahtuu hitaasti, mutta jos edes yksi toimii toisin, sitä tapahtuu vääjäämättä.
Oliko helppo saada töitä? Oletko laittanut tietojasi (osoite tms.) salaisiksi?
Joo! Kaksi ammattia olen jo hankkinut ja nyt duunissa ja pikkusen kaduttaa etten oo vaan aikasemmin hakenut. Kunhan töiden osalta on saumaa niin lähdettävä vielä toteuttaa tuo haave.
Mua kiinnostaa toisaalta myös lastensuojelun puoli/lasten ja nuorisokoti tyyppinen duuni mutta kunhan kouluun pääsee niin ehtiihän näitä pohtimaan. Teetkö itse kuntoutujien kanssa töitä? Vai?
Voi harmi. Itse siis taistelen kovasti keskittymisvaikeuksien kanssa ja aina kuulen sen että 26 vuotiaalla naisella ei voi olla lasten tautia ja multa on diagnosoitu pois kohta kuusi muuta sairautta. Testeihin pääsy on viimenen vaihtoehto sitten..
Vierailija kirjoitti:
Ptt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?Niinpä. Mielenterveys ja päihdekuntoutus on aika karulla mallilla nykypäivänä. Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta työyhteisöön jäisi niin passiivista porukkaa, että loppujenkin kuntoutuminen jäisi siihen.
Et vastannut kysymykseen MIKSI?
Ymmärrän joissain tapauksissa, kun esim. huumeongelma on niin päällä, ettei sitä ihmistä kunnolla tavoita sieltä takaa, että on aika turha alkaa psyyk. juttuja penkomaan kun ei tiedä mikä johtuu ihmisen normaalipsyykestä ja mikä huumeiden tuomista harhoista esim.Mutta ihminen kenellä on diagnosoitu mielenterveyden sairaus, joka ahdistuksissaan ajautuu päihdeongelmaiseksi - yhtäkkiä ei enää kelpaa mielenterveyspuolen asiakkaaksi ja psyykepuoli ei saa tarvitsemaansa hoitoa, vaan tmän ihmisen pitäisi lähes itsestään rimpuilla ensin itsensä päihteistä eroon, olla käyttämättä jonkun aikaa ja SITTEN pääsee .. ehkä.
Mielestäni ihan kamalaa, lähes mahdotonta yksin selviytyä. Ja kaiken jälkeenkin, JOS selviytyy, papereissa lukee päihdeongelmasta ja siihen voi sitten vielä vuosienkin päästä palata hoidossa kuin hoidossa, vaikka tilanne ei enää olisikaan akuutti. Ihminen leimataan.
En vastannut, koska en tiedä. Olen samaa mieltä sun kanssa ja tuo on aivan valtava ongelma. Itsestäni näyttää ehkä siltä, että asioita lähdetään hoitamaan sieltä mistä se on helpointa, eli ei tarkastella ihmisen kokonaistilannetta. Tätä näkee valitetttavan usein.
Ja menee vähän ohi aiheesta, mutta on ollut tutkimuksia joissa on todettu, että mielenterveyspotilaita kuolee useammin aivokasvaimiin kuin "terveitä" ihmisiä. No miksi? Siksi koska oireiden perusteella päätellään, että ihmisellä on mielenterveysongelmia kun taustalta voisi löytyä vaikka aivokasvain tai jotain lievempää.. Mutta kun ei tutkita. Lääkitään vaan pää täyteen ja seurataan.
Jos itsellä on lastensuojelu asiakkuus voiko työskennellä tuollaisella alalla ? Tuleeko tässä lakipykälät vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Joo! Kaksi ammattia olen jo hankkinut ja nyt duunissa ja pikkusen kaduttaa etten oo vaan aikasemmin hakenut. Kunhan töiden osalta on saumaa niin lähdettävä vielä toteuttaa tuo haave.
Mua kiinnostaa toisaalta myös lastensuojelun puoli/lasten ja nuorisokoti tyyppinen duuni mutta kunhan kouluun pääsee niin ehtiihän näitä pohtimaan. Teetkö itse kuntoutujien kanssa töitä? Vai?Voi harmi. Itse siis taistelen kovasti keskittymisvaikeuksien kanssa ja aina kuulen sen että 26 vuotiaalla naisella ei voi olla lasten tautia ja multa on diagnosoitu pois kohta kuusi muuta sairautta. Testeihin pääsy on viimenen vaihtoehto sitten..
Juu kuntoutujien parissa työskentelen. tsemppiä sulle kovasti!! :)
Miksi Suomessa kaksoisdiagnoosin saaneella ei ole juurikaan toivoa saada sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsisi?
Päihdeongelma vaikuttaa mielenterveyteen ja päinvastoin. Miksi Suomessa keskitytään siihen päihdeongelmaan niin tiukasti, että kaikki muu
hoito (mt) evätään?