Äitienpäivänä on mentävä anoppilaan - mieheni mielestä olen itserakas idiotti kun en halua lähteä.
Mies ilmoitti tänään, että menemme anoppilaan äitienpäivänä. Ainakin hän kuulemma menee. On ensimmäinen äitienpäiväni ja olisin halunnut viettää sen rauhassa kotona. Olisi hänellä ollut minulle jokin yllätys klo 12, mutta iltapäivällä on mentävä anoppilaan. Anoppi kun on auttanut meitä niin paljon. Siis olisi myös muistanut minua. Ilmoitin, että en halua lähteä, hän menköön. Riitahan tästä tuli - iso!
Olenko hirviö, kun olisin halunnut olla kotona rauhallisesti?
Kommentit (65)
Ehdottomasti pojalla ja teidän vauvallanne on oikeus ja velvollisuus käydä katsomassa äitiään ja mummoaan! Kyllä se anoppi on yhä miehesi äiti ja samaa verta virtaa lapsessakin.
Mitä ihmettä se on pois sinun äitienpäivästä? Voi hyvänen aika jos aikuinen ihminen ei voi 24 tunnin vuorokaudesta käyttää minuuttiakaan toisten äitien muistamiseen!!
Mietihän kun oma lapsesi tekee aikuisena sinulle noin niin tuskin se mukavalta tuntuisi.
Me käymme anopin luona ehdottomasti. Oman äitini luokse emme tänä vuonna lähde (matkaa 200km) mutta joinain vuosina käymme. Tänä vuonna laitoimme postitse kortin ja paketin ja sunnuntaina soitellaan. Äitejä ne meidänkin äitimme ovat.
He ovat aikoinaan saaneet muistamiset omilta lapsiltaan. Nyt he haluavat aikuiset lapset luokseen ja muistamiset lapsenlapsilta.
MUTTA kyllä me vain käytiin aina mun äidin anoppia muistamassa äitienpäivänä. Äitini vanhemmat kuolivat jo ennen kuin minä synnyin. Mutta isäni äiti eli pitkän elämän. Ja tietenkin häntä kävivät katsomassa kaikki kynnelle kykenevät lähiseudulla asuvat (lähiseutu = max. 60km ajomatkan päästä).
Aamulla muistettiin omaa äitiä, iltapäivällä suvun vanhinta äitiä. Tietenkin. Tätä yritän aina muistella, kun itseä "rasittaa" lähteä anopille äitienpäiväkahveille ;-) Joskus olen viettänyt äitienpäiväviikonlopun kotipuolessa (matkaa n. 300km), silloin tietenkin jää anopilla käynti väliin.
Vierailija kirjoitti:
Wtf
Vuoden 2008 riita.
Mutta miksi tuo kirjoittaja yleistää OMAN elämänsä koskemaan myös ap:tä ja kaikkia muitakin?
Yhtä hyvin voisin häneltä kysyä, MIKSI VAIMOILLA ON OIKEUS VAATIA, ETTÄ MIES UNOHTAA ITSENSÄ JA KOTINSA JA OMAN LAPSUUSPERHEENSÄ?
Miltä tuntuisi, jos omat lapset naimisiin mentyään asennoituisivat niin, ettei heillä mitään äitiä ole ollutkaan, eikä niitä nyt ainakaan tarvitse äitienpäivänä muistaa...
Ap:n mies kuitenkin haluaa VAIN piipahtaa uuden vauvan kanssa onnittelemassa iltapäivällä mummoa. On se mummollekin eka kerta juhlia äitienpäivää isoäitinä. Eli herkkä tilaisuus olisi hänellekin.
Koko muun päivän voi sitten palvoa vaimoa.