Miksi lääkärit yrittävät tuputtaa kaikille mielialalääkkeitä?

Minä en vastusta mielialalääkkeitä mitenkään periaatteesta. Uskon, että niistä voi olla apua joillekin. Mielestäni ennen niiden määräämistä pitäisi varmistaa, että kyse on oikeasti masennuksesta eikä esim. kilpirauhasongelmista tai jostain vitamiinin puutoksesta tms. Monet kertovat saaneensa mielialalääkkeitä turhaan, kun kyse onkin ollut jostain ihan muusta ongelmasta. Niin ei saisi mielestäni käydä, sillä mielialalääkkeet ovat hyvin vahvoja, joten niitä ei saisi määrätä turhaan, eikä ketään saisi pakottaa niiden käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Minä en vastusta mielialalääkkeitä mitenkään periaatteesta. Uskon, että niistä voi olla apua joillekin. Mielestäni ennen niiden määräämistä pitäisi varmistaa, että kyse on oikeasti masennuksesta eikä esim. kilpirauhasongelmista tai jostain vitamiinin puutoksesta tms. Monet kertovat saaneensa mielialalääkkeitä turhaan, kun kyse onkin ollut jostain ihan muusta ongelmasta. Niin ei saisi mielestäni käydä, sillä mielialalääkkeet ovat hyvin vahvoja, joten niitä ei saisi määrätä turhaan, eikä ketään saisi pakottaa niiden käyttöön.

Tiedätkö miten potilas joka hakee apua ahdistukseen ja masennukseen reagoi, jos lääkäri naama pokalla ehdottaa että söisi enemmän D-vitamiinia? :D

Vierailija kirjoitti:

Jos paniikkioireita/kohtauksia ei ole usein, niin silloin bentsot ovat todennäköisesti parempi vaihtoehto. Niitä vaan harvoin enää nykyään määrätään väärinkäyttömahdollisuuden takia. Jostain olen lukenut että rentoutumisemenetelmien opettelukin voi auttaa?

eivät ole hyvä vaihtoehto, koska ne väsyttävät ja estävät normaalin toiminnan sen vuoksi. Väsyttävyyden vuoksi ei esim jaksa tehdä töitä tai ajaa autoa. Tai ainakin se voi olla vaarallista. Aiheuttavat myös nopeasti riippuvuutta, josta voihin aiheutua noidankehä. SSRI-lääkkeet eivät väsytä, eivätkä aiheuta samanlaista riippuvuutta, joten sikäli ne ovat paniikin estolääkkeenä parempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään lääkkeidenvastustaja ei saa millään hatuista vedetyilllä nollatutkimuksillaan ja plasebohuuhaajutuillaan minua uskomaan itseään, sillä mielialalääkkeet pelastivat minun henkeni. Enkä ole ainoa.

Minä ajattelen, että lääkkeiden vastustajat siinä vain itse menettävät ja kärsivät, kun vastustavat lääkkeitä, eivätkä halua parantua. Heillä voisi olla paljon helpompaa, jos noudattaisivat lääkärin ohjeita.

Lääkkeistä voi tulla sivuvaikutuksia, mutta ne menevät yleensä ohi hoidon edetessä. Jos yksi lääke ei toimi, kokeillaan yleensä muita lääkkeitä.

Ei ne paranna, ne hoitaa oiretta, ei syytä.

Kaikki eivät parane koskaan. Siinäkin tilanteessa on parempi syödä lääkkeitä loppuikä ja voida kohtuullisesti tai jopa hyvin, kuin olla toimintakyvyttömänä kotona.

Itselläni on hyvä kokemus lääkärin määrämistä SSRI-lääkkeistä. Molempien synnytysten jälkeen minulla on ollut todella voimakkaita ahdistus ja masennusoireita ja unettomuutta. Toisen synnytyksen jälkeen oireet olivat niin pahoja, että en jaksanut niiden kanssa, vaan aloitin lääkityksen noin kaksi kuukautta synnytyksestä. Täytyy sanoa, että pian tämän jälkeen olo parani huomattavasti ja toisen lapsen vauva-ajasta pystyin nauttimaan ihan toisella tavalla kuin ensimmäisen lapsen kanssa. (Ensimmäisen jälkeen vaan kärsin noista oireista noin vuoden ajan.) Lääkitykseen liittyi kyllä sivuoireita, mutta siinä tilanteessa ne tuntuivat pieneltä asialta sen rinnalla, miten paljon tuo lääkitys auttoi. Lääkityksen lopetin sitten ajallaan, enkä ole huomannut lievien vieroitusoireiden jälkeen mitään pysyvää negatiivista vaikutusta elämääni.

Turhaan minutkin koukutettiin pkv lääkkeisiin, kipujen kanssa menin lääkäriin ja kas kummaa minut hän määräsi valtavan opamox reseptit mukaan syömään niitä pitkään. Loput on tosi mahdotonta, nyt potilas on korvat suhisten totaalisen unettomana kipuineen. Selvisin eturauhassyövästä ja lonkkamurtumasta, mutta en rauhoittavien lopetuksesta. Tarina on, kukaan tai mikään ei auta vieroituksen toteuttamiseen kanssa. Kiitos terveystalo Jyväskylä ja kokenut sisätauti lääkäri JS. 

Bentsoja ei saa määrätä ja terapiaan ei pääse. Helpompi vaan mielialalääkkeillä pistää porukka kasviksiksi.

Ikinä noita minulle ole tuputettu. Jos sinulle tyrkytetään, ilmeisesti tarvitset niitä

Ei noihin vaivoihin saa apua lääkäristä. Kannattaa vaan olla hiljaa. Sama ehkäisyn kanssa, jos et sellaista kaipaa. Sanoin gynelle olevani lesbo ja vasta sitten pääsin eroon hormonien tuputuksesta. Nykyään sekään ei enää auta, koska kierukka pitäisi ottaa pelkästään iän takia. 

Vierailija kirjoitti:

Ei noihin vaivoihin saa apua lääkäristä. Kannattaa vaan olla hiljaa. Sama ehkäisyn kanssa, jos et sellaista kaipaa. Sanoin gynelle olevani lesbo ja vasta sitten pääsin eroon hormonien tuputuksesta. Nykyään sekään ei enää auta, koska kierukka pitäisi ottaa pelkästään iän takia. 

Ei hormoneja ole pakko käyttää, mutta yleensä niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. 

Terapiaan selvittämään ahdistuksen syytä. Minulle määrättiin ahdituskohtauksiin sydänlääkkeet, jotka katkaisee kohtauksen melkein heti. 

Sama kokemus muutamasta lääkäristä.

Itselläni on ollut paniikkikohtauksia, joita varten sain joskus diapam-respetin. 5mg/ 30kpl kestää käytössäni noin 10 kuukautta. Useimmiten puolitan tuon tabletin. 

Olen saanut uusittua reseptin, mutta pari kertaa on tullut vastaan lääkäri, joka ei periaatteessa kirjoita diapam-reseptiä. Innokkaasti toki tyrkyttämässä masennus/ mielialalääkkeitä. Olen kiletäytynyt ja yksityiseltä puolelta onneksi löytänyt täysipäisen lääkärin.

Siksi en ole koskaan mennyt puheille. Hyvin olen pärjännyt ainakin tähän asti, ainut kuka voi auttaa on minä itse. Sen oivaltamiseen meni jokusen vuosi. Yllättävän paljon "aivokemiaansa" voi tasapainoittaa ilman lääkkeitä. Mutta en silti kerro tätä sillä, etteikö joku voisi muuta apua tarvita. 

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan selvittämään ahdistuksen syytä. 

Kävin kolme vuotta kuntoutuspsykoterapiaa. Syyt selvisi ja nyt apua heruu vielä vähemmän kuin ennen.

Koska ikä 25- 30v.

Businezz.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos paniikkioireita/kohtauksia ei ole usein, niin silloin bentsot ovat todennäköisesti parempi vaihtoehto. Niitä vaan harvoin enää nykyään määrätään väärinkäyttömahdollisuuden takia. Jostain olen lukenut että rentoutumisemenetelmien opettelukin voi auttaa?

 

eivät ole hyvä vaihtoehto, koska ne väsyttävät ja estävät normaalin toiminnan sen vuoksi. Väsyttävyyden vuoksi ei esim jaksa tehdä töitä tai ajaa autoa. Tai ainakin se voi olla vaarallista. Aiheuttavat myös nopeasti riippuvuutta, josta voihin aiheutua noidankehä. SSRI-lääkkeet eivät väsytä, eivätkä aiheuta samanlaista riippuvuutta, joten sikäli ne ovat paniikin estolääkkeenä parempia.

Miksi ihmeessä pitäisi syödä joka päivä SSRI-lääkettä, jos paniikkikohtaus voi tulla noin kerran vuodessa? Bentso on ihan hyvä täsmälääke tällaiseen. Ei kolmiolääkettä vedellä töissä tai mennä silloin autonrattiin. 

SSRI leikkaa ilonaiheet elämästä, vie kyvyn nauttia seksistä ja aiheuttaa riippuvuutta. En halua tuollaiseen kierteeseen mukaan. 

Lääkeyhtiöt maksavat hyvät provisiot ko. reseptien kirjoittamisesta.

Jos ummetus, vitutus, pää kipee, nivelvaivoja, korva kipee outo naksuu. Ei tutkita. Vastaanotto 4 - 9 minuuttia. 

Saikkua kaksi päivää.

Mielialalääkkeet.

Jos lääkäri ei osaa jotain, se on "mielialaongelma". Minun mielialaongelma oli patti jossa oli 3 desiä tavaraa. 

korruptio vapaassa suomessa lääkärit saavat lapin ja etelän matkoja  kunhan riittävästi kirjoittelevat huu haa lääkkeitä kolestroli lääke jopa vauvoille "varmuuden vuoksi" miljardien kusetus.