Yliopisto ja ensikertalaiskiintiöt

Minä pääsin viime keväänä Helsingin teologiseen ei-ensikertalaisena. Takana oli keskeytetyt amk-opinnot.

Kannattaa tarkastaa faktat. Useimmilla aloilla vaikutusta aiempaan ei ole juurikaan ollut tai se on ollut pieni/ maltillinen. Vaikka enteilynä on, että vaikutus olisi kasvussa tulevina vuosina, odotetaan silti edelleen jatkossakin samaa maltillisuutta.

Samaan aikaan eri väyliä tehostetaan. Esim. jos on jo tutkinto alla, voisi suoraan maisterihaku tulla kyseeseen.

Opintopolusta selviää nopeasti, mikä olisi omalla kohdalla paras ratkaisu. Tilastoja taas löytää googlella.

Käyttäjä464 kirjoitti:

Ymmärrän että pitää toki tukea niitä, joilla on vaikeuksia päästä korkeakouluun, mutta myös alan vaihtajilla on oltava mahdollisuus. Moni nuori 19-vuotias myös lykkää opiskelupaikan vastaanottoa koska pelkää kiintiöitä. Ne eivät siis myöskään edistä työelämään siirtymistä. Minusta olisi hyvä jos kiintiöt liivatelehdet pienemmät ja ensisijaisesti parhaat sisään riippumatta ensikertalaisuudesta.

Tämä on niin totta! Ensikertalaiskiintiöissä on hyvä ajatus takana, mutta käytännössä nyt todella moni abi ei ota valmistumisvuonnaan paikkaa vastaan, vain koska se ei ollut ensisijainen toive. Tämä on mielestäni melko huono juttu, sillä jos paikan ottaisi toiselta, läheiseltä alalta tai toisesta yliopistosta vastaan niin voisi kokonaisen vuoden ennen uutta hakukertaa viettää opiskellen oman alan kannalta hyödyllisiä kursseja ja yliopistoympäristö voisi kenties selkeyttää omia ajatuksia siitä, mikä ala oikeasti sopii parhaiten itselle. 

Nyt paineet päästä sisään toisella hakukerralla ovat vain entistä suuremmat, sillä eihän sitä nyt halua viettää useita välivuosia haaveillen vain siitä yhdestä unelmien opiskelupaikasta. 

Englantia opiskelemaan haluava on varmaan myös miettinyt mihin sillä sitten työllistyy? Jos ei halua opettajaksi.

Tämä pääsykoerumba menee täysin järjettömään suuntaan. Ensin aletaan jakamaan kiintiöitä ja sitten meinataan vielä poistaa kokonan pääsykokeet. Eihän korkeakouluihin sen jälkeen pääse enää kuin suoraan lukiosta tai aiemmin kirjoitetuilla hyvällä yo-todistuksella.

Oikeampi suunta olisi poistaa yo-kokeet, joilla ei perinteikkyydestä huolimatta ole oikein mitään virkaa. Tilalle voitaisiin laittaa pääsykoetilaisuus, joka on avoin kaikille joka vuosi. 

Turhaa sitä mitään prosentteja laskee tai vanhoja numeroita tuijottelee. Edelleenkin osa valitaan sisään pelkästään pääsykokeen perusteella, joten tee se parhaiten ja olet sisällä. 

Ensikertalaiskiintiöt tosiaan asettavat isot paineet abeille, ja on nähtävissä jo että ne johtavat monenlaiseen järjettömään kikkailuun. Olen esim. Kuullut, että jotkut ennen 2014 opinnot aloittaneet eivät valmistu viittä vaille valmiista tutkinnosta, koska jos valmistuisi menettäisi ensikertalaisuuden. Sitten hakevat ensikertalaisena uuteen tutkintoon ja jättävät yhtä kurssia vaille valmiin tutkinnon kesken. Kiintiöt johtavat siis mm. Opintojen venymiseen.

Pääsin viime vuonna opiskelemaan alaa, johon otettii vain 4 ei-ensikertalaista ja minä olin yksi niistä. Turha tuijottaa niitä lukuja. Senkus hakee, vaan koska ei se hakematta jättäminen ainakaan mitään hyödytä.

Käytännössä eivät ota nykyään muita kuin ensikertalaisia. Tehty mahdottomaksi päästä sisään, jos on menettänyt nsikertalaisuuden. Amk-koekin suosii vasta lukiossa käyneitä.

Käyttäjä464 kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt tosiaan asettavat isot paineet abeille, ja on nähtävissä jo että ne johtavat monenlaiseen järjettömään kikkailuun. Olen esim. Kuullut, että jotkut ennen 2014 opinnot aloittaneet eivät valmistu viittä vaille valmiista tutkinnosta, koska jos valmistuisi menettäisi ensikertalaisuuden. Sitten hakevat ensikertalaisena uuteen tutkintoon ja jättävät yhtä kurssia vaille valmiin tutkinnon kesken. Kiintiöt johtavat siis mm. Opintojen venymiseen.

tutkinnosta valmistumisella ei ole tekemistä ensikertalaisuuden kanssa, se että ottaa paikan vastaan riittää menettämään ensikertalaisuuden.

Kiintiöt poistoon!