Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä olette samassa työpaikassa olevista pariskunnista? Ok vai ei?
16.02.2016 |
Perustellaan myös.
Kommentit (32)
Hyvin luonnollista esim. monessa perheyrityksessä. Kaikilla samat tavoitteet varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä vastaan taistelee koska pelottaa oma asema. Mies on tykätty, minä en.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on useita pariskuntia. Ei haittaa.
Meillä ei. Se ei ole niin normi, että uskaltaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä vastaan taistelee koska pelottaa oma asema. Mies on tykätty, minä en.
Pidän hänestä niin paljon, että en halua olla este hänen urallansa. En voi tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Näppärää, kun on esim. yhteinen työmatka.
Näppärä on aivan kamala sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 15 hengen porukassa on peräti kaksi pariskuntaa. Toinen ei mitenkään haittaa, mutta toinen... ärsyttää se lääppiminen ja kihinä ja kuhina työaikana. Ja yhtäaikaa ollaan aina "sairaana" (no toki joskus voivat ollakin, mutta tuskin vaan ihan noin usein). Kyse ei ole mistään perheyrityskuviosta eikä siitäkään, ettäkö alan työpaikkoja ei olisi muuallakin.
Itse en haluaisi olla puolisoni kanssa samassa työpaikassa ellei kyse olisi jostain suuresta yrityksestä. On ihan hyvä, että on erilliset työpaikat senkin takia, että jos toisen työllistävä yritys keikahtaa niin säilyypähän edes toisen työ. Enkä muutenkaan kaipaa sellaista yksityiselämän ja työelämän sekoittamista.
Riippuu pariskunnasta, jos jatkavat töissä parisuhdeaikansa, niin ei kiva. Yhden pariskunnan rouva keitti miehelleen aamupuuron aamukahvilla töissä, tuntui niin kuin istuisi kutsumattomana vieraana katsomassa toisten kuhertelua 😨
Kyseessä miesvaltainen työpaikka, jostain syystä rouvan määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu.
Me taas miehen kanssa onnistuttiin niin hyvin olemaan pariskuntana samassa työkahviporukassa, että vasta vuoden päästä kuulin kommentin täh oletteko te naimisissa. 😈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä tulee aina mieleen, että mitä sitten jos tulee ero. Siinä onkin sitten kiva jatkaa töiden tekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräässä muutaman sadan hengen yrityksessä on kolmisenkymmentä pariskuntaa. Monet heistä ovat alun perin olleet konsernin muissa yrityksissä ja siirtyneet sitten tähän samaan, jotkut ovat tavanneet toisensa juuri tässä firmassa. Toimitusjohtaja itsekin nai alaisensa jäätyään leskeksi. On niitäkin, joiden puolisoa ei ole pyynnöistä huolimatta otettu palkkalistoille, mikä aiheuttaa kaikenlaista kireyttä. Monet kutsuvat puolileikillään firmaa perheyritykseksi, mutta ei tuo perhe-elämä ainakaan ole kovin harmonista.
Kaikki on kiinni ihan yksilöistä. Joidenkin pariutuminen ei aiheuta mitään hämmennystä, mutta joistakin koituu aivan kamalia eturistiriitoja, osastojen välistä kyräilyä ja epätavallisia tilanteita. Olen nähnyt paljon työelämää ja yrityksiä ja olen sitä mieltä, että kaikkein mukavinta on, kun jokaisen parisuhteessa olevan kumppani on ulkopuolinen eivätkä firman työntekijät pidä sutinaa keskenään. Työssä on ihan tarpeeksi tekemistä ilman draamaa, piilodraamaa ja ihmissuhteita.
Ihan ok mun mielestä: suht yleistä et kumppani löytyy työpaikalta, koska siellähän sitä iso osa päivästä vietetään ja usein samalla alalla olevat kiinnostuvat samoista asioista. Ja siis myös toisistaan karrikoidusti sanottuna. Itse oon ollu elämäni aikana kolmessa työpaikassa ihastunut johonkin kollegaan.. Mut ei ole seurustelusuhteeksi edennyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäpä siinä, jos työtkin sujuu.
Hämmentävää on nämä tyypit, jotka vaihtaa työpaikan sisällä rakastaan parin vuoden välein. Tai tappelevat työajalla (mustasukkaisuuksissaan) niin, että työnteko estyy muillakin ja lopulta löytävät itsensä eri osastoilta. Terveisiä vaan Suomen suosituimpaan makeistehtaaseen!
Me oltiin miehen kanssa samassa työpaikassa pari vuotta eikä siinä mitään sen ihmeellisempää ollut. Työskenneltiin tiiviisti yhdessä ja toisen entuudestaan tunteminen teki siitä helpompaa kun työparin kanssa kommunikointi on avainasemassa. Toisaalta kun tuli erimielisyyttä niin sitä tuli sanottua omalle puolisolle rajummin mitä "tuntemattomalle" tulisi sanottua. Kotiongelmat tosin osattiin pitää kotona eikä ne aiheuttaneet närää työaikana.
Olin suht pienessä firmassa, toimistossa oli vain pari huonetta. Ja pomo yrityksen omistaja seurusteli yhden työntekijän kanssa lähtivät aina kahdestaan lounaalle panemaan.
Ei ollut kovin hauskaa muutenkaan, lopetin työt melko pian.
Meillä on ja on ollut useita. Fiksut ihmiset osaa käyttyä myös töissä asiallisesti. Suurin osa hyvin vakiintuneita pareja, ja joidenkin nuorten ero ei ole vaikuttanut hommiin. Ovat osanneet olla ihan normaalissa väleissä erosta huolimatta. Yleensä parisuhdetta ei ole huomannut. Mä en edes tiennyt, että erään työkaverin mies on naapuriosaston pomo. Mies läksi synnytykseen, ja huikkasi lähettävänsä sählöpostia kumpi tuli ja silloin mulle valkeni tilanne. Meillä ei toki voi pariskunta olla esimies alaissuhteessa, ja yleensä pariskunnat ei työskentele samalla osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Opehuoneet, maaseutu. Mitäs arvelette, onko ongelmia? 😨
Ja pariskunnat eivät välttämättä ole tyttö ja poika. T. Ope vantaalta.
Alue: Aihe vapaa
No mitä mieltä pitäisi olla? Miten se sinun elämääsi vaikuttaa, missä jotkut ovat töissä? Tunnen läheisesti pariskunnan, joka on ollut parikymmentä vuotta samassa firmassa töissä. Joillain aloilla ja paikkakunnilla työpaikkaojakin on aika rajallinen määrä.