Terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla

No myöhästymisen pahoittelu kuuluu hyviin tapoihin. Harmillista jos aiemmat tapaamasi lääkärit eivät ole asiaa hoksanneet. Itsellä tapana pahoitella, mikäli ajat ovat yli 20 min myöhässä (suurin osa potilaista ymmärtää sitä lyhyemmät myöhästelyt, kun terveyskeskuksessa joutuu kuitenkin vastaamaan usein myös ambulanssi- yms potilaista vastaanotolle tulevien ohella, joten minuutilleen aikataulussa pysyminen on hankalaa).

T. Lääkäri itsekin

Olitko aiemmin kuvitellut, että lääkäreillä ei olisi normaaleja käytöstapoja?

Terveyskeskusten ajankäyttö on toiseen suuntaan joustamatonta ja toiseen suuntaan joustavaa. Ei minulle tk-lääkäri ainakaan viimeksi pahoitellut, että oli puoli tuntia myöhässä. Jotain sielä huoneessaan teki, ei siellä ketään muuta kuitenkaan ollut.

Näin asiakkaan näkökulmasta on ikävää myös varata soittoaikaa, kuten oma kokemukseni viime kerrasta. Ensinnäkin aikaa tarjottiin kolmen viikon päähän. Ja tulokset siis olivat jo tiedossa silloin. Tarjottiin yhdelle ainoalle päivälle yhteen kellonaikaan. Tiesin olevani silloin kiinni paikassa, jossa puhelinta en voi käyttää juuri sinä kellonaikana. Kun kysyi mahdollisuutta että voisiko lääkäri soittaa siitä esimerkiksi kymmenen minuuttia eteenpäin, niin se ei missään nimessä käynyt. Seuraavaa aikaa tarjottiin sitten jo kuukauden päähän. Eli nämä muutaman minuutin soittoajat menevät tyyliin "ota täsmällisesti tai jätä". Kun viimein oli lääkärin soittoajankohta, olin varannut kalenterista ajan itselleni sitä varten. Siinäpä sitten odottelin yli puoli tuntia, kunnes lääkäri soitti eikä pahoitellut. Näköjään pitää varata kalenteriin itselle tunnin varoaika puhelinpäivystämiseen muutaman minuutin asiasta, mutta ajanvarauspäässä ei voida joustaa minuuttiakaan. 

Hyvin harvoin tk-lääkäreillä on käytöstapoja ainakaan Helsingissä. Viimeksi soittoaikaa varatessani sain sen n. kuukauden päähän. Otin vartavasten vapaaksi kyseisen päivän, koska kokemusta myöhästelystä on. Lekurin piti siis soittaa puolen päivän jälkeen. Oletin, että tämä tarkoittaa soittoa ajalla 12-16. Pidin puhelinta vieressä ja vapaana koko päivän. Lääkäri suvaitsi soittaa varttia yli neljä, oli kiukkuinen, tiuski ja valitti että joutuu olemaan takiani ylitöissä. No, minä menetin päivän palkan, joka sivumennen sanoen on reippaasti lekurin liksaa pienempi ja vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseeni merkittävästi. En saanut suunvuoroa lähes ollenkaan, en myöskään asiaani hoidettua, vain kehotuksen varata aika.

Kyllä tästä aika huono maku jää, ja jos vain mahdollista niin yksityislääkärillä käyn.

Olen terveyskeskuslääkäri, ja viikonloput meillä on ulkoistettu keikkalääkäreille. Olin unohtanut kännykkäni työtakin taskuun, ja menin sitä lauantaina hakemaan. Jono ei ollut kuulemma hetkeen liikkunut mihinkään ja aula oli täynnä porukkaa. Koputin, menin huoneeseen ja pyysin anteeksi ja selitin asiani. Keikkalääkäri makasi siellä pitkällään tutkimuspöydällä, ei tainnut olla kiire mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harvoin tk-lääkäreillä on käytöstapoja ainakaan Helsingissä. Viimeksi soittoaikaa varatessani sain sen n. kuukauden päähän. Otin vartavasten vapaaksi kyseisen päivän, koska kokemusta myöhästelystä on. Lekurin piti siis soittaa puolen päivän jälkeen. Oletin, että tämä tarkoittaa soittoa ajalla 12-16. Pidin puhelinta vieressä ja vapaana koko päivän. Lääkäri suvaitsi soittaa varttia yli neljä, oli kiukkuinen, tiuski ja valitti että joutuu olemaan takiani ylitöissä. No, minä menetin päivän palkan, joka sivumennen sanoen on reippaasti lekurin liksaa pienempi ja vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseeni merkittävästi. En saanut suunvuoroa lähes ollenkaan, en myöskään asiaani hoidettua, vain kehotuksen varata aika.

Kyllä tästä aika huono maku jää, ja jos vain mahdollista niin yksityislääkärillä käyn.

Miksi alapeukut? Minä muistelen saaneeni myös töykeätä kohtelua tk-lääkäriltä, itseasiassa useammalta kuin yhdeltä. Tuntui, että olin vain tiellä ja vein turhaan heidän kallisarvoista aikaansa. Kukaan ei pyynnöistäni huolimatta perehtynyt olkapääni kipuoireisiin, sen sijaan tulehduskipulääkkeitä oli jokainen tyrkyttämässä, vaikka tämä oli kokeiltu ja huonoksi havaittu keino yrittää "korjata" vammaa.

Työkykyni huononi ja koko elämä kärsi. Tk:ssa ei reagoitu mitenkään muuten kuin kovan väännön jälkeen kirjoittamaan saikkua ja tietysti lisää tulehduskipulääkkeitä, vaikka mahani alkoi olla jo hyvin huonossa kunnossa. Kivut eivät helpottuneet vieläkään yhtään ja kieltäydyin syömästä enää yhtä ainoaa buranaa tai vimovoa. Tässä vaiheessa tarjottiin antipsykoottisia mielialalääkkeitä "kipukynnyksen nostamiseen". Kiitos ei.

Raha ei ollut ainoa syy, miksi menin vasta tässä vaiheessa yksityislääkärin vastaanotolle. Olin periaatteen takia hakenut apua kunnalta, mutta enää ei ollut muuta tehtävissä kuin hakea apua muualta. Yksityisellä minua kohdeltiin alusta asti hyvin. Minua kuunneltiin, vaivojani ei vähätelty, ja määrättyjen tulehduskipulääkkeiden paljoutta hämmästeltiin. Sain lähetteen magneettikuvaan ja kipulääkettä joka auttoi selviämään pahimpien päivien yli. Magneetissa näkyi selvä repeämä, joka olisi ollut hyvä leikata jo aiemmin. No, pääsin leikkaukseen ja se onnistui, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.. paitsi että luotto kunnalliseen terveydenhuoltoon vedettiin vessasta alas.

Tulipa tähän offtopiccia, mutta ihmettelen vielä ääneen samaa kuin leikkaukseni jälkeen. Miksi ei hoideta potilaita joilla on mahdollisesti vuosikymmeniä työelämää edessään? Valtio saa minulta veroeuroja aika paljon enemmän jos käyn säännöllisesti töissä ja pysyn jatkossakin terveenä sen sijaan, että joudun sairaseläkkeelle muiden veronmaksajien elätettäväksi ja en tuota mitään, olen vain taakkana. Ihmeellinen systeemi. Ovatko tk-lääkärit vain isompien herrojen välikäsiä ongelmien väistelyssä? Selvää on ainakin, että Hippokrateen vala on menettänyt merkityksensä.

Terveyskeskuksissa ajat tuppaavat liukumaan, eiväthän he voi potilasta jonka tutkiminen/asia/niiden ylöskirjaus on kesken koska toinen aika alkaa.

En ole lääkäri, mutta vasta jouduin käyttämään lääkärin palveluja.

Mitä ne siellä huoneessa tekevät? Vastaavat konsultointipuheluin, esim. päivystäjä hoitaja voi kysyä tai joku toinen lääkäri. Jotkut potilaat vievät aikaa enemmän kuin toiset, varsinkin mummot jäisivät mielellään höpöttämään, eikä heitä kiinnosta seuraavan potilaan aika. Sitten ne lausunnot tai sanelut, jotka tietääkseni on pakollisia, kirjoitetaan heti potilaan jälkeen. Ei kai niitä kukaan iltapäivällä enää muista. Ainakin omalta osaltani, kun vaivani ei ollut yleinen ja nuorelle lääkärille se oli uusi, hän konsultoi toista lääkäriä, saadakseen varmuuden. 

Mulla on ollut sama lääkäri lähes aina. Hän on kyllä osaava ja en tiedä miksi on jäänyt terveyskeskukseen. Hän on osannut tehdä oikeat diagnoosit eikä panttaa lähetteitä. 

Yksityinen työpaikkaterveyslääkäri oli pilannut entisen työkaverin käden, en oikein muista mitä hän selitti, mutta sormet eivät liikkuneet enää kunnolla.