Lue keskustelun säännöt.
Tavoitteellisesti urheilevan ala-asteikäisen (fysiikka-)kotitreeneistä...
15.02.2016 |
10-vuotias poikani harrastaa tavoitteellisesti jalkapalloa, ja pelaa suht kovatasoisessa porukassa. Muilla pojilla on valtavan hyvä fysiikka, välillä oma kevyt poikani vaikuttaa pujottelukepiltä joka on helppo töytäistä sivuun. Eli fysiikkatreeniä tarvitaan, paljonkin. Hyviä ikätasoisia harjoitteita onkin saatu valmentajalta, mutta se voimaharjoittelu tökkii aika pahasti. Tietenkin 10-vuotias haluaisi tehdä vain niitä kivoja treenejä, eikä punnerrus tai vatsalihakset ole kovin hauskoja.. Eikä kuulemma muutkaan kotona treenaa, normaali arkiliikunta ja viidet harkat viikossa pitäisi pojan mielestä riittää. Kuitenkin poika on huomannut että ei ole yhtä kovakuntoinen kuin muut, joten ymmärtää että työtä tarvitsee tehdä. Ei vaan oikein saa motivoitua itseänsä siihen.. Ja joukkueessa pysyminen ja siinä pärjääminen on pojalle todella tärkeää..
Miten paljon muut n. 10-12 -vuotiaat treenaavat kotona? Kuinka monet ohjatut harkat viikossa? Millaisia treenejä tekevät omalla ajallaan?
Höntsäilyä en nyt laske tähän mukaan, tarkoitan ihan treeni-treeniä :)
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Valmeltajilta saamia ikätasoisia harjoitteita tekevät sekä isän, että parin kaverinsa kanssa valmentajan ohjeiden mukaisesti pari kertaa viikossa, kun treenejä on se 4 kertaa viikossa ja se lepokin pitää muistaa.
Kuinka kauan kerrallaan? tekevätkö tosissaan hiukset hiestä märkinä vai onko se enemmänkin sellaista kevyttä venyttelyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä että pojan kuntokaan ei tunnu kestävän pitkiä turnauksia, tuntuu "hiipuvan" parin ekan pelin jälkeen. Tämä ongelma tuli eteen kun siirtyi harrastepuolelta kilpapuolelle. Kuitenkin treenaa ohjatusti neljänä päivänä viikossa, parhaampana päivänä kahdet treenit, höntsäilee kotona, koulussa ja kavereiden kanssa, sekä tekee parina päivänä viikossa kotitreenejä, tosin aika löysästi.
Mikä on riittävä treeni kunnon kohotukseen ja voiman hankkimiseen??
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmeltajilta saamia ikätasoisia harjoitteita tekevät sekä isän, että parin kaverinsa kanssa valmentajan ohjeiden mukaisesti pari kertaa viikossa, kun treenejä on se 4 kertaa viikossa ja se lepokin pitää muistaa.
Kuinka kauan kerrallaan? tekevätkö tosissaan hiukset hiestä märkinä vai onko se enemmänkin sellaista kevyttä venyttelyä?
Sekä, että riipuen mitä valmentaja on ohjeistanut ja kestot, sekä toistot myös ohjeistuksen mukaisesti. Heidän tekemistä ohjaa heidän omat tavoitteet ja kunnianhimo eli kaikki on heidän tahdon asia. Jos poikasi kokee, että treenit yms on hänellä riittävää niin vaikea sitä on vanhempien lähteä pakottamaan. Kyllä hän sitten itse huomaa milloin rupeaa jäämään jalkoihin niin rupeaa tekemään töitäkin enemmän. Kun ei oikein vielä tuon ikäisten kanssa voida puhua tavoitteellisuudesta.
Tuon ikäiselle pojalle viisi liikettä, kymmenen toistoa, kahteen kertaan on riittävästi kaksi tai kolme kertaa viikossa. Nyt vain keksit itse sen millä motivoit lapsen treenaamaan, peliaikaa pleikkarilla tai ekstra karkkipäivä, mitä vaan millä pääsette alkuun. Sitten kun lapsi siihen tottuu homma toimii ilman palkintoakin. Hyvä motivointikeino on yhdessä treenaaminen. Pitäkää toistomääräät ja sarjat pieninä jotta motivaatio ei heti lopahda liian suuriin toistomääriin. Viisi liikettä viisi toistoa voi olla aluksi riittävä.
Voi jessus.. onhan tää provo? Sulla on 10-vuotias, kasvava lapsi siellä kotona, jolla pitäisi olla muutakin elämää kuin se futis (esim. koulu?). Tuo 5x viikossa ohjattua lajitreeniä on jo tosi paljon. Kumpi siellä teillä nyt mättää? Voima vai juoksukunto?
Oma 10v poika pelaa futista todnäk samalla tasolla kuin poikasi ja lisäksi korista edarissa. Näissä yhteenlaskettuja lajitreenejä on viikossa 9 kpl. Pelit ja turnaukset tietty päälle.
Meillä päätös on ollut: yhden lajin treenit/ pvä ja yksi vapaapäivä viikossa. Hyvin on tuolla jaksanut juosta treenit ja pelit. Voimatreeniä ei voi edes aloittaa ennen kuin kasvupyrähdys on mennyt. Jos kontaktinottaminen on vaikeaa (= muut jyrää pallontavoittelutilanteessa) se ei ole voima vaan asenne kysymys. Laita poika höntsäämään itseään selvästi isompien kanssa, sieltä se asenne löytyy. Meillä 8v pikkuveli taklaa tarvittaessa 13-14 vuotiaankin pihapeleissä... tai ottakaa toinen laji rinnalle, jotain ihan muuta: koris, sähly, lätkä, paini (erinomainen tasapainossa ja voimassa), telinevoimistelu, pesäpallo, mikä vaan missä hengästyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on riittävä treeni kunnon kohotukseen ja voiman hankkimiseen??
ap
10-vuotiaalle?! Entä lepo? Ruokavalio?
10- vuotias osaa kyllä sanoa jos haluaa levätä, ja kotiruoka on parasta ruokaa kaikille. Huippu-urheilijatkin pärjäävät sillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksy nyt ihan ensin se, että poikasi on kymmenen. Toiseksi se, että hän ei osta sinulle linnaa ja jaguaria pihalle. Kolmanneksi hyväksy lapsesi yksilöllinen biologisen iän(eri kuin kalenteri-ikä) kypsymisaikataulu. On täysin mahdollista, että kahdesta 10-vuotiaasta lapsesta toinen on keskimääräisen 13-vuotiaan ja toinen vasta 7-vuotiaan tasolla fysiikaltaan, vaikka hän treenaisi miten niin hän ei auttamatta saavuta samaa fyysistä kuntoa.
Anna pojalle tilaa harrastaa omaa tahtiinsa.
Vierailija kirjoitti:
10- vuotias osaa kyllä sanoa jos haluaa levätä, ja kotiruoka on parasta ruokaa kaikille. Huippu-urheilijatkin pärjäävät sillä.
Määrittele kotiruoka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 10- vuotiaat tekevät treeneissäkin punnerruksia, vatsa- ja selkälihasliikkeitä, askelkyykkyjä, ja leuanvetoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on riittävä treeni kunnon kohotukseen ja voiman hankkimiseen??
ap
10-vuotiaalle?! Entä lepo? Ruokavalio?
Lepoa sen mukaan mitä poika haluaa. treenit saa jättää aina välistä halutessaan. Vain kerran tällä kaudella (kohta puoli vuotta) on ilmoittanut ettei nyt oikein jaksa, silloin takana oli kaksipäiväinen turnaus. Lepoa saa siis niin paljon kuin haluaa. Fysiikkatreenit olisi kuitenkin tehtävä, siihen sitoutui siirtyessään nykyiseen joukkueeseen.
Ruokavalio on ihan tavallinen, ei rajoitteita. Jos nyt jotain pitää kaivaa, ei tykkää sitrushedelmistä eikä sienistä :D Kaikki muu menee. Herkkujen perään ei edes ole kovin perso. Syö mieluummin ruisleivän kuin pullan, oikeasti :D
Sille jonka poika harrasti korista ja jalista, ja treenejä oli yhdeksän viikossa: onhan se selvää, että tuossa ei enää jää sijaa kotiharjoitteille. Poikani harrastaa vähemmän, ja siksi kotitreeneihinkin löytyy aikaa.
Miksi te jotkut olette järkyttyneitä kirjoituksestani? Numeroita ei ole vielä tullut todistukseen, mutta kokeista on lähes poikkeuksetta tullut kiitettäviä. Koulu on kivaa, kavereita näkee useimmiten niinä päivinä kun ei ole treenejä (3 päivää viikossa) ja treeneissähän on myös kavereita. Mistä poika mielestäsi jää paitsi, jos harrastaa rakastamaansa lajia, ja parina päivänä viikossa tekee IKÄTASOISTA voimatreeniä (lankuttaminen, punnerrus, vatsat..)? Hän on päässyt nyt siihen joukkueeseen johon on halunnutkin, ja joutuu nyt opettelemaan työnteon, enää ei leikitä vaan joukkueelta tulee jo vaatimuksia. Pitäisikö minunalapeukuttajat mielestänne siirtää poika takaisin harrastetasolle, vaiko ehkä kuitenkin kannustaa tekemään sen työn millä saa pitää paikkansa joukkueessa johon pääsemisestä haaveili vuosia..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on riittävä treeni kunnon kohotukseen ja voiman hankkimiseen??
ap
10-vuotiaalle?! Entä lepo? Ruokavalio?
Lepoa sen mukaan mitä poika haluaa. treenit saa jättää aina välistä halutessaan. Vain kerran tällä kaudella (kohta puoli vuotta) on ilmoittanut ettei nyt oikein jaksa, silloin takana oli kaksipäiväinen turnaus. Lepoa saa siis niin paljon kuin haluaa. Fysiikkatreenit olisi kuitenkin tehtävä, siihen sitoutui siirtyessään nykyiseen joukkueeseen.
Ruokavalio on ihan tavallinen, ei rajoitteita. Jos nyt jotain pitää kaivaa, ei tykkää sitrushedelmistä eikä sienistä :D Kaikki muu menee. Herkkujen perään ei edes ole kovin perso. Syö mieluummin ruisleivän kuin pullan, oikeasti :D
Sille jonka poika harrasti korista ja jalista, ja treenejä oli yhdeksän viikossa: onhan se selvää, että tuossa ei enää jää sijaa kotiharjoitteille. Poikani harrastaa vähemmän, ja siksi kotitreeneihinkin löytyy aikaa.
Miksi te jotkut olette järkyttyneitä kirjoituksestani? Numeroita ei ole vielä tullut todistukseen, mutta kokeista on lähes poikkeuksetta tullut kiitettäviä. Koulu on kivaa, kavereita näkee useimmiten niinä päivinä kun ei ole treenejä (3 päivää viikossa) ja treeneissähän on myös kavereita. Mistä poika mielestäsi jää paitsi, jos harrastaa rakastamaansa lajia, ja parina päivänä viikossa tekee IKÄTASOISTA voimatreeniä (lankuttaminen, punnerrus, vatsat..)? Hän on päässyt nyt siihen joukkueeseen johon on halunnutkin, ja joutuu nyt opettelemaan työnteon, enää ei leikitä vaan joukkueelta tulee jo vaatimuksia. Pitäisikö minunalapeukuttajat mielestänne siirtää poika takaisin harrastetasolle, vaiko ehkä kuitenkin kannustaa tekemään sen työn millä saa pitää paikkansa joukkueessa johon pääsemisestä haaveili vuosia..
ap
Sinun pitää opettaa, että mikään ei tule ilmaiseksi. Jos ei sitoudu tekemään työtä niin paikka pitää antaa sellaiselle joka on siihenkin valmis. Sinun pitää opettaa, että aina ei ole kivaa vaan pitää poistua sieltä omalta mukavuus alueelta, jos meinaa jotain saavuttaa. Ehkä lapsesi on väärässä joukkueessa, jos ei ole valmis verta ja hikeä luovuttamaan tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10- vuotias osaa kyllä sanoa jos haluaa levätä, ja kotiruoka on parasta ruokaa kaikille. Huippu-urheilijatkin pärjäävät sillä.
Määrittele kotiruoka.
Määrittele koti.
Yritetään nyt pitää keskustelu järkevänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisiko joku vielä selittää minulle, miksi minun aloitustani alapeukutetaan, kun taas esim koripalloilijapojan äidin teksti saa yläpeukkuja. Mun pojallani on kolme vapaapäivää viikossa, kun taas koripalloilija/futarilla vain yksi.
Kukaanhan ei ole pakottamassa poikaa mihinkään, poika pelaisi jalkapalloa vaikka seitsemänä päivänä viikossa jos saisi, mutta ei ole vielä oikein sisäistänyt niiden tylsien voimaharjoitteiden merkitystä. Eiköhän se ole ihan ymmärrettävää, eikä mielestäni mitenkään halveksittavaa kun kyseessä on lapsi, joka on ennen ollut joukkueensa tähti ilman mitään vaivannäköä, nyt joutuukin ihmettelemään muiden vauhtia. Valmentajat onneksi ymmärtävät, ja aikaa sopeutumiseen kuulemma annetaan. Takaisin alemmas poika ei kuulemma mistään hinnasta vaihtaisi, niin olenko silloin joidenkin mielestä orjapiiskuri äiti jos haluan kannustaa treenaamiseen?
En ymmärrä logiikkaa. Ammu ap, onko se palstan logiikka?
ap
"Johon pääsemisestä haaveili vuosia", poika 10 v.? Vai äiti?
T. Kilpavoimistelua harrastavan äiti, joka yrittää toppuutella liikaa harrastamista, ehtii myöhemminkin panostaa täysillä, jos oma motivaatio riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on riittävä treeni kunnon kohotukseen ja voiman hankkimiseen??
ap
10-vuotiaalle?! Entä lepo? Ruokavalio?
Lepoa sen mukaan mitä poika haluaa. treenit saa jättää aina välistä halutessaan. Vain kerran tällä kaudella (kohta puoli vuotta) on ilmoittanut ettei nyt oikein jaksa, silloin takana oli kaksipäiväinen turnaus. Lepoa saa siis niin paljon kuin haluaa. Fysiikkatreenit olisi kuitenkin tehtävä, siihen sitoutui siirtyessään nykyiseen joukkueeseen.
Ruokavalio on ihan tavallinen, ei rajoitteita. Jos nyt jotain pitää kaivaa, ei tykkää sitrushedelmistä eikä sienistä :D Kaikki muu menee. Herkkujen perään ei edes ole kovin perso. Syö mieluummin ruisleivän kuin pullan, oikeasti :D
Sille jonka poika harrasti korista ja jalista, ja treenejä oli yhdeksän viikossa: onhan se selvää, että tuossa ei enää jää sijaa kotiharjoitteille. Poikani harrastaa vähemmän, ja siksi kotitreeneihinkin löytyy aikaa.
Miksi te jotkut olette järkyttyneitä kirjoituksestani? Numeroita ei ole vielä tullut todistukseen, mutta kokeista on lähes poikkeuksetta tullut kiitettäviä. Koulu on kivaa, kavereita näkee useimmiten niinä päivinä kun ei ole treenejä (3 päivää viikossa) ja treeneissähän on myös kavereita. Mistä poika mielestäsi jää paitsi, jos harrastaa rakastamaansa lajia, ja parina päivänä viikossa tekee IKÄTASOISTA voimatreeniä (lankuttaminen, punnerrus, vatsat..)? Hän on päässyt nyt siihen joukkueeseen johon on halunnutkin, ja joutuu nyt opettelemaan työnteon, enää ei leikitä vaan joukkueelta tulee jo vaatimuksia. Pitäisikö minunalapeukuttajat mielestänne siirtää poika takaisin harrastetasolle, vaiko ehkä kuitenkin kannustaa tekemään sen työn millä saa pitää paikkansa joukkueessa johon pääsemisestä haaveili vuosia..
ap
Sinun pitää opettaa, että mikään ei tule ilmaiseksi. Jos ei sitoudu tekemään työtä niin paikka pitää antaa sellaiselle joka on siihenkin valmis. Sinun pitää opettaa, että aina ei ole kivaa vaan pitää poistua sieltä omalta mukavuus alueelta, jos meinaa jotain saavuttaa. Ehkä lapsesi on väärässä joukkueessa, jos ei ole valmis verta ja hikeä luovuttamaan tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Kymmenvuotias elää vielä päivä kerrallaan ja tarvitsee siksi positiivista motivointia eikä lyttäämistä.
Vierailija kirjoitti:
"Johon pääsemisestä haaveili vuosia", poika 10 v.? Vai äiti?
T. Kilpavoimistelua harrastavan äiti, joka yrittää toppuutella liikaa harrastamista, ehtii myöhemminkin panostaa täysillä, jos oma motivaatio riittää.
Kyllä voisin sanoa että vuosia, jos jo kaksi - kolme vuotta sitten alkoi puhumaan siitä kuinka kovasti haluaisi tuohon joukkueeseen. Mikä siinä nyt on niin omituista. Olisi päässyt jo vuosi sitten sinne, mutta silloin ne harjoitusajat oli niin aikaisia, että kiellettiin menemästä. Vuoden kypsyteltyämme ajatusta sovimme että saa mennä sillä ehdolla että huolehtii itsensä bussilla perille pariin aikaisiin treeneihin.
ap
Niille jeesustelijoille, jotka ihmettelevät alakouluikäisen tavoitteellista treenausta kommentiksi, että jotkut lapset ja nuoret vaan nauttivat tavoitteellisesta/kilpaurheilusta todella paljon. Heille se sopii. Niille se ei sovi, joille se ei sovi. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa. Joillekin lapsille on suorastaan rangaistus jos ei saa mennä treeneihin tai harrastaa montaa lajia. Joillekin lapsille kotona konsolin edessä istuminen on suorastaan kidutusta, urheilemaan pitäisi päästä.
Mutta asiaan:
- Tuon ikäisistä pojista joillakin on jo murrosikä tulossa. Heidän fysiikkansa ja voimansa kasvavat sen takia helpommin kuin toisilla. Pojilla testosteroni tuo lihakset ja kasvut. Tähän ei sitten pysty vaikuttamaan, tulee kun tulee. Ja tämän takia toiset ovat tuon ikäisinä jo ihan äijiä ja toiset kukkakeppejä.
- Itse suosin tuon ikäisillä kehonpainolla tehtäviä liikkeitä. Netti täynnä ohjeita. Mutta vinkkinä, googleta renkaiden avulla tehtäviä lihaskuntoliikkeitä. Löytyy paljon hauskoja ja tehokkaita.
2-3h per päivä liikuntaa on jo perusmuksullekin suositeltu määrä (normaali kasvu ja kehitys), joten övereitä on vaikea tehdä, koska tähänkään ei ole helppo päästä.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä että pojan kuntokaan ei tunnu kestävän pitkiä turnauksia, tuntuu "hiipuvan" parin ekan pelin jälkeen. Tämä ongelma tuli eteen kun siirtyi harrastepuolelta kilpapuolelle. Kuitenkin treenaa ohjatusti neljänä päivänä viikossa, parhaampana päivänä kahdet treenit, höntsäilee kotona, koulussa ja kavereiden kanssa, sekä tekee parina päivänä viikossa kotitreenejä, tosin aika löysästi.
Mikä on riittävä treeni kunnon kohotukseen ja voiman hankkimiseen??
ap
Suosittelen intervallijuoksemista.
Valmeltajilta saamia ikätasoisia harjoitteita tekevät sekä isän, että parin kaverinsa kanssa valmentajan ohjeiden mukaisesti pari kertaa viikossa, kun treenejä on se 4 kertaa viikossa ja se lepokin pitää muistaa.