Mitä mieltä 21v pojasta... Äiti miettii

Miten mulle tulee tästä mieleen se provo kun äiti löysi tekokyrvän poikansa huoneesta :D

Raasu saanut vanhemmiltaan huonot geenit, ruma, mikä ruma

mä oon vähän samanlainen..oon kyl nainen ja vähän nuorempi

Kyllä se vielä ehtii! Ja itseäni ei henkilökohtaisesti haittaisi miehen kokemattomuus, jos muut asiat natsaavat. :)

Vierailija kirjoitti:

Kukaan opettaja nykypäivänä ei puhu yläasteesta. Se on yläkoulu ollut jo kohta kymmenen vuotta. 

Jokainen tietää, missä on töissä. 

Provoksihan tämän jo heti näki, mutta tällaisiin ne paremmatkin yritykset usein kompastuvat. Esiinnytään jonakin ja tehdään alkeellinen faktavirhe. 

Ei se ihan näin mene. Itse opiskelen Aallossa (ent. TKK) ja monissa epävirallisissa yhteyksissä tuosta puhutaan vielä TKK:na. Päärakennuskin on nykyään joku kanditalo, mutta kaikki puhuvat siitä päärakennuksena

Ei sun tarvitse äidiksesi tekeytyä. Rohkeasti voit kysyä omana itsenäsi, poika21v :)

Huonolta vaikuttaa ja mitä pidemmälle kokemattomuus jatkuu, niin kertoimet huononee vuosi vuodelta. Koita jotenkin potkia sitä poikaasi naisten seuraan.

Kokematon M31

N20 kirjoitti:

Ah kuulostaa mun elämältä. Miehet vaa haluaa multa seksiä ja auta armias jos siihen erehdyn, niin siihen loppuu yhteydenpito. Mulla on muutama luottoystävä, mutta kavereita ei juurikaan ole. Luokkalaiseni eristivät mut porukasta, ja olen sentää yliopistossa, tunnelma on kuin yläasteella aikoinaan, oon syrjitty outsider. Jos mulla ei olis niitä paria ystävää, olisin jo keskeyttänyt tän. En ole koskaan seurustellut. Yrityksiä on ollut, mutta ne vain hyytyy. Jos kiinnostun jostakusta, niin se on varma juttu se, että mies ei musta kiinnostu. Surkeiden sattumusten sarja.

Sama juttu, omat 'kaverit' ollu täysiä paskoja suoraansanottuna. Ikinä eivät pyytäneet mihinkään elleivät hyötyneet tästä jollain tavalla. Uutenavuonna olimme yhteisellä reissulla - joopa joo, ulkopuolinen kuten aina muuallakin. Päätin jo syksyllä että reissun jälkeen loppuu yhteydenpito minun osalta, yksipuolinen turha yrittäminen on todella ärsyttävää ja kuormittavaa minulle masennukseni kanssa. No, empä ole kuullut yhdestäkään noista sen jälkeen kun itse lakkasin kyselemästä - paitsi eilen. Soittivat kun oli yhden kaverin meikit jäänyt meille. Hakivat ne ja illalla kuulin että meiltä lähtivät kaveriporukan bileisiin joihin ei - yllätys - kutsua kuulunut edes siinä, kun nähtiin. Kaksi ystävää, jotka on samalla tavalla pukattu porukasta, muuta minulla ei ole enkä kaipaa - paitsi nyt kun he molemmat ovat reissussa.

Olen muutenkin ollut todella masentunut ja eristäytynyt jo monta vuotta, nuo kaverit vielä pahensivat oloani. Onneksi pääsin eroon. Koulussa sama juttu - olen ulkopuolinen eikä minusta pidetä, jos sanon jotain niin mulkaistaan ja jatketaan omia juttuja. Toimeen tullaan ja voin käydä syömässä heidän kanssa kunhan olen hiljaa...

Seurustelukumppaneita 0, teinisuhteita 2 (kestivät max 2kk) ja molemmat päättyivät siihen, kun poika petti minua jopa puolet suhteesta... Olen päättänyt monesti että minua ei enää lytätä, mutta jotenkin päädyn aina ovimatoksi.. Parisuhteet (ja muukin ihmisiin kiintyminen) ovat pannassa, en kykene ottamaan enempää iskuja vastaan rakastamiltani ihmisiltä. Välillä tosi surullinen fiilis kun ei uskalla luottaa kehenkään tai rakastaa ketään.

Vähän ot, mutta... Ei siis ole edes hirvittävän epänormaalia.

Vierailija kirjoitti:

Pahalta vaikuttaa. Itse olin samassa tilanteessa tuossa iässä ja olen edelleenkin nyt 30-vuotiaana. Mies syrjäytyy aika pahasti ns. parisuhdemarkkinoilta, jos ei nuorena niitä hommia aloita harjoittelemaan. Sitten syrjäytyy helposti muutenkin, jos ei naista ole. Tulee masennusta, ehkä alkoholismiakin.

Minulla ei enää ole toivoa, mutta toivottavasti poikasi pääsee osaksi normaalia elämää ja saa olla rakastettu edes kerran elämässään.

Minkä takia näitä viestejä alapeukutetaan, vaikka oikeastihan tämä on se kaikkein todennäköisin skenaario? Tälläkin palstalla on runsain mitoin lassukkavihaa joka kohdistuu kokemattomiin huonoitsetuntoisiin miehiin. Miksi just aloittajan poika olisi se yksi kymmenestä tuhannesta, joka onnistuu katkaisemaan sen saman syrjäytymiskehityksen jota tuhannet miehet tälläkin hetkellä käyvät läpi?

Pohdiskelee syrjäytynyt nainen

Vierailija kirjoitti:

Vittuakos synnytätte rumia miehiä. Itse olen 30 vuotias enkä ole myöskään koskaan seurustellut tai edes pitänyt kädestä kiinni ketään tyttöä. Olenkin erittäin katkera ja vihainen. En tunne mitään sympatiaa enkä empatiaa ketään kohtaan. Joku toivotteli tässä just hyvää ystävänpäivää. Totesin et mä en mitään idioottipäiviä viettele enkä toivottele. Työelämästä en ole syrjäytynyt, viimme vuoden tulot 45 tonnia, vaikka muuten ko. työ on tylsyyden huipentuma. 

Voi nyyh. 

Ei taida sun tilanne johtua naamasta vaan saatanan ikävästä luonteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vittuakos synnytätte rumia miehiä. Itse olen 30 vuotias enkä ole myöskään koskaan seurustellut tai edes pitänyt kädestä kiinni ketään tyttöä. Olenkin erittäin katkera ja vihainen. En tunne mitään sympatiaa enkä empatiaa ketään kohtaan. Joku toivotteli tässä just hyvää ystävänpäivää. Totesin et mä en mitään idioottipäiviä viettele enkä toivottele. Työelämästä en ole syrjäytynyt, viimme vuoden tulot 45 tonnia, vaikka muuten ko. työ on tylsyyden huipentuma. 

Miltä tuntuu kuolla ilman tuollaisia kokemuksia? Tuleeko fiilis että elit turhan elämän?

"Miksi synnytätte rumia miehiä?" Ei ole kyllä Suomessa tullut David Beckhamin näköisiä seurustelevia miehiä vastaan.

Ruma mikä ruma xDDDD tapa ittes