Lue keskustelun säännöt.
Miksi ateistit vihaavat tapakristityyjä?!
14.02.2016 |
Minä olen tapakristitty. Rakastan joulua, pääsiäistä, suvivirttä, joulukirkkoa, kirkkohäitä ym. En usko Raamattuun kirjaimellisesti. Mielestäni se on Eepos kuten Kalevalakin. Kuitenkin Raamatussa esiintyvät hahmot ja tapahumat ovat vertsuskuvia ilmiöille, ja sinällään siis myös totta. Rukoileminen on yhteyttä itseeni ja sitäkautta universumiin. En usko perisyntiin tai mihinkään herran armoon. Olen tapakristitty siis. Jostain syystä ateistiystäviäni/tuttaviani
ärsyttää minun kirkkoon kuulumiseni koska olen niin maallistunut.
Eikö tavallisella Suomalaisella pulliaisella ole yhtälainen oikeus kuulua kirkkoon kuin jollain kiihkouskovaisellakin?! Mielestäni kirkko on juuri meille tavallisille maallistuneille tapakristityille tarkoitettu. Fundikset perustakoot oman lahkonsa jos ei miellytä, ja niinhän ne ovat pitkälle tehneetkin.
Mutta ateistejen ahdasmielisyys ihmetyttää.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tapakristitty ja tunnistan kyllä ap:n mainitseman ilmiön. Jostain syystä moni ateistikaveri kokee asiakseen kyseenalaistaa sitä, miksi kuulun kirkkoon, jos asiasta tulee puhetta. Kuulun koska haluan kuulua ja saan iloa/lohtua monista perinteistä: meidät on vihitty kirkossa, lapsemme on kastettu, käymme joulukirkossa ja isovanhempani on siunattu yms.
Kristinusko on tullut Suomeen yli 1000 vuotta sitten ja kyllä, se on tuontitavaraa, kuten moni muukin asia täällä. Se on silti vaikuttanut vahvasti taustalla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittyessä, jopa enemmän kuin joku muinaisuskonto. Kuten lähes kaikissa länsimaissa, 10 käskyä on muokannut käsitystämme oikeasta ja väärästä ja on siten jopa lainsäädäntömme esiaste.
Kertokaa tyhmälle tämä: Jos Jeesus teki tyhjäksi Vanhan Testamentin säädökset, miksi se ei koske kymmentä käskyä?
En yhtään osaa sanoa. En ole lukenut raamattua kokonaan, mutta siellä on käsittääkseni iso liuta epäloogisuuksia. Ja eipä sitä kai kirjaimellisesti otakaan muut, kuin kourallinen fundamentalisteja.
Eli otetaan sieltä Raamattusta ja kirkosta ne kivat jutut, mutta ei huonoja viboja, ahdistusta tai ehdottomuutta.
Siis mitä ihmeen ahdistuta tai ehdottomuutta??? Jos joku ääri-järjestö-uskova on jotain puhunut, niin nykypäivän luterilainen uskonto on jotain ihan muuta. Naispappeutta, pakolaisten auttamista, kolehdin keräämistä (tänään Intiaan) jne.
Minulle kristinusko on juuri se hyvän olon ja vapautumisen lähde. Saan luottaa Jumalaan, minun ei tarvitse pelätä. Olin tänäänkin kirkossa ja oli ihana rauhan tunne kun kotiin kävelin. Minun ei tarvitse olla yksin ikävien asioiden kanssa vaan voin jakaa ne rukouksessa Jumalalle ja minulle tulee hyvänolontunne kehooni. Pääsen seurakunnan kautta auttamaan pakolaisia Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtaudut kiihkofundamentalistiateisteihin? :)
Määrittele kiihkofundamentalistiateismi? En ymmärrä sellaista ateismia, jossa ei hyväksytä yksityisen henkilön tarvetta uskoa, että on pakko todistaa muille olevansa itse oikeassa. Mutta en ole ikinä törmännyt fundamentalistiateistiin. Niitä on pakko olla häviävän pieni määrä, toisin on uskonnollisten fundamentalistien kanssa, jotka haluavat polkea ihmisoikeudet jalkoihin. Tämä on vaarallista ja halveksuttavaa. Voisin kuvitella että fundamentalistiateisti olisi vain äärettömän tuomitseva. Mikä sekin on piirteenä erittäin ikävä. Itse ateistina näen tieteen olevan luotettavin "todellisuuden" mitta, mutta on paljon asioita joita tiede ei pysty selittämään, joten olen avoinna muullekin. Siihen vain ei kuulu kreationismi.
Mulle kiihkofundamentalistiateismi on sitä ettei hyväksytä uskontoja, pyritään käännyttämään uskovia ateismiin, viha / halveksunta uskontoja ja uskovia kohtaan jne.
Eivät kaikki kristityt ole kreationisteja. Luomiskertomusta ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Missä kohtaa sisällysluetteloa se kerrotaan, että tämä juttu on tosi, tämä hiukan väritetty ja tämä nyt tällainen metaforin pyöritelty allegoria?
Pitäkö sinun mielestäsi kaikki aina selittää juurta jaksain, antaa tulkintaohjeet erikseen? Vai voiko ajattelulle toisinaan antaa tilaa?
Joo! Minunkin työsopimuksessa sanotaan työajaksi 8h, mutta mun mielestä tämä on tulkinnanvaraista ja oon ollu vaan kolme. Jotkut jaksaa siitäkin valittaa. Ja se että työnkuvaan kuuluu hoitaa ihmisiä eettisesti on mun mielestä ihan diipadaabaa, joten oon ohittanut sen hauskana mutta ihan mielenkiintoisena tarinana.
Mutta mun työsopimuksen onkin kirjoittanut hannu ja kerttu, joten ei ne välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Saatan tuoda asian esille "kärkkäästi" (?) ja olen ollut ateisti ties kuinka kauan. Mutta ketään en yritä käännyttää. Myönnän suhtautuvani kiihkofundamentalistiuskovaisiin (joita täällä Suomessakin on) alentuvasti. En vain voi kunnioittaa ihmisiä, jotka käyttäytyvät kuin "villi-ihmiset" ja joilla on villi-ihmisen ajatukset, vaikka tietoa on maailma pullollaan.
Et kiihkossasi ilmeisesti huomannut, että tässä oli nyt kyse tapakristityistä, jotka harvemmin ovat kiihkofundamentalistisia. Kiihkouskovainen tapakristitty olisi oxymoron, koska ei voi olla pelkästään tapakristitty (moderaatti) jos on kiihkouskovainen - MOT.
Tunnistan kyllä kaltaisesi ns. trigger-happy ateistin, sulla on vielä tämän asian kanssa työstämistä.
Lue sen mun kirjoituksen loppuosa ajatuksella. Närkästyksellä toisten asiosta (me) ateistit, emme aiheuta kuin pahaa mieltä eikä uskonnot kaikesta huolimatta häviä histtoriallisena ilmiönä katoa mihinkään. Lisäksi altistat itsesi ja toiset ateistit syrjinnälle, koska uskovat ärsytettynä voivat syrjiä ateisteja kostoksi tilaisuuden tullen, koska ovat enemmistönä ainakin toistaiseksi. Kyse ei ole siitä, että ateistien pitäsi nöyristellä tai alistua, mutta enemmistön nenille hyppimällä mikään vähemmistö ei ajan parhaiten omia etujaan. Se on käytännön viisautta ja realiteettien huomioon ottamista, eikä sitä pidä ottaa nöyristelynä koska se ei sitä ole. Selkeissä syrjimistapauksissa voi hakea oikeutta, mutta arjen monissa käänteissä se ei ole mahdollista, on vain parempi pitää pienempää suuta eikä alleviivata että on ateisti, silloin ei uskovalla ole aihetta syrjintään.
Ja niin kauan kuin uskovat pitävät uskonsa itsellään, eivät propagoi sitä ja anna sen vaikuttaa räikeästi päätöksiin realimaailmassa antaa heidän olla rauhassa lapsenomaisen illuusionsa kanssa, mutta jos ja kun uskonnolla perustellaan päätöksiä tai toimia, jotka eivät huomioi muita ryhmiä tai vähättelevät selkeästi muiden ryhmien oikeuksia niihin voi puuttua kanteluilla, yhdistysten ym. kautta.
Aika tekee tehtävänsä, uskontojen maailma pienenee ja tieteellinen käsitys maailmasta on yhä useammalle selviö. Kiirehtimällä ja painostamalla ihmisiä, jotka on lapsena indoktrinoitu uskoon aiheutamme vain kärsimystä heille ja sen heijastus-vaikutuksina sitten yhteiskunnassa muuten ja jolloin se koskee myös meitä ateistejakin.
t. 19, pitkän linjan maltillinen historian ja elämän realismit ymmärtävä ateisti.
Kiihkossani? En tarkoittanutkaan tekstissäni tapakristittyjä, vaan nimenomaan kiihkofundamentalistiuskovaisia. Tekstin perään lisäsin vielä, että en vihaa tapakristittyjä. Joten turhaan siellä ylemmyydentunnoissasi korjaat tekstiäni.
"Tunnistan kyllä kaltaisesi ns. trigger-happy ateistin, sulla on vielä tämän asian kanssa työstämistä."
Tunnistat? Milläköhän perusteella? Sillä perusteella että saatan olla avoimempi ja temperamenttisempi ihmistyyppi? Mitä ihmeen työstämistä minulla voi olla oman mielipiteeni ja maailmankatsomukseni kanssa? Ei ole olemassa absoluuttista totuutta, ikinä. Sinun olisi se hyvä myös tiedostaa. Tätä tuomitsevuutta juuri tarkoitin tässä "fundamentalistiateismissa", sovit kuvaukseeni hyvin.
Voisin sanoa sinulle samaa. Kannattaa itse syventyä omaan tekstiisi ja hahmottaa kuinka ylimielinen asenne sinulla on omasta "viisaudestasi" Ei kiinnosta/ ei ole aikaa paneutua asiaan tämän enempää. Sen sanon, että minulla ei ole mitään syytä sille etten voisi tunnustautua ateistiksi. Se ei sulje pois sitä, ettenkö voisi uskoa johonkin muuhun kuin tieteeseen perustuvaan "todellisuuteen" En vain usko kreationismiin. Se ei ole minun ongelmani, jos minun asialliset mielipiteeni provosoivat esim. fundamentalistiuskovaisia. Onnea valitsemallesi alistumisen ja itsesi mitätöinnin tielle! Sinun asenteesi omaavien ihmisten takia maailma ei juuri muutukaan.
Terveisin toinen maltillinen ateisti (tai joku joka kieltää kaikenlaiset jumalat, ei minulle niin väliä mikä, kunhan ei agnostikko)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tarvittaessa olen valmis myös puolustamaan uskontoamme, kulttuuriamme ja elämäntyyliämme ulkopuolisilta hyökkäyksiltä, vaikka en mikään uskovainen edes ole!
ApMiksi mielestäsi kristinusko on niin korvaamaton osa kulttuuriamme, että juuri se on säästettävä? Mitä ikinä tapahtui Tapiolle ja metsäntontuille? Miksei niiden arvo ole vähintään yhtä arvokas? Ne olivat paljon pidempään kuin joku muihin uskontoihin sulautettu, etiikan ja moraalin ominut kirja jossa on ok myydä tyttölapsia seksiorjiksi tai kivittää ihmisiä kuoliaaksi?
Ja ateistien "hyökkäys" kuten niin kauniisti järkeä kutsut, ei ole ulkopuolinen hyökkäys vaan tulee sisältä. Se sinun rakas kristinuskosi tuli juuri maahanmuuttajien mukana Suomeen ja alisti suomen kansat oman uskontonsa alle.
Valitettavasti ei ole lähteitä Tapiosta tai metsätontuista juurikaan. Kalevala kuitenkin on ja sitä kerrotaan myös kouluissa, päiväkodeissa. Sitä arvostetaan hyvin paljon. Miten niin Raamatussa on ok myydä lapsia orjiksi tai kivittää kuoliaaksi? Milloin viimeksi olet lukenut Raamattua tai ollut Raamattutunnilla?? Vanha testamentti ei ole se ydin vaan uusi testamentti. Jeesuksen sovitus syntiemme tähden ja Paavalin ohjeet, miten palvella lähimmäistä. Raamatussa on paljon tarinoita, joita on mielenkiintoista tulkita. Esim. tarina Eevasta ja Aatamista ja omenan nappaamisesta on tuhansia vuosia vanha. Silti tänä päivänäkin me nappaamme sen omenan, vaikka kuinka olisi kiellettyä. Ja vaikka kuinka pidämme itseämme sivistyneinä, niin kielletty kiehtoo: oli se sitten suklaakakkua tai naapurin puoliso.
All in 1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Saatan tuoda asian esille "kärkkäästi" (?) ja olen ollut ateisti ties kuinka kauan. Mutta ketään en yritä käännyttää. Myönnän suhtautuvani kiihkofundamentalistiuskovaisiin (joita täällä Suomessakin on) alentuvasti. En vain voi kunnioittaa ihmisiä, jotka käyttäytyvät kuin "villi-ihmiset" ja joilla on villi-ihmisen ajatukset, vaikka tietoa on maailma pullollaan.
Et kiihkossasi ilmeisesti huomannut, että tässä oli nyt kyse tapakristityistä, jotka harvemmin ovat kiihkofundamentalistisia. Kiihkouskovainen tapakristitty olisi oxymoron, koska ei voi olla pelkästään tapakristitty (moderaatti) jos on kiihkouskovainen - MOT.
Tunnistan kyllä kaltaisesi ns. trigger-happy ateistin, sulla on vielä tämän asian kanssa työstämistä.
Lue sen mun kirjoituksen loppuosa ajatuksella. Närkästyksellä toisten asiosta (me) ateistit, emme aiheuta kuin pahaa mieltä eikä uskonnot kaikesta huolimatta häviä histtoriallisena ilmiönä katoa mihinkään. Lisäksi altistat itsesi ja toiset ateistit syrjinnälle, koska uskovat ärsytettynä voivat syrjiä ateisteja kostoksi tilaisuuden tullen, koska ovat enemmistönä ainakin toistaiseksi. Kyse ei ole siitä, että ateistien pitäsi nöyristellä tai alistua, mutta enemmistön nenille hyppimällä mikään vähemmistö ei ajan parhaiten omia etujaan. Se on käytännön viisautta ja realiteettien huomioon ottamista, eikä sitä pidä ottaa nöyristelynä koska se ei sitä ole. Selkeissä syrjimistapauksissa voi hakea oikeutta, mutta arjen monissa käänteissä se ei ole mahdollista, on vain parempi pitää pienempää suuta eikä alleviivata että on ateisti, silloin ei uskovalla ole aihetta syrjintään.
Ja niin kauan kuin uskovat pitävät uskonsa itsellään, eivät propagoi sitä ja anna sen vaikuttaa räikeästi päätöksiin realimaailmassa antaa heidän olla rauhassa lapsenomaisen illuusionsa kanssa, mutta jos ja kun uskonnolla perustellaan päätöksiä tai toimia, jotka eivät huomioi muita ryhmiä tai vähättelevät selkeästi muiden ryhmien oikeuksia niihin voi puuttua kanteluilla, yhdistysten ym. kautta.
Aika tekee tehtävänsä, uskontojen maailma pienenee ja tieteellinen käsitys maailmasta on yhä useammalle selviö. Kiirehtimällä ja painostamalla ihmisiä, jotka on lapsena indoktrinoitu uskoon aiheutamme vain kärsimystä heille ja sen heijastus-vaikutuksina sitten yhteiskunnassa muuten ja jolloin se koskee myös meitä ateistejakin.
t. 19, pitkän linjan maltillinen historian ja elämän realismit ymmärtävä ateisti.
Kiihkossani? En tarkoittanutkaan tekstissäni tapakristittyjä, vaan nimenomaan kiihkofundamentalistiuskovaisia. Tekstin perään lisäsin vielä, että en vihaa tapakristittyjä. Joten turhaan siellä ylemmyydentunnoissasi korjaat tekstiäni.
"Tunnistan kyllä kaltaisesi ns. trigger-happy ateistin, sulla on vielä tämän asian kanssa työstämistä."
Tunnistat? Milläköhän perusteella? Sillä perusteella että saatan olla avoimempi ja temperamenttisempi ihmistyyppi? Mitä ihmeen työstämistä minulla voi olla oman mielipiteeni ja maailmankatsomukseni kanssa? Ei ole olemassa absoluuttista totuutta, ikinä. Sinun olisi se hyvä myös tiedostaa. Tätä tuomitsevuutta juuri tarkoitin tässä "fundamentalistiateismissa", sovit kuvaukseeni hyvin.
Voisin sanoa sinulle samaa. Kannattaa itse syventyä omaan tekstiisi ja hahmottaa kuinka ylimielinen asenne sinulla on omasta "viisaudestasi" Ei kiinnosta/ ei ole aikaa paneutua asiaan tämän enempää. Sen sanon, että minulla ei ole mitään syytä sille etten voisi tunnustautua ateistiksi. Se ei sulje pois sitä, ettenkö voisi uskoa johonkin muuhun kuin tieteeseen perustuvaan "todellisuuteen" En vain usko kreationismiin. Se ei ole minun ongelmani, jos minun asialliset mielipiteeni provosoivat esim. fundamentalistiuskovaisia. Onnea valitsemallesi alistumisen ja itsesi mitätöinnin tielle! Sinun asenteesi omaavien ihmisten takia maailma ei juuri muutukaan.
Terveisin toinen maltillinen ateisti (tai joku joka kieltää kaikenlaiset jumalat, ei minulle niin väliä mikä, kunhan ei agnostikko)
Ei nykyluterilaisuudessa tai koulun uskonnonkirjoissa uskota kirjaimellisesti enää kreationismiin. Mutta toki siihen, että Jumalalla on kaikelle tarkoituksensa, jota aina me emme voi ymmärtää. Kärsimyksellä ja surullakin on jokin merkitys. Kristinuskossa on se ydin, että ei tarvitse enää pelätä, synnit annetaan anteeksi. Jumalanpalveluksissa saarnoissa pohditaan, miten voit palvella lähimmäistä ja edistää rauhaa ja rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisia ateisteja ei varmaan häiritse muiden uskonnollisuus, mutta sitten erikseen ovat nämä 'vapaa-ajattelijat', joiden on hirveän vaikea kestää sitä, että joku muu uskoo eri tavalla kuin he itse. Ongelmana on ahdasmielisyys, ei ateismi sinänsä. T. Kristitty, joka tuntee ihan fiksujakin ateisteja, joilla ei ole tarvetta käännyttää muita. Sama koskee toki mm. kristittyjä
Sekö ei ole käännyttämistä, että on lähestulkoon mahdotonta löytää päiväkotia, jossa uskonnollista propagandaa ei opeteta totena pienille lapsille? Tai että kaikki oppilaat ja opettajat alistetaan uskonnollisille ylistyslauluille teidän jumalallenne? En minä siihen halua osallistua. Jokainen uskokoon miten haluaa - omalla ajallaan.
Älä sotke päiväkoteja tähän!!! Jokaisessa päiväkodissa kysytään lapsen uskonto ja vasu-keskustelussa voi vielä tarkentaa, että sinun lapsesi ei saa osallistua kristillisiin hetkiin! Ei koskaan olla toimittu vasten vanhempien vakaumusta!!!! Mutta omissa ryhmissäni ovat aina kaikki saaneet osallistua kaikkeen. Jopa muslimit tai uskonnottomat saavat osallistua kevät- tai joulukirkkoon. Enkä kyllä mitään totena opettamista ole nähnyt ikinä päiväkodissa. Viemme pyhäinpäivänä kynttilän hautausmaalle ja lapset saavat keskenään jutella, miten asia on, jos haluavat. Me aikuisetkin olemme epävarmoja asian suhteen, joten totena kukaan ei opeta yhtään mitään.
Oletko varma, että huusit tarpeeksi lujaa? Enkä minä niitä päiväkoteja "sotke", ihan kirkko niihin on sotkeutunut. Kyllä meillä ainakin kun olin pk:ssa töissä, pidettiin opettavaisia hetkiä, joissa lto kertoi raamatun sanomaa ja ihan totuutena. Tasan tarkkaan kaikkien vasuissa ei lukenut uskonto ok.
Emmekä me aikuiset ole epävarmoja. Mitään jumalaa tai helvettiä ei ole, olen aivan vuorenvarma siitä.
Miksi uskonto ylipäätään kuuluu päiväkotiin? Olisiko sinusta ok, jos lapsesi täytyisi päivähoidossa rukoilla viidesti päivässä mekkaa kohti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtaudut kiihkofundamentalistiateisteihin? :)
Määrittele kiihkofundamentalistiateismi? En ymmärrä sellaista ateismia, jossa ei hyväksytä yksityisen henkilön tarvetta uskoa, että on pakko todistaa muille olevansa itse oikeassa. Mutta en ole ikinä törmännyt fundamentalistiateistiin. Niitä on pakko olla häviävän pieni määrä, toisin on uskonnollisten fundamentalistien kanssa, jotka haluavat polkea ihmisoikeudet jalkoihin. Tämä on vaarallista ja halveksuttavaa. Voisin kuvitella että fundamentalistiateisti olisi vain äärettömän tuomitseva. Mikä sekin on piirteenä erittäin ikävä. Itse ateistina näen tieteen olevan luotettavin "todellisuuden" mitta, mutta on paljon asioita joita tiede ei pysty selittämään, joten olen avoinna muullekin. Siihen vain ei kuulu kreationismi.
Mulle kiihkofundamentalistiateismi on sitä ettei hyväksytä uskontoja, pyritään käännyttämään uskovia ateismiin, viha / halveksunta uskontoja ja uskovia kohtaan jne.
Eivät kaikki kristityt ole kreationisteja. Luomiskertomusta ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Missä kohtaa sisällysluetteloa se kerrotaan, että tämä juttu on tosi, tämä hiukan väritetty ja tämä nyt tällainen metaforin pyöritelty allegoria?
Pitäkö sinun mielestäsi kaikki aina selittää juurta jaksain, antaa tulkintaohjeet erikseen? Vai voiko ajattelulle toisinaan antaa tilaa?
Joo! Minunkin työsopimuksessa sanotaan työajaksi 8h, mutta mun mielestä tämä on tulkinnanvaraista ja oon ollu vaan kolme. Jotkut jaksaa siitäkin valittaa. Ja se että työnkuvaan kuuluu hoitaa ihmisiä eettisesti on mun mielestä ihan diipadaabaa, joten oon ohittanut sen hauskana mutta ihan mielenkiintoisena tarinana.
Okei. Älä huoli, opit varmasti jossain vaiheessa vielä erottamaan erilaiset tekstilajit toisistaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinusta ok, jos lapsesi täytyisi päivähoidossa rukoilla viidesti päivässä mekkaa kohti?
Kyllä se minulle tapakristittynä olisi ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisia ateisteja ei varmaan häiritse muiden uskonnollisuus, mutta sitten erikseen ovat nämä 'vapaa-ajattelijat', joiden on hirveän vaikea kestää sitä, että joku muu uskoo eri tavalla kuin he itse. Ongelmana on ahdasmielisyys, ei ateismi sinänsä. T. Kristitty, joka tuntee ihan fiksujakin ateisteja, joilla ei ole tarvetta käännyttää muita. Sama koskee toki mm. kristittyjä
Sekö ei ole käännyttämistä, että on lähestulkoon mahdotonta löytää päiväkotia, jossa uskonnollista propagandaa ei opeteta totena pienille lapsille? Tai että kaikki oppilaat ja opettajat alistetaan uskonnollisille ylistyslauluille teidän jumalallenne? En minä siihen halua osallistua. Jokainen uskokoon miten haluaa - omalla ajallaan.
Älä sotke päiväkoteja tähän!!! Jokaisessa päiväkodissa kysytään lapsen uskonto ja vasu-keskustelussa voi vielä tarkentaa, että sinun lapsesi ei saa osallistua kristillisiin hetkiin! Ei koskaan olla toimittu vasten vanhempien vakaumusta!!!! Mutta omissa ryhmissäni ovat aina kaikki saaneet osallistua kaikkeen. Jopa muslimit tai uskonnottomat saavat osallistua kevät- tai joulukirkkoon. Enkä kyllä mitään totena opettamista ole nähnyt ikinä päiväkodissa. Viemme pyhäinpäivänä kynttilän hautausmaalle ja lapset saavat keskenään jutella, miten asia on, jos haluavat. Me aikuisetkin olemme epävarmoja asian suhteen, joten totena kukaan ei opeta yhtään mitään.
1. Tarjoaako päiväkoti mahdollisuuden myös moskeijassa, temppelissä tai muussa uskonnollisessa pyhätössä vierailuun ja ko. paikan uskonnonharjoitukseen? Vai ohittaako kristinusko tässä muut, polkien toiset alleen?
2. Miksi tätä tehdään verorahoilla? Eikö uskonnon harjoitus olisi asia, jonka järjestäminen on vanhempien vastuulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tapakristitty ja tunnistan kyllä ap:n mainitseman ilmiön. Jostain syystä moni ateistikaveri kokee asiakseen kyseenalaistaa sitä, miksi kuulun kirkkoon, jos asiasta tulee puhetta. Kuulun koska haluan kuulua ja saan iloa/lohtua monista perinteistä: meidät on vihitty kirkossa, lapsemme on kastettu, käymme joulukirkossa ja isovanhempani on siunattu yms.
Kristinusko on tullut Suomeen yli 1000 vuotta sitten ja kyllä, se on tuontitavaraa, kuten moni muukin asia täällä. Se on silti vaikuttanut vahvasti taustalla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittyessä, jopa enemmän kuin joku muinaisuskonto. Kuten lähes kaikissa länsimaissa, 10 käskyä on muokannut käsitystämme oikeasta ja väärästä ja on siten jopa lainsäädäntömme esiaste.
Kertokaa tyhmälle tämä: Jos Jeesus teki tyhjäksi Vanhan Testamentin säädökset, miksi se ei koske kymmentä käskyä?
En yhtään osaa sanoa. En ole lukenut raamattua kokonaan, mutta siellä on käsittääkseni iso liuta epäloogisuuksia. Ja eipä sitä kai kirjaimellisesti otakaan muut, kuin kourallinen fundamentalisteja.
Eli otetaan sieltä Raamattusta ja kirkosta ne kivat jutut, mutta ei huonoja viboja, ahdistusta tai ehdottomuutta.
Siis mitä ihmeen ahdistuta tai ehdottomuutta??? Jos joku ääri-järjestö-uskova on jotain puhunut, niin nykypäivän luterilainen uskonto on jotain ihan muuta. Naispappeutta, pakolaisten auttamista, kolehdin keräämistä (tänään Intiaan) jne.
Minulle kristinusko on juuri se hyvän olon ja vapautumisen lähde. Saan luottaa Jumalaan, minun ei tarvitse pelätä. Olin tänäänkin kirkossa ja oli ihana rauhan tunne kun kotiin kävelin. Minun ei tarvitse olla yksin ikävien asioiden kanssa vaan voin jakaa ne rukouksessa Jumalalle ja minulle tulee hyvänolontunne kehooni. Pääsen seurakunnan kautta auttamaan pakolaisia Suomessa.
<3 Juuri näin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtaudut kiihkofundamentalistiateisteihin? :)
Määrittele kiihkofundamentalistiateismi? En ymmärrä sellaista ateismia, jossa ei hyväksytä yksityisen henkilön tarvetta uskoa, että on pakko todistaa muille olevansa itse oikeassa. Mutta en ole ikinä törmännyt fundamentalistiateistiin. Niitä on pakko olla häviävän pieni määrä, toisin on uskonnollisten fundamentalistien kanssa, jotka haluavat polkea ihmisoikeudet jalkoihin. Tämä on vaarallista ja halveksuttavaa. Voisin kuvitella että fundamentalistiateisti olisi vain äärettömän tuomitseva. Mikä sekin on piirteenä erittäin ikävä. Itse ateistina näen tieteen olevan luotettavin "todellisuuden" mitta, mutta on paljon asioita joita tiede ei pysty selittämään, joten olen avoinna muullekin. Siihen vain ei kuulu kreationismi.
Mulle kiihkofundamentalistiateismi on sitä ettei hyväksytä uskontoja, pyritään käännyttämään uskovia ateismiin, viha / halveksunta uskontoja ja uskovia kohtaan jne.
Eivät kaikki kristityt ole kreationisteja. Luomiskertomusta ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Missä kohtaa sisällysluetteloa se kerrotaan, että tämä juttu on tosi, tämä hiukan väritetty ja tämä nyt tällainen metaforin pyöritelty allegoria?
Pitäkö sinun mielestäsi kaikki aina selittää juurta jaksain, antaa tulkintaohjeet erikseen? Vai voiko ajattelulle toisinaan antaa tilaa?
Joo! Minunkin työsopimuksessa sanotaan työajaksi 8h, mutta mun mielestä tämä on tulkinnanvaraista ja oon ollu vaan kolme. Jotkut jaksaa siitäkin valittaa. Ja se että työnkuvaan kuuluu hoitaa ihmisiä eettisesti on mun mielestä ihan diipadaabaa, joten oon ohittanut sen hauskana mutta ihan mielenkiintoisena tarinana.Hyvin hauskaa. Ihmettelen miksi ateistit kuvittelevat ja pilkkaavat että uskovat eivät saa/osaa/uskalla ajatella omilla(kin) aivoillaan ja kun joku heille vihdoin vastaa että ajatellakin saa tulee takaisin -yllätys- pilkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tapakristitty ja tunnistan kyllä ap:n mainitseman ilmiön. Jostain syystä moni ateistikaveri kokee asiakseen kyseenalaistaa sitä, miksi kuulun kirkkoon, jos asiasta tulee puhetta. Kuulun koska haluan kuulua ja saan iloa/lohtua monista perinteistä: meidät on vihitty kirkossa, lapsemme on kastettu, käymme joulukirkossa ja isovanhempani on siunattu yms.
Kristinusko on tullut Suomeen yli 1000 vuotta sitten ja kyllä, se on tuontitavaraa, kuten moni muukin asia täällä. Se on silti vaikuttanut vahvasti taustalla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittyessä, jopa enemmän kuin joku muinaisuskonto. Kuten lähes kaikissa länsimaissa, 10 käskyä on muokannut käsitystämme oikeasta ja väärästä ja on siten jopa lainsäädäntömme esiaste.
Jostain syystä joillakin ateisteilla on tarve määritellä mitä on olla "oikea kristitty". En ymmärrä miksi. Meitä kristittyjä on monenlaisia ja esimerkiksi tuo lohdun ja ilon saaminen on aivan pätevä syy kuulua kirkkoon ja olla kristitty. Jotkut ateistit ovat ilmeisesti kovin fundamentalistisia uskonnottomuudessaan ja ilmeisesti siihen liittyen eivät ymmärrä / hyväksy astevaihteluita tai vapaamielisyyttä uskonasioissa.
Kerrotko, missä kohtaa Raamatussa luetellaan astevaihtelut?
Ymmärsitkö nyt ollenkaan tuota aiempaa viestiä? Miksi sinun mielestäsi kristityn pitäisi noudattaa Raamattua kirjaimellisesti? Miksi sinä haluat määritellä sen mikä on oikea tapa olla kristitty? Kaikkein kinostavinta olisi tietää miksi ihmeessä se on sinulle nin kovin tärkeää?
Katso edellisen sivun teksti Raamatusta ilmoituksena niin ehkä se selviää sinullekin.
En löytänyt, lainaatko?
Raamattu on Raamattu. Se on ilmoitus. Jos alat plokkaamaan sieltä yhtä sun toista ja jättämään jotain toista pois, et ole ainakaan kristitty. Olet jonkun oman naminami-uskontosi keksinyt ihminen. Ei kukaan ole sanonut, että kristitynä olo on helppoa, ei - paitsi juuri nämä tapakristityt fiilistelijät.
Kenellä on oikeus määritellä kuka on oikea kristitty? Ateistilla? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tarvittaessa olen valmis myös puolustamaan uskontoamme, kulttuuriamme ja elämäntyyliämme ulkopuolisilta hyökkäyksiltä, vaikka en mikään uskovainen edes ole!
ApMiksi mielestäsi kristinusko on niin korvaamaton osa kulttuuriamme, että juuri se on säästettävä? Mitä ikinä tapahtui Tapiolle ja metsäntontuille? Miksei niiden arvo ole vähintään yhtä arvokas? Ne olivat paljon pidempään kuin joku muihin uskontoihin sulautettu, etiikan ja moraalin ominut kirja jossa on ok myydä tyttölapsia seksiorjiksi tai kivittää ihmisiä kuoliaaksi?
Ja ateistien "hyökkäys" kuten niin kauniisti järkeä kutsut, ei ole ulkopuolinen hyökkäys vaan tulee sisältä. Se sinun rakas kristinuskosi tuli juuri maahanmuuttajien mukana Suomeen ja alisti suomen kansat oman uskontonsa alle.
Valitettavasti ei ole lähteitä Tapiosta tai metsätontuista juurikaan. Kalevala kuitenkin on ja sitä kerrotaan myös kouluissa, päiväkodeissa. Sitä arvostetaan hyvin paljon. Miten niin Raamatussa on ok myydä lapsia orjiksi tai kivittää kuoliaaksi? Milloin viimeksi olet lukenut Raamattua tai ollut Raamattutunnilla?? Vanha testamentti ei ole se ydin vaan uusi testamentti. Jeesuksen sovitus syntiemme tähden ja Paavalin ohjeet, miten palvella lähimmäistä. Raamatussa on paljon tarinoita, joita on mielenkiintoista tulkita. Esim. tarina Eevasta ja Aatamista ja omenan nappaamisesta on tuhansia vuosia vanha. Silti tänä päivänäkin me nappaamme sen omenan, vaikka kuinka olisi kiellettyä. Ja vaikka kuinka pidämme itseämme sivistyneinä, niin kielletty kiehtoo: oli se sitten suklaakakkua tai naapurin puoliso.
No, itse asiassa toissapäivänä luin Uutta Testamenttia. Ainakin yhdeksässä kohtaa UT:ta on kivitys kuolemanrangaistuksena sopiva, mm. huorinteko, sapatin rikkominen, lapsen uhraaminen, kapinoivat lapset ja väärän jumalan palvominen yms. Orjien pitoon löytyy raamatusta ohjeet.
Suosittelen tutustumaan siihen tärkeään teokseesi, kun tuntuu olevan sinulle aika outo laitos. Ja kuka päätti ettei Jumalan ensimmäistä sanaa (Vanha testamentti) tarvitse kuunnella? Vai eikö teidän uskontoonne sopinutkaan tulekivenkatkuinen, pikkumainen ja kostonhimoinen jumala?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät ohjeet on kymmenen käskyä. Olen kuitenkin ateisti. Kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan.
Kirkko tekee silti hyvääkin työtä mm. köyhien, vammaisten ja asunnottomien hyväksi. Uskovaisille on usein tärkeää muiden auttaminen ja sitä arvostan. Nykyään ihmisillä on kovat arvot ja kamala kilpailu. Osa on niin sydämettömiä, että jättäisi heikommat pulaan eikä jakaisi omasta hyvinvoinnistaan. Avioerostakin Raamattu mainitsee, että "teidän sydämenne kovuuden tähden..."
Tapakristityt ärsyttää lähinnä silloin, kun he ovet tekopyhiä. Itseäni kiinnostaa syvällisyys, moraali ja askeesi. Munkkien ja erakkojen elämä on kiehtovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtaudut kiihkofundamentalistiateisteihin? :)
Määrittele kiihkofundamentalistiateismi? En ymmärrä sellaista ateismia, jossa ei hyväksytä yksityisen henkilön tarvetta uskoa, että on pakko todistaa muille olevansa itse oikeassa. Mutta en ole ikinä törmännyt fundamentalistiateistiin. Niitä on pakko olla häviävän pieni määrä, toisin on uskonnollisten fundamentalistien kanssa, jotka haluavat polkea ihmisoikeudet jalkoihin. Tämä on vaarallista ja halveksuttavaa. Voisin kuvitella että fundamentalistiateisti olisi vain äärettömän tuomitseva. Mikä sekin on piirteenä erittäin ikävä. Itse ateistina näen tieteen olevan luotettavin "todellisuuden" mitta, mutta on paljon asioita joita tiede ei pysty selittämään, joten olen avoinna muullekin. Siihen vain ei kuulu kreationismi.
Mulle kiihkofundamentalistiateismi on sitä ettei hyväksytä uskontoja, pyritään käännyttämään uskovia ateismiin, viha / halveksunta uskontoja ja uskovia kohtaan jne.
Eivät kaikki kristityt ole kreationisteja. Luomiskertomusta ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Missä kohtaa sisällysluetteloa se kerrotaan, että tämä juttu on tosi, tämä hiukan väritetty ja tämä nyt tällainen metaforin pyöritelty allegoria?
Pitäkö sinun mielestäsi kaikki aina selittää juurta jaksain, antaa tulkintaohjeet erikseen? Vai voiko ajattelulle toisinaan antaa tilaa?
Joo! Minunkin työsopimuksessa sanotaan työajaksi 8h, mutta mun mielestä tämä on tulkinnanvaraista ja oon ollu vaan kolme. Jotkut jaksaa siitäkin valittaa. Ja se että työnkuvaan kuuluu hoitaa ihmisiä eettisesti on mun mielestä ihan diipadaabaa, joten oon ohittanut sen hauskana mutta ihan mielenkiintoisena tarinana.
Hyvin hauskaa. Ihmettelen miksi ateistit kuvittelevat ja pilkkaavat että uskovat eivät saa/osaa/uskalla ajatella omilla(kin) aivoillaan ja kun joku heille vihdoin vastaa että ajatellakin saa tulee takaisin -yllätys- pilkkaa.
Toisinaan ateistien kansa on tosi vaikeaa keskustella. Jotkut ovat niin kovin ehdottomia omissa käsityksissään uskonnoista.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät ohjeet on kymmenen käskyä. Olen kuitenkin ateisti. Kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan.
Kirkko tekee silti hyvääkin työtä mm. köyhien, vammaisten ja asunnottomien hyväksi. Uskovaisille on usein tärkeää muiden auttaminen ja sitä arvostan. Nykyään ihmisillä on kovat arvot ja kamala kilpailu. Osa on niin sydämettömiä, että jättäisi heikommat pulaan eikä jakaisi omasta hyvinvoinnistaan. Avioerostakin Raamattu mainitsee, että "teidän sydämenne kovuuden tähden..."
Tapakristityt ärsyttää lähinnä silloin, kun he ovet tekopyhiä. Itseäni kiinnostaa syvällisyys, moraali ja askeesi. Munkkien ja erakkojen elämä on kiehtovaa.
Mitä sulle tarkoitta tekopyhyys, vaikapa kristinuskossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tapakristitty ja tunnistan kyllä ap:n mainitseman ilmiön. Jostain syystä moni ateistikaveri kokee asiakseen kyseenalaistaa sitä, miksi kuulun kirkkoon, jos asiasta tulee puhetta. Kuulun koska haluan kuulua ja saan iloa/lohtua monista perinteistä: meidät on vihitty kirkossa, lapsemme on kastettu, käymme joulukirkossa ja isovanhempani on siunattu yms.
Kristinusko on tullut Suomeen yli 1000 vuotta sitten ja kyllä, se on tuontitavaraa, kuten moni muukin asia täällä. Se on silti vaikuttanut vahvasti taustalla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittyessä, jopa enemmän kuin joku muinaisuskonto. Kuten lähes kaikissa länsimaissa, 10 käskyä on muokannut käsitystämme oikeasta ja väärästä ja on siten jopa lainsäädäntömme esiaste.
Kertokaa tyhmälle tämä: Jos Jeesus teki tyhjäksi Vanhan Testamentin säädökset, miksi se ei koske kymmentä käskyä?
En yhtään osaa sanoa. En ole lukenut raamattua kokonaan, mutta siellä on käsittääkseni iso liuta epäloogisuuksia. Ja eipä sitä kai kirjaimellisesti otakaan muut, kuin kourallinen fundamentalisteja.
Eli otetaan sieltä Raamattusta ja kirkosta ne kivat jutut, mutta ei huonoja viboja, ahdistusta tai ehdottomuutta.
Siis mitä ihmeen ahdistuta tai ehdottomuutta??? Jos joku ääri-järjestö-uskova on jotain puhunut, niin nykypäivän luterilainen uskonto on jotain ihan muuta. Naispappeutta, pakolaisten auttamista, kolehdin keräämistä (tänään Intiaan) jne.
Minulle kristinusko on juuri se hyvän olon ja vapautumisen lähde. Saan luottaa Jumalaan, minun ei tarvitse pelätä. Olin tänäänkin kirkossa ja oli ihana rauhan tunne kun kotiin kävelin. Minun ei tarvitse olla yksin ikävien asioiden kanssa vaan voin jakaa ne rukouksessa Jumalalle ja minulle tulee hyvänolontunne kehooni. Pääsen seurakunnan kautta auttamaan pakolaisia Suomessa.
<3 Juuri näin. :)
Järkyttävää, ettette selviä elämästä ilman uskoa johonkin yliluonnolliseen. Minunkaan ei tarvitse olla yksin ikävien asioiden kanssa, vaan voin jakaa ne ihan oikeille ihmisille. Minä pääsen ihan hyväntekeväisyyden kautta auttamaan erilaisia ihmisiä ja eläimiä, ihan ilman välistävetävää kirkkoa. Minä olen eettinen ja vahvamoraalinen ihminen koska minä olen se, joka päättää minun toimistani ja vaikutuksestani tähän maailmaan. Haluan tehdä omalta osaltani maailmasta paremman paikan. En siksi, että pelkään jonkun ukon paheksuntaa ja pelkään joutuvani helvettiin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät ohjeet on kymmenen käskyä. Olen kuitenkin ateisti. Kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan.
Kirkko tekee silti hyvääkin työtä mm. köyhien, vammaisten ja asunnottomien hyväksi. Uskovaisille on usein tärkeää muiden auttaminen ja sitä arvostan. Nykyään ihmisillä on kovat arvot ja kamala kilpailu. Osa on niin sydämettömiä, että jättäisi heikommat pulaan eikä jakaisi omasta hyvinvoinnistaan. Avioerostakin Raamattu mainitsee, että "teidän sydämenne kovuuden tähden..."
Tapakristityt ärsyttää lähinnä silloin, kun he ovet tekopyhiä. Itseäni kiinnostaa syvällisyys, moraali ja askeesi. Munkkien ja erakkojen elämä on kiehtovaa.
Eli sinusta on hyviä ohjeita palvoa vain yhtä jumalaa, olla käyttämättä turhaan tämän nimeä ja olla tekemättä kuvia hänestä (tai muista jumalista). Tai kieltää täysin inhimillinen halu saada jotain, mitä itsellään ei ole, kuten naapurin kameli tai orja?
Se, että mukana on pari yleismaailmallista hyvää ohjetta, ei tee koko listasta kannattamisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tapakristitty ja tunnistan kyllä ap:n mainitseman ilmiön. Jostain syystä moni ateistikaveri kokee asiakseen kyseenalaistaa sitä, miksi kuulun kirkkoon, jos asiasta tulee puhetta. Kuulun koska haluan kuulua ja saan iloa/lohtua monista perinteistä: meidät on vihitty kirkossa, lapsemme on kastettu, käymme joulukirkossa ja isovanhempani on siunattu yms.
Kristinusko on tullut Suomeen yli 1000 vuotta sitten ja kyllä, se on tuontitavaraa, kuten moni muukin asia täällä. Se on silti vaikuttanut vahvasti taustalla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittyessä, jopa enemmän kuin joku muinaisuskonto. Kuten lähes kaikissa länsimaissa, 10 käskyä on muokannut käsitystämme oikeasta ja väärästä ja on siten jopa lainsäädäntömme esiaste.
Kertokaa tyhmälle tämä: Jos Jeesus teki tyhjäksi Vanhan Testamentin säädökset, miksi se ei koske kymmentä käskyä?
En yhtään osaa sanoa. En ole lukenut raamattua kokonaan, mutta siellä on käsittääkseni iso liuta epäloogisuuksia. Ja eipä sitä kai kirjaimellisesti otakaan muut, kuin kourallinen fundamentalisteja.
Eli otetaan sieltä Raamattusta ja kirkosta ne kivat jutut, mutta ei huonoja viboja, ahdistusta tai ehdottomuutta.
Siis mitä ihmeen ahdistuta tai ehdottomuutta??? Jos joku ääri-järjestö-uskova on jotain puhunut, niin nykypäivän luterilainen uskonto on jotain ihan muuta. Naispappeutta, pakolaisten auttamista, kolehdin keräämistä (tänään Intiaan) jne.
Minulle kristinusko on juuri se hyvän olon ja vapautumisen lähde. Saan luottaa Jumalaan, minun ei tarvitse pelätä. Olin tänäänkin kirkossa ja oli ihana rauhan tunne kun kotiin kävelin. Minun ei tarvitse olla yksin ikävien asioiden kanssa vaan voin jakaa ne rukouksessa Jumalalle ja minulle tulee hyvänolontunne kehooni. Pääsen seurakunnan kautta auttamaan pakolaisia Suomessa.
<3 Juuri näin. :)
Järkyttävää, ettette selviä elämästä ilman uskoa johonkin yliluonnolliseen. Minunkaan ei tarvitse olla yksin ikävien asioiden kanssa, vaan voin jakaa ne ihan oikeille ihmisille. Minä pääsen ihan hyväntekeväisyyden kautta auttamaan erilaisia ihmisiä ja eläimiä, ihan ilman välistävetävää kirkkoa. Minä olen eettinen ja vahvamoraalinen ihminen koska minä olen se, joka päättää minun toimistani ja vaikutuksestani tähän maailmaan. Haluan tehdä omalta osaltani maailmasta paremman paikan. En siksi, että pelkään jonkun ukon paheksuntaa ja pelkään joutuvani helvettiin.
Tää on musta hiukan ongelmallinen tapa ajatella. Toisaalta olen samaa mieltä - mutta tuo pitää sisällään käsityksen etä jokainen saa määritelä etiikkansa ja moraalinsa ihan itse. Joo, ajatuksena se kuulostaa ensilukemalta / kuulemalta hyvältä mutta onko se lopulta niin kuitenkaan? Mitä jos joku omasta mielstään yhtä vahvamoraalinen ja eetinen ihminen näkee moraalin ja etiikan aivan toisenlaisena kuin vaikkapa sinä? Hän katsoo oikeudekseen toimia aivan toisella tavalla - koska hän nyt vaan on niin vahvamoraalinen. Moraalia on ilman muuta muuallakin kuin uskonnoissa. Tuo lienee ollut aikoinaan yksi syy siihen miksi ihmiskunta on tarvinnut uskontoja - määrittämään mikä on oikein ja mikä väärin. Mutta tää on oikeastaan jo ihan toinen keskustelu. :)
Pitäkö sinun mielestäsi kaikki aina selittää juurta jaksain, antaa tulkintaohjeet erikseen? Vai voiko ajattelulle toisinaan antaa tilaa?
Joo! Minunkin työsopimuksessa sanotaan työajaksi 8h, mutta mun mielestä tämä on tulkinnanvaraista ja oon ollu vaan kolme. Jotkut jaksaa siitäkin valittaa. Ja se että työnkuvaan kuuluu hoitaa ihmisiä eettisesti on mun mielestä ihan diipadaabaa, joten oon ohittanut sen hauskana mutta ihan mielenkiintoisena tarinana.