Ketään, joilla diagnosoitu persoonallisuushäiriö?

Epävakaa löytyy täältä 😊

Kylläkyllä epävakaata löytyy :D

Epäsosiaalinen löytyy.

Epävakaa diagnosisoitiin vaikka oikeasti olin vain monipäihde/alkoholiongelmainen. Nyt selvänä olen rauhallinen, alkoholi tekee minut vieläkin epävakaaksi joten jätän sen suosiolla pois.

Vierailija kirjoitti:

Epäsosiaalinen löytyy.

Eikö antisocial ole uusi nimitys vanhentuneelle nimitykselle sosiopaatti?

Epävakaa persoonallisuushäiriö täälläkin (estynyt ja vaativa)... En anna diagnoosien määrittää itseäni vaan koitan elää mahdollisimman tasapainoista ja normaalia elämää terapiakäyntien välissä.

Ei itsellä, mutta olen poikkeuksellisen LAHJAKAS diagnosoimaan muita. T. FM

Mulla on estynyt persoonallisuus

Papereissa lukee epäsosiaalinen persoonallisuus ja se ei ole sama asia kuin sosiopaatti.

Kertoisitteko, miten olette nuo diagnoosit saaneet ja millaisia olette?

Minulla ei diagnoosia mutta psykologi epäili huomionhakuista persoonallisuushäiriötä. Näkyi nuorempana niin, että olin kuin homomies naisen ruumiissa :D Mutta näin vanhemmiten olen melko normaali, ellen tylsäkin tapaus. En sitten tiedä oliko persoonallisuushäiriöinen käytös vain nuoruuden masennuksen oireliua.

Miehen papereissa lukee väkivaltainen sosiopaatti (paperit 90-luvulta). Mies ei ole koskaan ollut väkivaltainen minua kohtaan ja johtaa aika suurta finanssialan yhtiötä, jonka on perustanut. On hyvin pidetty työntekijöiden keskuudessa. En pistäisi kamalan suurta arvoa psykologisille diagnooseille.

Miten epävakaa oireilee tarkalleen? Epäilen itselläni...

"Dissosiaatiohäiriöepäily" lukee mun papereissa, "pitkäaikaisen määrittelemättömän mielenterveyshäiriön" ja "syömishäiriön" kaverina.

En anna sille paljoakaan arvoa. Tekivät mm Rorschachin musteläiskätestin osastolla... 

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitteko, miten olette nuo diagnoosit saaneet ja millaisia olette?

Mä olen toi estynyt ylempänä. Psykiatri halusi testata mut, koska mulla oli jo vuosia ollut erittäin vaikeaa sosiaalista fobiaa ja muutenkin estyneen kriteerit täyttyivät täydellisesti.

Eli mulla on kaikki ne oireet mitä nyt googlettamalla löytyy. Erittäin estoinen ja varautunut kaikissa ihmissuhteissa, jonka takia mulla ei ole yhtään ystäviä enää enkä ole ikinä seurustellut (tämä häiriö alkoi varmaan kehittymään jo ihan lapsena), vaikka haluiaisinkin läheisiä suhteita. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, ei suju koulu eikä työ. Mun on vaikea keskustella tai muuten vaan olla ihmisten kanssa kun on vaikea keskittyä ja yritän koko ajan analysoida sen toisen sanoja/eleitä/ilmeitä miettien, että arvosteleeko tai tuomitseeko toi mua nyt jostain syystä. Takerrun pieniinkin mokiini ja ajattelen niitä vielä vuosienkin päästä. Oon yliherkkä kritiikille. Mitäs muuta...

Mulla on estynyt persoonallisuus (aiempien diagnoosien mukaan) tai sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, jossa estyneen ja riippuvaisen persoonan piirteitä (viimeisimmän diagnoosin mukaan.)

Olen saanut diagnoosit hakiessani apua masennukseen ja sosiaaliseen ahdistukseen. Olen syrjäytynyt, ystävätön ikisinkku, lähinnä varmaan koska suunnilleen kaikki kontakti vähemmän tuttujen ihmisten kanssa ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

"Dissosiaatiohäiriöepäily" lukee mun papereissa, "pitkäaikaisen määrittelemättömän mielenterveyshäiriön" ja "syömishäiriön" kaverina.

En anna sille paljoakaan arvoa. Tekivät mm Rorschachin musteläiskätestin osastolla... 

Rorschach on kyllä pettämätön klassikko :D Ei kai sitä kukaan enää tosissaan käytä?

Jatkan vielä, tuota viestiäni, jossa kerroin mieheni diagnosoidun väkivaltaiseksi sosiopaatiksi. Syy, miksen pistä näille diagnooseille kovin paljon painoarvoa on esim. juuri tuo mieheni "diagnoosi". Kyseessä oli kuitenkin 19-vuotias, kamalista olosuhteista tullut nuori, jolla oli ongelmia auktoriteettien kanssa ja oli jonkin aikaa vankilassa tai itseasiassa in jail, ei in prison, en tiedä mikä sen suomenkielinen sana on. Väkivaltainen toki oli silloin kun henki siitä riippui, kuten siellä jailissa riippui. Ei siellä mitään vartijoita näkynyt kuin kerran päivässä. Mutta yrittivät sitten diagnosoida ihmistä, joka ei ilmankaan puhu itsestään lähes koskaan, saati suostuisi vastailemaan tunkeileviin kysymyksiin.

Kuten sanottu, mies on pärjännyt sittemmin elämässä loistavasti. Ei manipuloi ihmisiä, ei koe olevansa lain yläpuolella yms. Eikä ole väkivaltainen, hyvin kylmähermoinen. Ei ole kovin usein edes suuttunut, sitä harvemmin korottanut ääntään.

Vaativa persoonallisuus. En laittanut lapsia päiväkotiin, kun sairastin masennusta. Tuosta dg.

Vierailija kirjoitti:

Miten epävakaa oireilee tarkalleen? Epäilen itselläni...

Se tarkoittaa normaalia suomalaista naista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten epävakaa oireilee tarkalleen? Epäilen itselläni...

Se tarkoittaa normaalia suomalaista naista.

No eikä tarkoita. Se oireilee ylivoimakkaina tunteina ja reaktioina, ihan kuin hammas josta olisi vain juuri jäljellä ja kaikki osuu siihen juureen. Voimakkaana psyykkisenä kipuna ja usein itsetuhona. Tunnetilat vaihtelee nopeasti, paljon nopeammin kuin esim. bipolaarisilla. Monet kaipaavat turvaa enemmän kuin mitään, psyykkistä turvaa. Ja kaikki muutokset siinä on katastrofaalisia. Monet myös ovat läheisriippuvaisia.